Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

macy sylikaupalla onnea:heart:!!

 

Gizmo, oireettomuus voi olla ihan hyvä merkki myös.

 

Macylle onnea täältä myös sylikaupalla toivottavasti pysyy mukana loppuun asti ja muutenki kaikki sujuu hyvin!

Meillä punktio sattuu viikolle 41 ja kulma aika ruuhkaa on sillä viikolla Mie olin jo viides sille viikolle, monta lie pystyyvät sit tekemään. Tarkoituksena olisi että mieheltä kalasteltaisi simppoja sillon maanantaina ja saisivat yön oli ainakin levätä ja miulla punktio tiistaina.

Viimeksikin suunnitelmat kyllä muuttu lennosta ku viimesessä ultrassa perjantaina todettiin sisällä olevan nii kypsää tavaraa että hyvä ku kyydissä kestivät edes maanantaihin. No miehen simpat ensin ja miun vuoro oli sit parin tunnin päästä.

Aloitin muuten pilateksen. Yllätyin positiivisesti ja suosittelen muillekkin! Jos siitä saisi sitä virtaa jaksaa nää hoidot läpi.

 

Hei kaikille!
Kiva löytää tämä ketju!
Meillä yritystä vuoden verran ja nyt alkaisi sit lapsettomuushoidot. Kysyisinkin teiltä että oletteko kertoneet työnantajalle lapsettomuushoidoistanne? Itsestäni tuntuu että en halua kertoa, koska on niin arka aihe. Mutta polilla käynnit lisääntyy ja samoiten utelu.

 

Heipä hei palstalaiset! Onnittelut niille joita on pieni ihme tullut jo vastaan kesätaon aikana ja osanotot teille joita ei vielä ole onni potkaissut.

Kesälaitumelta palailtu ja ajatukset ovat olleet hyvin sekavia. Koen että olen luovuttanut jo tämän asian suhteen. Viimeisen hoidon suunnittelu käynti olisi ensi viikolla, mutta jostain syystä olotila on se yksi ja sama. Haluan vain päästä eroon näistä hoidoista ja jatkaa elämää. Haluan päästä eroon tästä isosta möykystä mun rinnassa, haluan olla jälleen eheä itseni. Ja haluan alkaa nauttimaan täysin rinnoin siitä että me saadaan nukkua niin myöhään kuin halutaan, lähteä ulos milloin halutaan ja matkustella silloin kun meille sopii. Nauttia siitä ettei tarvitse aina olla odottamassa koulujen kesä-,syys- ja talvilomia kun suunnitellaan ja sovitaan lomista. Nauttimaan siitä että me voimme käyttää rahamme omiin harrastuksiimme ja käyttää ylimääräisen tilan surutta harraste tilana.

Meistä tuli kummeja kesän aikana ja ihme kyllä itkin onnesta kun asia minulle tuli, olin todella yllättynyt. Koin onnen tunnetta siitä että edes jollain tasolla meillä on nyt pieni lapsi, vaikka se ei ole oma. Huomasin lastenvaate ostoksilla että enää minua ei ahdistanut ajatus siitä että kun meillä ei ole omaa, vaan itkin siitä onnesta että meille on suotu edes tällainen mahdollisuus ja koin että nyt minulla on lupa ostaa näitä lapsi perheelle suunnattuja esineita ja asioita kun ostan ne kummilapselleni. Hullua, eikö totta?

Painoa on tullut kesän grilli herkkujan ja laiskottelun myötä lisää mutta nyt syksyn piemetessä halu jatkaa alkaa nousta päätään. Uusi ulkoilu takki odottaa jo seuraavaa juoksulenkkiä.

Täytyy sanoa että kovin pienet asiat ovat niitä joista iloitsen ja toisinaan onni tuntuu jopa hyvin hauraalta, mutta sitäkin arvokkaammalta.

 

Täällä pp11 ja nega testattu. Voihan se toki muuttua mutta kyllä mie sen verran hyvin kroppani tunnen että tiedän ettei tämäkään hoito onnistunut. No nyt olis tarkoitus jäädä hoidoista pois ainakin siihen asti että valmistun uuteen ammattiin. Samaistun simpli tuohon sun tekstiin ja minäkin haluaisin jättää vaan tämän koko asian taakse ja keskittyä siihen hyvään mitä minulla on enkä vaan tähän ainaiseen
epätoivoon. Meille on tulossa alkuvuodesta koiralapsi joka onneksi sekin tuo iloa ja valoa elämään. Pitää sitten parin vuoden päästä katsoa vieläkö riittää rohkeus lähteä uudelleen hoitoihin.
Nanetelle tervetuloa ja mulla edellisessä työpaikassa tiesivät hoidoista mutta nykyisessä ei. Kyllähän se
huomattavasti vaikeutti polilla käyntiä varsinkin kun niitä käyntejä tuli paljon.

 

Nanette tervetuloa!
En ole kertonut työnantajalle hoidoista, mutta joskus kyllä meinannut, kun joutuu aina järjestelemään noita polikäyntejä. Keskenmenosta keväällä kerroin, tuntui helpommalta niin kun jouduin olemaan töistä pois ja halusin myös että esimies tietää, kun palaan töihin ja en ollut ihan pirteimmillään.
Simplin kirjoitukseen on helppo samaistua. Pitäisi osata nauttia myös niistä asioista joita jo on. Välillä tuppaa kyllä unohtumaan multa tässä hoitohässäkässä.
Gizmo, jos ei muutu plussaksi niin tsemppiä opintoihin ja tulevaisuudessa taas hoitoihin. Ja ihanaa kun teille tulee koiravauva, sekin varmasti auttaa suuntaamaan ajatuksia muualle.
Itse en ole vielä testannut. Jotenkin on sellainen olo, että ei oo tärpännyt. En tiedä mistä se tunne tulee. Mut torstaina olisi testipäivä ja taidan piinailla sinne saakka...ellei sit vuoto ala jo ennen sitä.

 

Nanette tervetuloa ite oon muutamalla työkaverille kertonut mut itse vastaavalle ja pomoille en.. kaikkee aina yrittäny keksiä, yleensä sanonu vaan et on lääkäri joensuussa..ei ne oo kyselly..sit ennen iltavuoroa ottanu osan vastotto käynnit niin kerkee ajaa takas töihin. Meillä on matkaaki 140km yhteensuuntaan. eli päivästä tulee pitkä jos aika jns 10 ja siitä suoraan iltavuoroon jne...

Gizmo toivotaan vielä jos se muuttuis ( mä oon käyny päivittäin kattoo et joko teistä nipsuttaren kans on testi uutisia..), mikäli ei muutu niin paljon tsemppiä uusiin haasteisiin..

Soja monesko hoito teillä mahdollisesti alkamassa?

Näin se on et pitää muistaa nauttia nykyhetkisistä asioista. Meillä ongelmat ei ole pelkästää lapsettomuus, myös vakavampaa, mutta eletään päivä kerrallaan Mutta silti sitä havahtuu juuri siihen että pitäisi miettiä nykyhetkeä enemmän, on tilanne mikä on..


hei, mut haluutteko kertoo minkä ikäisiä olette? Onko jollain aiempia lapsia?

 

nanette tervetuloa ryhmään myös minun puolesta lauantaina loppu primolutit ja nyt odotellaan vuotoa tulevaksi.. Macylle onnea paljon tuosta kahden alkion siirrosta,kellä kokemusta,aion nyt polilla kysästä jos voisivat siirtää 2 alkiota..

 

Kiitos teille! Meillä tästä asiasta ei tiedä oikein kukaan, kun ei olla haluttu kertoa ja haluttu välttää sitä turhaa ihmettelyä että ai miksi ei. Kaikista vähiten siitä haluaisi kertoa työnantajalle, kun en ihan luota että hänellä pysyisi omana tietonaan ja kauhulla varmaan muutenki odottaa millon perheenlisäystä tulisi.
Viime poli käynnin jälkeen aloitin Terolutit taas käynnistämään kuukautisia, ja ensi viikolla kun kuukautiset alkaa niin ruveta soittelemaan polille aikoja mm. SSG-hen ja sen jälkeen sit alottaa ne pistokset. Jännittää tosi paljon että mitä tulevan pitää!

 

Kesänlapsi:ei oo kokemusta/tietoo kahden alkio siirrosta. Kannattaa kysyä polilta. Muistanko oikein, että siitä oli jotain juttua tuossa vähän aiemmin.

Eskimopuikko kyseli tuosta iästä ja lapsista. Mä oon kolmekymppinen ja yksi lapsi on jo. Eka lapsi synt. 07 ja ihan luomusti. Sen jälkeen kohdunulkoisia kaksi ja munatorvivauriot niistä. Hoidoissa menossa 1.IVF ja tää oli nyt 2. PAS. Ekasta PAS:sta plussa ja km rv14. Että alkaa olla jo kaikkee plakkarissa.

Nyt vielä sen verran omaa tilannetta, että tunne koko ajan, että vuoto alkaa, mutta että luget pitää sen vaan poissa. En jaksa edes enää toivoa. Ja huomaan, että oon jo aika kyynistynyt välillä kaikkeen. Hormonit taas lienee sekasin tästä ja mieliala sen mukaan jotenkin alakuloinen.

 

Eskimopuikko: Meille on siirretty kahdessa passissa tuplat ja aina on ollut top luokan "täydellisiä" alkioita. Meille sitä alunperin ehdotettiinkin ja mua se ensin pelotti kun olen vain 154 cm ja olin kuullut ettei näin pieni kokoisille kahta alkiota siirretä. Lääkärin mielestä sille ei kuitenkaan ollut mitään estettä kun muuten suht terve olen. Uskon että teillekin suostuvat kun vaan pyydät.

 

Jep,pitää kysellä tuosta jos ne siirtäs 2 alkioo ja täällä ollaan 28v ja ei lapsia..vielä toivottavasti sekin ihme tapahtuisi,mites muut? Minkä ikästä porukkaa täällä on? Mitä mieltä jos rupeis päivittää sitä listaa et moneshoito menossa,kuka piinailee,kuka plussannut? Vois olla et ois helpompi seurailla,voin ottaa tehtäväksi päivitellä? Eli jos laittelette mikä tilanne kelläkin on

 

Täällä sitä ikää kyseltiin eli mie oon 24 vuotias, mies parikymmentä vuotta vanhempi. Miehellä kolme lasta edellisestä liitosta ja nyt siis tämä yksi yhteinen jolle olisi halu sisarus saada. Mies on steriloitu siksi siis näiden hoitojen kautta mennään. Kieltämättä välillä katkeruus nostaa päätään häntä ja hänen exää kohtaan ku edes ajattelivat moista toimenpidettä kuin sterilisaatio, etenkin sillon ku tulee näitä kavereiden raskautumisia ilmi tyyliin otettiin lopetin pillerit ja heti tekee positiivisen raskaustestin... No tehty mikä tehty, nyt mennään näillä. Mut se ett vaik ei kummassakaan ole näennäisesti mitään "vikaa" nii ei se lapsi vaan tule tosta noin vaa hoidoillakaan.

Oman mausteensa tuo meidän arkeemme minun bibolaarinen mielialahäiriö, joka nyt on raskauden ja lapsen tuoman "säännöllisyyden" myötä pysynyt aisoissa.

Piikki siis pistetty 7.päivä ja 0-ultra olis maanantaina, vuotoa ei vaan ole kuulunut...

 

Miulla ikää 27 ja mies täyttää 30. Tänään päivitys hoito tilanteeseen; lyhyt kaava lyhyempi pistely aika ja pienempi saalis olisi suunnitelmissa. K ihmetteli miksi ei homma ala luistamaan, hävikki kova ja rakaus ei etene jos se alkunsa edes hoidolla saa. Läjä lääkeittä pitä käydä taas ostelemassa ja yrittää ajatella positiivisesti kaikesta, mutta silti hävettää myöntää jotenkin helpottunut olo. Tämä hoito ratkaisee sen miten meidän käy, ei ole sitten enää varaa jossitteluille tai millekkään muulle. Ja voidaan jatkaa elämää.

 

Testipäivä koitti ja odotetusti negaa näytti. Kyllä sitä kroppansa tuntee jo aika hyvin ja tiesin oireiden tai oireettomuuden ja menkkakipujen kertovan negasta. Vuotoa vaan odotellessa ja taas uuteen kiertoon. Eniten ärsyttää, kun tämä elämä nyt pyörii vaan kiertojen mukaan. Aina pitää laskee päiviä, tikuttaa ovista ja ravata polilla. Mut uuteen yritykseen silti haluun jo seuraavaan kiertoon, on se halu kuitenkin niin vahva.

 

Nipsuttarelle halaus :hug:
Simpli: Jotenkin pystyn kyllä niiiin samaistuun sun viime aikojen kirjotteleen. Itekin vaan odotan että tämä kaikki olisi ohi ja saisi jatkaa elämää ja ennenkaikkea saisi elää elämää. Jotenkin nämä hoidot kahlitsee kaikkeen negatiiviseen ajatteleen ja tuskailuun eikä pysty keskittymään mihinkään hyvään. Tsemppiä teille :heart:
Täälläkin alkoi vuoto eilen todella kovien kipujen kanssa. Ei meinannut mitkään särkylääkkeet edes helpottaa. Tänään soittelinkin polille että aloitanko esim e-pillerit jotka vähän laannuttaa endoa vai suunnitellaanko esim leikkausta. Maanataina selvii. No minä puolestani toivotan kaikille hyvää jatkoa ja mahdollisimman monille pientä ihmettä. Poistun ite takavasemmalle ihmettelemään opcorn:

 

Heipähei kaikille! Onko kukaan teistä käyttänyt Teroluttia? Mie oon käyttänyt sitä jo useamman kierron ajan, mutta ei oo ennen näin käynyt. Ohjeen mukaan olisi käytettävä 10pv ajan, jonka jälkeen kk alkais, mutta nyt 8:nen tabl. jälkeen alko tiputtelu, otin eilen vielä sen 9:nen, kysymys kuuluukin että kannattaakohan se viimeinenkin tabletti ottaa, kun kp2 olis aloitettava toiset lääkkeet? Terothan on aloittamassa vuotoa ja nyt sit vaan tiputtelee..

 

nanette > Tiputtelua ei lasketa vuodoksi vaan kierto alkaa vasta, kun vuotaa enemmän. Ota vaan viimeinenkin tabletti ohjeen mukaan ja odota vuodon runsastumista. Ekasta runsaammasta päivästä lasket sitten sen toisen kiertopäivän. Mullakin ollut Terot käytössä ja noin ohjeistettu.

 

Nanette: mulla kanssa oli sama juttu et terolut aiheutti että alkaa vuoto keskenkaiken,siksi vaihdettu primolutteihin,mutta silti kun oli terolutit käytössä söin 10 päivää vaikka alkoi tiputtelu aikaisemmin nyt vuoto alkoi itsellä ja ensi viikolla poli käynti

 

Kiitos tiedoista! Tämä rauhoittaa mieltä 10tabu otettu ja nyt sit oikeeta vuotoa odotellessa. Todennäköisesti mulla kans ens viikolla polilla käynti, kunhan nyt se vuoto alkais ja pitää sit soittaa.

 

Nanette onko sulla nyt piikittelyt edessä? lyhyt vai pitkä hoito? mulle tehdään passi ja kp 11 käynti polilla

 

Oli pakko ottaa ja ihan pissiä tikkuun kun tuli pitkästä aikaa selvät ovulaatio kivut. Hymynaamahan se sieltä pärähti, 15kp ja koskee todella alamahaan ja risti selkään. Onko muilla ollu kovia ovulaatio kipuja vai pitäisikö olla huolissani?

 

Kesänlapsi123: Ensin on munanjohtimien aukiolo ultra ja sen jälkeen alkaisi sit ekaa kertaa ne piikittelyt. En tiedä kyllä kumpaa tää hoito on lyhyttä vai pitkää, vai selviikö nyt sit enemmän kun käyn siellä polilla.

 

No voi harmi ku ei saatu plussia, halit kaikille!

Mä näin jo unta et sain neloset hohoi.. siinä mä vaan aattelin et miten mulla rahat riittää tutteliin ja vaippoihin vissii vähä pyörii asiat mielessä.. täällä syödään primolutteja parasta aikaa 5päivää. en muista sit yhtään et monentenako päivänä menkat alkoi lopetuksesta.. laskeskelin vain et saattaa olla jopa kp3 ku alotan pistelemään puregonia.. eiks se aloiteta kp2? no soitin polille niin ei se niin justiin ole tuossa kumpi se on..

simpli.. mäki ihan ekstempore tein ovis testin (veikkei nyt sillee mitään tarvetta) mut nii selkee viiva ja hymynaama että.. ei varmasti silloin tule ku olis ollu passi ..siis selkeetä.

nii ja mä oon 26 ja yks ihmeluomu lapsi.. meidän oli tarkoitus aloittaa ivf/icsi, ja yks maanantai 2010 oli käynti jolloin olisin saaanut kaikki reseptit jne.. no tein sit +testin perjantaina 2010. ihmetteli ne lääkäritki No.. ihmeitä ei meidän kohdalla enää luomusti pysty käymään, mut toivotaan nyt seuraavaa hoitoa ihmeeks