A
alo
Vieras
Tiedän että parantuminen vie aikaa, ja että saattaa mennä kauan ennenkuin kykenee suhtautumaan helpommin siihen asiaan mihin aiemmin suhtautui neuroottisesti, mutta onko täällä/teidättekö ketään, joka olisi parantunut TÄYSIN. Niin ettei sairaus ole uusinut myöhemmin, ja että pakkoajatuksia/-toimintoja ei ole enää tullut, eikä neuroosia ole parantumisen jälkeen tarvinnut laisinkaan ajatella/pelätä?
Kun tuntuu niin toivottomalta tämä parantuminen, ja kaikki jotka kertovat kuinka itse parantuivat, sanovat kuitenkin että sairaus on uusinut myöhemmin, tosin lievempänä, tai että neuroosin "kohteena" olevasta asiasta ei ole ikinä enää tullut mitään arkipäiväistä juttua..
Antakaa minulle toivoa, sanokaa että tiedätte kokemuksesta, että tästä voi vielä parantua, elämään normaalia elämää ja lopuksi unohtamaan sen _kokonaan_!?
Kun tuntuu niin toivottomalta tämä parantuminen, ja kaikki jotka kertovat kuinka itse parantuivat, sanovat kuitenkin että sairaus on uusinut myöhemmin, tosin lievempänä, tai että neuroosin "kohteena" olevasta asiasta ei ole ikinä enää tullut mitään arkipäiväistä juttua..
Antakaa minulle toivoa, sanokaa että tiedätte kokemuksesta, että tästä voi vielä parantua, elämään normaalia elämää ja lopuksi unohtamaan sen _kokonaan_!?