Ketä kummiksi

[kolmannelle?]

Ovatko muut pähkäilleet kummien valinnan vaikeutta? Nykyään erotaan kirkosta niin paljon ja kun suvut ovat jo alunperin pieniä, useampilapsiset perheet ovat pulassa, vai olemmeko ainoita? Paha virhe oli tietenkin se, että valitsin esikoiselle neljä kummia, mutta se on ollut suvussamme tapana enkä silloin tietenkään tiennyt, montako lasta kaiken kaikkiaan saisimme. Eli 1. ja 2. lapsi ovat ""käyttäneet"" siskoni ja veljeni, mieheni siskon, kaksi läheisintä serkkuani, mieheni ainoan serkun ja kaksi ystävääni.

Nyt kolmatta odotellessani pääsin vielä alkuun valitessani siskoni ja veljeni puolisot (heitä ei ollut vielä isompien ristiäisissä, muuten olisin valinnutkin avioparin aina kerrallaan) ja sitten voisin pyytää vielä yhtä serkkuani, joka tosin asuu kaukana ja tapaamme vain harvoin. Enempää kirkkoon kuuluvia ei ole, kirkosta ovat eronneet mieheni veli, siskon mies, kaikki mieheni ystävät ja omista ystävistänikin loput. Ilmeisesti osa papeista hyväksyy ristiäisiin myös kirkosta eronneita kummeja, mutta tällä asialla on hankala käydä kauppaa etukäteen.

Onko suuri loukkaus, jos tiedustelisin kummiehdokkaalta, voisiko hän tilapäisesti liittyä takaisin? Entä voiko teidän mielestänne samaa ihmistä pyytää uudelleen nuoremman lapsen kummiksi? Meillä olisi myös yksi kummiksi sopiva ystävä, mutta onko teistä 51-vuotias liian vanha vauvan kummiksi? Koska vanhemmat lapset ovat meillä jo kouluikäisiä, haaveilen, että hankkisimme tälle tulokkaalle vielä leikkikaverin, mutta suunnitelma uhkaa kaatua tähän kummien puutteeseen! Kastamatta jättäminen eli nimenantojuhla ei omalla kohdallani ole vaihtoehto.

Ehdotuksia, kommentteja?

 

[maarit]

Tuosta kummiasiasta. Me emme kuulu kirkkoon ja meidän pienokaisellamme on kolma kummia. Meidän vauvaamme ei ole kastettu, joten hänen kumminsa eivät ole kirkollisia. Oletko ajatellut sitä, että lastesi kummit eivät välttämättä olisi virallisia kummeja kirkon silmissä. Minun on nimittäin pikkasen vaikea ymmärtää tuota kummiuuden tarkoitusta nykypäivänä, kirkon silmissä se on kristillisyyden opettaminen ja miedän silmissä lapsen tukeminen, että hän tietää, että on olemassa vanhempien lisäksi hänelle erityisiä aikuisia, jotka tukevat ja rakastavat häntä. Mutta jos haluat ehdottomasti, että kummit ovat kirkollisia, niin pyydä ihmeessä liittymään hetkeksi kirkkoon. Ainakaan minulle se ei olisi ongelma. Niin ja todellakin muistaakseni se mine niin, että kummeina voi olla kirkonkin näkökulmasta myös sellaisia, jotka eivät kuulu kirkkoon. Niin ja mielestäni ikä ei ole este. Lapselle on vain rikkaus, jos hänellä on ympärillään eri ikäisiä ihmisiä. Tsemppia pohdiskeluihin.

 

[Pinja]

Hei!

Minä olen ajatellut kysyä parasta ystävääni kummiksi myös joskus tulevalle vauvallemme, koska joka tapauksessa olemme paljon tekemisissä ja se tuntuisi varsin luonnolliselta jatkumolta. Esikoisellamme on myös yksi ""epävirallinen"" kummi emmekä me koe sitäkään mitenkään ongelmalliseksi. Eikö kyse ole kuitenkin enemmän tunnepuolesta kuin virallisuudesta?

 

[Keiju]

Hei,

Ajattelin vain mainita, että yksi ja sama henkilö voi olla kummina vaikka kaikille lapsillesi. Siihen ei ole mitään kieltoa.
Mieheni on kummina kahdelle siskonsa lapselle (lapsia yhteensä kolme) eikä se ole ollut mikään ongelma millekkään taholle.

Sen sijaan itse en menisi ehdottelemaan kenellekkään kirkkoon liittymistä ""vain"" kummiuden takia.
Voisit tarkistaa vaikka papilta tai kirkkoherranvirastosta voiko kirkosta eronnut toimia kummina jos kerran rippikoulu on käyty.

 

[~]

Isäni kyllä liittyi takaisin kirkkoon, kun hänen serkkunsa pyysi isääni kummiksi lapselleen. Isäni oli eronnut kirkosta jo ajat sitten, kun silloin se oli ollut ns. muotia hänen nuoruudessaan. Isälleni kirkkoon takaisin liittyminen ei ollut mikään ongelma ja mielellään teki niin päästessään kummiksi.