Keskeytetty yhdyntä

[Nanna]

Vauvakuume olisi jo kova ja sitä on jatkunut jo pitkään joten ei taida olla ohimenevää

Suurin ongelma on että mieheni ei ole mielestään valmis isäksi ja turha sitä on painostaakkaan.

Olen käyttänyt 10-vuotta e-pillereitä ja kuukausi sitten lopetin. Olemma harrastaneet keskeytettyä yhdyntää sillä riskillä että jos tärppää niin sitten tärppää ja tällä linjalla varmaan jatketaan niin kauan kunnes mieheni on valmis yrittämään tosissaan jälikikasvua.
Eli miten on arvoisat ellit oletteko harrastaneet keskeytettyä yhdyntää ja millä seurauksella?
Minä' jo tietenkin ""salaa"" toivon että tulisin raskaaksi mutta taitaa olla aika pieni todennäköisyys....

 

[tärppäsi]

keskeytetty yhdyntä on huono ehkäisy. minulla ainakin tärppäsi kuin teimme niin. siittiöitä ""eksyy"" limakalvoille jo ennen siemensyöksyä.

 

[eeppa]

Meillä on harrastetu keskeytettyä yhdyntää puol vuotta kun pillerit ei sovi ja kortsu on epä mukva... Ja olemme lasta suunnittelemassa, mutta vielä ei koko aikaisesti yritetä... Mutta jos vahinko tulee niin se on iloinen vahinko... Mutta vielä ei ole semmosta vahinkoa käyny... vaikka salaa toivon et tärppäiskin jo ...

 

[..]

Meillä harrastettiin melkein vuosi keskeytettyä, kun mietittiin perheenperustamista. Tosin oltiin silloin molemmat varmoja, että sitä halutaan. Eipä sillä tavalla koskaan tärpännyt. Oikeasta yrityksestä sitten tärppäskin heti. Suosittelen kyllä, että selvitätte vauvakuviot miehen kanssa ihan selviksi ennen kuin annatte vahingolle mahdollisuutta. Raskautuminen on muutenkin päätä pökerryttävä juttu, antaa ajattelemisen aihetta ja pistää pään sekaisin noin hormonienkin puolesta. Olisi ihanaa, ettei siinä tilanteessa tarvitse enää kenenkään kysellä että mitäs tehdään ja haluatko todella vai et...

Ymmärrän kyllä, että keskeyttely on ""pehmeä lasku"" siihen varsinaiseen yritykseen, ja sinänsä mukavaa, vaikka jotkut eivät kyllä näe siinä touhussa yhtään mitään järkeä

 

[Vähän]

sama tarina kuin .., mut meillä 5 vuotta keskeytettyä eikä ""vahinkoja"". Ja kerrasta tärppäs kun vietiin loppuun asti .

 

[minna]

Keskeytetty oli meilläkin käytössä kun mä halusin lasta kamalasti, mutta mies ei kanssa ollut mielestään valmis.Sit kerran vietiin kans loppuun asti ja meille syntyi tyttö, joka on kietonut isänsä pikkusormen ympärille.
Nyt tilanne on taas se et mä haluaisin tytölle sisaruksen, mutta mies ei halua lisää lapsia ja keskeytetty yhdyntä taas meillä käytössä ja salaa toivon et tärppäisi.

 

[mölli]

moi

Meki käytetään kys. menetelmää.. Ja mä tietenkin toivon hirveesti, et tärppäis.. Mies ei ihan vielä ole ihan halukas lapseen, mutta luulen, että jos se tärppäis vahingossa niin lasta hänkin haluaisi ja rakastaisi tätä ihan täysillä.

Joskus me käytetään kortsuakin, varsinkin jos mies luulee että mulla on ovulaatio.. En tiedä ""laskeeko"" se mielessää päiviä, vai mistä niin päätteelee, mutta aika oikeaan hänen arvailut on kyl osuneet.. Mut kyl mäki lasken ja tunnustelen niitä päiviä milloin luultavimmin tärppäis.. Eli ei ne miehen laskelmat ihan prikulleen osu oikeaan, eli kyl me ovulaation aikoihinkin ollaan oltu keskeytetyllä eikä ole ainakaan vielä tärpännyt.

Me ollaan käytetty sitä nyt vajaa kolme kuukautta.

 

[p]

Me ollaan miehen kanssa harrastettu keskeytettyä silloin kun on kortsut ollu loppu ja halu ollu liian kova...Mies sanoi ensin, että on se suht varmaa. Itse en ole koskaan ollut sitä mieltä, mutta kun vauvahaaveita ollut...

No lopetin kyllä ne keskeytetyt yhdynnät yhteen väliin just sen takia, kun ei se kovin varmaa kai oo? Nyt pitkästä aikaa kävi taas niin ja mä aattelin vaan, että no lapsi tulee jos tulee. Mies ei ole valmis ottaan täyttä vastuuta lapsesta. En tiiä sitten mitä päässään liikkuu, vai liikkuuko mitään kun ehdottaa keskeytettyä yhdyntää??

 

[haaveeton]

2,5 vuotta keskeytettyä käytetty ehkäisynä. seksiä kyllä viimesen puolitoista vuotta ehkä kerran kuukaudessa, mutta ei ole vahinkoa sattunut, tai onnistanut, ihan miten vaan. gyne jo kysyi että aletaanko tutkimaan, hänen mielestään tuo on aika varma tapa tulla raskaaksi, eli oletti heti että jossain on vikaa....)=

en tiedä haluanko äidiksi vielä, hirmeästi murheita tulevaisuudesta, lapsista, kasvatuksesta, elämästä yleensä. mies suhtautuu mahdolliseen ""vahinkoon"" rennosti, että tulee jos on tullakseen ja mietitään sitten että mitä tehdään- minä haluaisin että me saisimme lapsen vasta sitten kun hänkin sitä todella haluaa ja toivoo...että se olisi hänelle onnellinen asia (voisihan se nytkin olla....mutta kuten joku sanoikin, en siinä tilanteessa haluisi epäillä yhtään hänen halujaan tulla isäksi saatika omiaan)

tässä keskeytetyssä on monta huonoa puolta, täytyy mm. stressata joka kuukausi, varsinkin kun kiertoni ei ole mikään säännöllinen (30-50pv).

Nyt sitten on käynyt niin että n. viikko yhdynnästä alkoi valtavat vatsakivut, sellaiset krampit mitä ei koskaan ole ollut - otin lääkettä, noin 4 päivää kipua kesti. muita vatsataudin oireita ei ole ollut, ehkä johtui stressistä vaan.... oire-ketjusta luin tuota, ja voisi ollakin sellainen plussajuttu....
jos olisinkin nyt raskaana niin olen syönyt lääkkeitä ja ollut humalassa, polttanut tupakkaa...ja kauheasti siis pelottaa... nyt kp 37, enkä halua lähteä testaamaankaan, kun kierto on aina mitä sattuu.....
halusin puhua tästä jonkun kanssa, joten kirjoitin tänne
ehkä teistä joku sanoo jotain kannustavaa tai kertoo omia kokemuksia ja tuntemuksia tälläsistä jutuista. sori jos oli sekavaa tekstiä...
ja kiitos palstalaisille loistokirjoituksista!

 

[vikaako?]

Meillä ei ole ollut muuta ehkäisykeinoa kuin keskeytetty yhdyntä. Monta vuotta ollaan näin oltu. Nyt viimeset kolme kuukautta loppuun asti eikä vauva ole saanut alkuaan
Tulee vaan mieleen että onkos tässä jotain vikaa? Huoh, hiukkasen masentais nyt jos jotain löytyis.

 

[hepsku]

Hei haaveeton ja!

Kuulostaa kyllä siltä, että voisitkin olla raskaana, eikös kiinnitys ole juuri se joku viikko ovulaatiosta jos on ollakseen ja tästä kovat kipusi. Tosinhan ne voivat olla kuukautisetkin mitkä ovat tulossa jos sinulla on epäsäännölliset. Kantsisi varmaan tehdä testi, mutta tiedän, pettymys on aina kova-mielestäni melkein kivempaa elää toivossa niin kauan kuin vain jaksaa.
Tsemiä sulle ja toivottavasti on tärpännyt!

Itselläni tällainen tapaus: ainoastaan keskeytettyä käytetty jo monta vuotta, eikä ole tärpännyt. Nyt viimeksi sunnuntaina ja olikin juuri ovulaatiopäivä, toivoisin niin että sattuisi ""ihana vahinko"", lasta kun olen halunnut jo monta vuotta mutta mies ei vielä täysin kypsä ajatukseen. Olin juuri nelisen viikkoa sitten laparoskopiassa ja endoa poistettiin ja tuli mieleen, että jospa siksi ei ole aikaisemmin tärpännyt. Saa nyt nähdä, ei kai toiveeni nytkään toteudu..näille palstoille vain aina hakeudun heti kun olisi mahiksia että voisi olla raskaana...hassua. Tsemppiä kaikille kanssasisarille!!!