Oottepa ollu ahkeria
täytyy tässä vähän kiriä
Onnea pikkuvauvoista
Tinii ja Irtis :heart:
Rouvapikkumyy
mutta ihana lukea positiivisista kirjotuksistasi tulevaisuuden suhteen, etköhän tuota taas pian ole täällä meidän kanssa kirjoittelemassa
frizzante kyseli kuinka on voinut töissä olla... esikoisen kanssa jouduin jäämään kotiin lopullisesti rv30 kun supistukset oli tehnyt vähän liikaa töitä kohdunsuulla
sitä ennen olin jo parin viikon pätkiä saikulla... no eipä tuo kyllä haitannut sai laittaa vauvan tavaroita ihan rauhassa paikoilleen
Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista :heart:
NP muhkee vauvamasu rupee siellä kanssa olemaan
voisinkin tässä joku päivä taas päivittää oman masun kun on oikeesti valtava
töissä eivät millään usko että vasta jouluna jään pois...
Tinkatar onnea plussasta ja tervetuloa joukkoon :heart:
MyAngels pelkopolilta on moni tuttu saanut apua, vaikka ei olekaan tällaista meidän kokemusta takana. Kannattaa kyllä miettiä sitä, onhan se mukavampi mennä synnyttämään kun ei ole takaraivossa se kaikken ikävin ajatus
Samanlainen karuselli sulla vaikuttaa olevan kuin tuo meidän esikoinen
ihan mahdotonta menoa koko raskaus aika, ja lopussa tuli vielä mahdottomat hikkaus kohtaukset. Oot kyllä jo ihanan pitkällä, mä en malta odottaa että pääsen 20 paremmalle puolelle, eihän tohon tosi ole kuin muutama viikko enää
Mulla on tää raskausdementia vaivannut pidemmän aikaa
en millään muista ihmisten nimiä, töissä katoo päästä kaikki tarpeellinen mitä tartteis oman homman hoitamiseen, sitten pitäis vielä opettaa muita
kotona esikoinen saa vähän väliä sanoa, että äiti huijaa mua ku latelen ihan omiani
saa nähdä uskaltaako mua enää kohta töissä laskea opastamaan
toive onnittelut hyvistä ultrakuulumisista
siellä taitaa olla melkoinen futari kasvamassa
Ihana lukea teidän häävalmisteluista
miracle ja danjuska tulee ihan omat häähommat mieleen viime kesältä
oli siinä hommaa ja meikäläinen vielä paini niiden huonojen ultrakuulumisten kanssa
tasan kaks viikkoo kerkesin olla rouva kun piti pienestä luopua
Enpä sitten ookaan omia hääkuvia pystynyt katsoa kun vasta tänä kesänä... tuli kiitoskortit lähetettyä vuos häistä
no parempi myöhään ku ei millonkaan
Nimra mulla on joka raskaudessa ollut iskias -vaiva ja aina vaan aikasemmin, todella inha vaiva. Mulla ei auta kun jalat ylös keino, tai en tiiä auttaako edes mut kipu ei tunnu pahemmin silloin. Tässä raskaudessa alko iskias jo pikkasen muistutella itsestään rv16 saa nähdä kuinka kauan sitä töissä pystyy olemaan
Niin ja liikkeistä, ite kun on koko päivän menossa ei vauvasta niin paljon kuulu sitten viikonloppuna ku malttaa olla enemmän paikoillaan niin johon alkaa monotukset ja myllerrykset, joten ole ihan rauhassa
Kyllä olet kaikkea joutunut kokemaan
ja aivan samanlaisia ajatuksia on menetysten jälkeen varmaan käynyt monen mielessä, vahvalta ihmiseltä kyllä tunnut.
Tuttiritari onnittelut hyvistä ultrakuulumisista :heart: ja hauskaa matkaa
Riine onnittelut hyvista ultrakuulumisista :heart:
Miikkis johon on ollut ihme täti puhelimessa, olis kyllä saanu kuulla suorat sanat meikäliseltä
surusydän onnittelut myös hyvistä ultrakuulumisista :heart:
(.) Kauhee kiire ollu olevinaan... viikonloppuna käytiin kattomassa mun kummipoikaa 4kk ja sitä kun nostelin ja heijalin siellä koko lauantain sain sunnuntaina huomata, että 7kg on liikaa painoa... taas rupes vuotamaan onneks nyt oli vaan ruskeeta ettei vereks muuttunu mutta muistutti taas, että rauhallisesti pitäis ottaa
Lauantaina tein vähän kirppis löytöjä, löysin itelleni ihan iskemättömät mammafarkut ja villapaidan yhteensä alta 10?, onneks en ostanu kaupasta perjantaina
vauvalle löysin kanssa iskemättömiä vaatteita ja esikoiselle kasan leluja. Mä oon niin hurahtanut kirppareihin ja huutonettiin, mutta kyllähän siinä ihan selvää rahaa säästää
Toiseen laitaan ostan lisää ja toisesta laidasta myyn vanhaa pois.
Mä oon jotenkin todella herkkä kanssa nytten, vähän väliä joko suutun ukolle ku ei tee töitä mitä sen käsken tehdä tai sitten rupeen itkemään kun kaikki asiat ei mee niin ku mä tahtoisin
kyllä taas on varmana todella mukava asustaa mun kanssa.
Töissä en sitten jaksa olla millään, aamukahvista lähtien meinaa silmät lupata ja tosiaan ihan hirvee raskausdementia on iskeny. Pikkasen hankalaa tehdä töitä ku koko ajan joutuu tarkistamaan asiat kirjasta tai kollegalta
Kotona tahtoisin vaan maata ja olla omissa oloissani... ei vaan jaksa mitään. Opparia pitäis tehdä ja siivota kämppää mut kaikki vaan roikkuu. Mistä ihmeestä mä saan lisää energiaa
rempatkin pitäis tehdä valmiiks ennen vauvan tuloa ja vielä olis 3 huonetta ihan alottamatta.
No jatkan tässä ukon kiusaamista kotitöillä :kieh:
Reilun viikon päästä on kontrolliultra, joten rupeen joka päivä vaan pelkäämään enemmän mitä jos siellä paljastuukin jotain ikävää :'( onneks rumpalin liikkeet tuntuu jo sen verran hyvin ja usein ettei tarvii elossa olosta olla huolissaan. Eilen jo ihan kävellessä tuntu pikkuset potkut, ei ilmeisesti äitee tarpeeks nopeesti kävelly safkikselle
Kaikille oikein mukavaa alkavaa syksyä :wave:
Orchid ja pikku rumpali rv 16+6