keskeytynyt km

Onko kenelläkään ollut keskeytynyttä keskenmenoa? Minulla keväällä 04 alanu raskaus ei edennyt 8viikoa pidemmälle...niska´turvotusseulassa viikolla12+5 ultassa kätilö kylmästi ilmoitti joo kyllä täällä vauva on mutta ei sykettä!!
Siinä ei yhtään auta ku on jo kolme kotona..itku siinä tuli kun vauveli oli niin levollisen näköinen alku...masennuin jonkin verran..mutta heinäkuussa 04 tulin uudelleen raskaaksi...lisättyjen neuvolassa käyntien ansiosta pysyin kasassa ja raaskaus loppui onnelisesti pelonsekaisin tuntein kun minulla todettiin raskasmyrkytys oireet..onneksi kaikki oli ok ja poika sai pisteitä 10-10-10 jaoli sokeritipassa muutaman päivän mutta muuten ok...loppu hvin kaikki hyvin...vaikka en sitä pientä enkeliäni unohda kai koskaan :flower:
 
Minulla oli tuo abortus inhibitus kaksiviikkoa sitten. vauva oli kuollut viikoilla 6 ja ultrassa viikolla 11 se vasta huomattiin. Ensin terveydenhoitaja ja lääkäri oli, että voihan olla että viikot on vähemmän tai koneet huonot. Sanoin suoraan, että älkää viitsikö etten herättele mitään toiveita. Lääkäri siihen vaan, että yritin kertoa lempeästi. Kaavintaan siis jouduin.
Olo on ollut karmea. Kaksipäivää sairaslomaa ja sitten töihin. Töissä on kaikkein vaikeinta. Kotona ajatukset ovat muualla mutta töissä aina vain vauvassa. Nyt on enää katkeruus. Miksi minulle näin sattuu?? Sukulaiset odottavat vauvaa ja olisimme olleet heitä vain muutaman viikon jäljessä. En voi kuvitella tapaavani heitä. Olen aivan järjettömän katkera heille. Miksi he saavat vauvan, mutta me emme. En voi ymmärtää tätä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 18.09.2005 klo 22:40 Vieras kirjoitti:
Minulla oli tuo abortus inhibitus kaksiviikkoa sitten. vauva oli kuollut viikoilla 6 ja ultrassa viikolla 11 se vasta huomattiin. Ensin terveydenhoitaja ja lääkäri oli, että voihan olla että viikot on vähemmän tai koneet huonot. Sanoin suoraan, että älkää viitsikö etten herättele mitään toiveita. Lääkäri siihen vaan, että yritin kertoa lempeästi. Kaavintaan siis jouduin.
Olo on ollut karmea. Kaksipäivää sairaslomaa ja sitten töihin. Töissä on kaikkein vaikeinta. Kotona ajatukset ovat muualla mutta töissä aina vain vauvassa. Nyt on enää katkeruus. Miksi minulle näin sattuu?? Sukulaiset odottavat vauvaa ja olisimme olleet heitä vain muutaman viikon jäljessä. En voi kuvitella tapaavani heitä. Olen aivan järjettömän katkera heille. Miksi he saavat vauvan, mutta me emme. En voi ymmärtää tätä.
Mulla oli tismalleen samanlainen tilanne kun sulla kesällä -03 kun ultrassa löytyi alkio ilman sykettä viikolla 9. Vastasi viikkoa 7+5.
Olin tosi katkera ja surullinen, työkaverin kanssa oltiin juteltu paljon, koska odotti vauvaa muutaman viikon edellä mua.
Selvisin surustani vasta, kun kolmen kuukauden kuluttua aloin odottaa tyttöäni, joka sitten syntyi kesällä -04.
Voimia sulle paljon :hug:
 
enkeli prinsessa
Minulla oli fetus mortus rv23...
eli lapsemme oli kuollut kohtuuni ja näin ollen synnytin kuolleen esikois tyttäremme.
Asia sinäänsä helpotti se, että tiesimme, että näin voisi käydä eikä se niin yllätyksenä tullut, mutta silti se tuntui aivan hirveältä eikä sitä tunnetta voi edes sanoiksi pukea.
Ennen hautajaisia tyttäremme tutkittiin ja kaikki mahdolliset kokeet tehtiin, mutta mitään syytä ei vaan löydetty sille, miksi hän kuoli.
Pakkohan nyt jotain oli vialla kun hän kuoli, mutta mitään syytä ei vaan löydetty. Pakko elää sen tiedon kanssa, että mitään tietoa ei ole ja seuraava raskaus tulee varmasti olemaan pelokasta aikaa, mutta pakko se on yrittää jos lapsen haluaa. Onneksi myös me olemme seuraavan raskauden aikana sairaalan tehotarkkailussa niin saa tietoa sikiön voinnista.
Tulemme aina muistamaan rakkaan enkeli prinsessamme!!! :heart: :heart: Voimia kaikille!!! :hug:

 

Yhteistyössä