Kestättekö hyvin sitä, että kaikki eivät pidä sinusta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ???
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

???

Vieras
Eli aiheuttaako sussa pahaa mieltä tai huonommuutta jos huomaat, kuulet, aistit tms. ettei sinusta pidetä? Miten reagoit jos huomaat että sinua katsotaan nenän vartta pitkin tms?
 
Kestän ihan hyvin, enhän mäkään pidä kaikista. Jos ihminen suhtautuu muhun alentuvalla asenteella ja katselee pahasti nenänvartta pitkin, naureskelen yleensä lähinnä mielessäni sitä mikä siitä ihmisestä niin paljon paremman tekee :) Musta se on vaan vähän säälittävää. Kaikista saa ajatella niinkuin haluaa eikä kaikista tosiaan tarvitse pitää, joillain ei vain kemiat kohtaa, mutta kyllä mun mielestä pitää jokaisen kanssa pystyä asiallinen olemaan ja siihen pyrin itsekin.
 
Kyllä se aiheuttaa pahaa mieltä, mutta harvemmin sitä mainostan. Tietty silloin tosin, jos joku oikein selkeästi tuo antipatiansa julki, ei itsekään jaksa kovin kohtelias olla.. :whistle:
 
Enköhän sen kestä. En ole koskaan ajatellut että kaikista pitäisi pitää, enhän itsekään pidä jokaisesta tuntemastani ihmisestä.

Tietty asiallinen sopii aina olla ja siihen itsekin pyrin. Jos kuulen jonkun jatkuavsti haukkuvan minua selän takana ja ehkä naljailevan noin kasvotustenkin niin siitä varmaan tulisi aika outo olo, varsinkin jos kyseessä olisi ihminen jonka kanssa ei ole ollut mitään riitaa tms. Mutta jos siis vain huomaan tai vaistoan ettei joku pidä minusta niin sitten hän ei vaan pidä.
 
Pikkuhiljaa olen oppimassa kestämään ja hyväksymään paremmin, juuriki sen takia että olen enempi löytämässä sen oman juttuni, itseni, ja tiedän että kaikki ei siitä tykkää. Kyllä tulee ensireaktiona vähä semmosta huonommuuden tunnetta, sit loukkaantumista/närkästymistä ja lopulta vähä suuttumistaki ehkä. Vähä semmone puolustushomma, suojautuu ja on valmis hyökkäämään, puolustamaan itseään. :D Sit lopulta annan mennä, olkoot mitä mieltä tykkää. :) Keskustellessa menen helposti ihan lukkoon jos havaitsen semmosta ettei tykätä, tai jos ei muuten tykätä mielipiteestä. No en toki väkisinkään mielipiteitäni tyrkytä.

Pyrin semmoseen mestaruuteen että jos joku mua haukkuu/moittii, ni katson peiliin ja pohdin hetken onko syytöksissä perää, ja jos ei ole niin antaa haukun mennä menojaan välittämättä siitä sen kummemmin. Eli ei minkäänlaista suuttumista tai loukkaantumista. Saa nähä kauanko menee että tämän saavutan. :D
 
Siis miksi ihmeessä joku EI pitäisi minusta?
Kaikkihan pitävät minusta joten en oikein osaa ajatella miltä se tuntuisi.
Onko teillä monella sitten sellaisia kokemuksia että joku ei ole pitänyt teistä? :o
 
on hienoa että olet ystävällinen luonne. mutta kyllä elämä opettaa ettei aina tarvitse miellyttää kaikkia eikä tarvi olla ystävällinen jos toinen ei ansaitse sitä. omia puolia pitää oppia pitämään. pääasia että pidät itsestäsi niin se muistakin tykkääminen tulee luonnostaan. Älä anna asian kuitenkaan nousta hattuun.
 
Mun on tosi vaikea kestää sitä. Olenkin ihan liian miellyttämisenhaluinen. Samoin mun on vaikeaa tunnustaa itselleni, etten pidä jostain ihmisestä, etenkin jos mulla ei ole siihen mitään syytä.
 
En oikeastaan osaa eritellä että kestänkö vai enkö kestä ja kuinka hyvin kestän, olen välinpitämätön muiden ihmisten reaktioita kohtaan joita herätän.
Nykyään ei muiden ihmisten mielipiteet herätä kuin huvittuneisuutta jos sitäkään, lapsena/teininä olin valitettavasti herkempi ja kestin huonosti.

muoks. Ai niin unohtui vastata tuohon toiseen kysymykseen, en reagoi mitenkään/muuta käyttäytymistäni kun huomaan toisen käytöksestä että hän ei pidä minusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsi:
on hienoa että olet ystävällinen luonne. mutta kyllä elämä opettaa ettei aina tarvitse miellyttää kaikkia eikä tarvi olla ystävällinen jos toinen ei ansaitse sitä. omia puolia pitää oppia pitämään. pääasia että pidät itsestäsi niin se muistakin tykkääminen tulee luonnostaan. Älä anna asian kuitenkaan nousta hattuun.

Juu, ei mun tarvitsekaan miellyttää kaikkia. Nimenomaan olen asiallisen ystävällinen silloinkin, kun toinen käyttäytyy huonosti, se kun ärsyttää sellaisia yleensä vielä enemmän. :D Puolustan toki itseäni, napakasti mutta asiallisesti tilanteen vaatiessa.

 
no mä pidän lähes kaikista ihmisistä, ja kieltämättä nuorempana aika usein tuntui ikävältä kun huomasi ettei toiset tykänneetkään musta. Vanhemmiten siihen on jollain tapaa tottunutkin että en suoranaisesti ole ehdolla saamaan Suosituimman Henkilön-palkintoa, olen aina kaikille liian milloin mitäkin, tai muuten vaan sietämätön.
Sitä on vaikea kestää kun syytetään asioista mitä en ole edes tehnyt.

 
Ei minusta useinkaan pidetä :D. Olen liian outo/tylsä/mitätön muihin verrattuna eikä minuun voi samaistuakaan, kun en mm. meikkaa, lue Cosmopolitania, harrasta aerobiccia tai kouluttaudu akateemiseksi.
 
en kestä yhtään, räjähdän heti pieniin osiin
liikkuva18.gif
 
En oikein hyvin, vaikka en itsekään pidä kaikista. Tulee vaivautunut olo, varon tarkasti etten sitten koita tehdä itseäni tykö. Kerran olen oikein pahastunutkin, kun yllättävässä tilanteessa ihminen osoitti hyvin selvästi, ettei ollenkaan pidä minusta. Sinänsä se, ettei pitänyt minusta oli ok, mutta se osoittaminen siinä tilanteessa tuntui pahalta.
 
Eihän se tunnu hyvältä. Varsinkaan, koska itse yritän katsoa muita ihmisiä hyvällä.
Mutta toisaalta, en minä välttämättä yritä sellaisten ihmisten lähellekään, jotka ei pidä minusta. Semmoinen on tosi outoa, jos joku ihan vieras haluaa ilmaista, ettei pidä minusta, esimerkiksi sanomalla suureen ääneen tai katsomalla pahasti. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, jos en ole hänen seuraan edes pyrkinyt.
 
Kestän oikein hyvin, olen siihen tottunut. Ja ajattelen sen niin että enhän minäkään pidä kuin murto-osasta ihmisiä, miten tässä nyt sitten itse olisin mikään kaikkien rakastama? :D Olen aina ollut mielipiteet kahtia jakava persoona ja iloinen/onnellinen siitä.
Jos huomaan ettei minusta pidetä tai saan pahaa silmää, minun ego suorastaan kasvaa siitä ja selkä suoristuu entisestään ;)
 

Yhteistyössä