Keskiyön/aamuyön unettomuus.:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja maanoma
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

maanoma

Vieras
Mulla siis vauva 3kk, joka syö kerran yössä, n. klo 00.30-01.00. Noo, mä siinä sitten ruokin hänet, tyttö nukahtaa heti uudestaan, mutta... Mä olen pirteä kuin peipponen. Makailen siinä sängyssä, ei tule uni, alkaa ahdistaa, nousen ylös, vaihdan sohvalle nukkumaan, mutta ei, uni ei enää tule. Mietin vaan että kauanko kroppa kestää että aamu alkaa joka päivä puolilta öin... En imetä, mulla on lääkitys siihen syynä. Olen nyt lääkäriltä saanut luvan ottaa 50mg Ketipinoria ja 7,5mg Imovanea tuolloin keskiyöllä, ja paskat, ei nukuta. Illalla menee sama satsi, ja nukun ihan hyvin tuohon keskiyöhön asti. Menen puoli ysin aikaan nukkumaan, oon aina ollut illan torkku.

Nyt koko asiasta on tullut sellainen mörkö, että illalla jo pelottaa että miten naurettavaan aikaan herään taas... Mulla siis kaksisuuntainen, ja pelkään että nasahtaa joku hypomania päälle tästä kukkumisesta. Vielä ei siihen viittaavia oireita ole.

Ja jospa vaan voisinkin sitten päivällä nukkua, mutta ehei, siitä pitää huolen nuo vanhemmat, alle kouluikäiset lapset. Ja toisaalta, eipä mua päivälläkään nukuta.

Nytkin tässä yksin istun koneella kun muu perhe nukkuu. On tää niin perseestä kun olla ja voi.:(
 
Mulla siis vauva 3kk, joka syö kerran yössä, n. klo 00.30-01.00. Noo, mä siinä sitten ruokin hänet, tyttö nukahtaa heti uudestaan, mutta... Mä olen pirteä kuin peipponen. Makailen siinä sängyssä, ei tule uni, alkaa ahdistaa, nousen ylös, vaihdan sohvalle nukkumaan, mutta ei, uni ei enää tule. Mietin vaan että kauanko kroppa kestää että aamu alkaa joka päivä puolilta öin... En imetä, mulla on lääkitys siihen syynä. Olen nyt lääkäriltä saanut luvan ottaa 50mg Ketipinoria ja 7,5mg Imovanea tuolloin keskiyöllä, ja paskat, ei nukuta. Illalla menee sama satsi, ja nukun ihan hyvin tuohon keskiyöhön asti. Menen puoli ysin aikaan nukkumaan, oon aina ollut illan torkku.

Nyt koko asiasta on tullut sellainen mörkö, että illalla jo pelottaa että miten naurettavaan aikaan herään taas... Mulla siis kaksisuuntainen, ja pelkään että nasahtaa joku hypomania päälle tästä kukkumisesta. Vielä ei siihen viittaavia oireita ole.

Ja jospa vaan voisinkin sitten päivällä nukkua, mutta ehei, siitä pitää huolen nuo vanhemmat, alle kouluikäiset lapset. Ja toisaalta, eipä mua päivälläkään nukuta.

Nytkin tässä yksin istun koneella kun muu perhe nukkuu. On tää niin perseestä kun olla ja voi.
Mulla sama ongelma vaikka vauvat ovat jo aikuisia. Kestänyt vuosia.
 
Inhottava tilanne. Olisiko mahdollista venyttää sitä nukkumaan menoa sinne vauvan syömiseen tai edes vähän niin, että heräämisen jälkeen olisi vielä väsynyt? Pystyisikö sen jälkeen nukkumaan aamuun asti vai jäisikö uni liian lyhyeksi?

Nukahtamisongelmissa sanotaan aina, että mieli pitäisi pystyä tyhjentämään. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta ainakaan lisästressiä ei kannata itsessään lietsoa. Uni-valve-rytmihän toimii sillä tavalla syklisesti, että on otollinen aika nukahtaa ja kun se menee ohi, ei unen päästä saa hetkeen kiinni. Silloin ei kannata edes yrittää koska se aiheuttaa vain stressiä, vaan lukee vaikka hetken kirjaa kunnes pääsee taas ohi siitä vireystilasta. Se lukutauko lyhentää tietenkin unen määrää, mutta ehkä kuitenkin vähemmän kuin se sängyssä virkeänä pyöriminen?
 

Yhteistyössä