@Kikkakolmas onpa sulla hankala tilanne tuon kilppari lääkityksen kanssa, jos tämäkin raskaus nyt menee kesken.
Jälkivuoto itselläni vaihteli tosi paljon, välillä oli päiviä ettei vuotanut yhtään ja välillä taas oli runsasta ja välillä ns normaalia vuotoa. Yhteensä jälkivuoto taisi kestää melkein neljä viikkoa
Laihduttamisesta teillä oli puhetta, itse voisin ottaa kantaa ruokavalion tärkeyteen tässä asiassa, toki varmaan tämäkin ihmiskohtaista.
Mutta ehkä se ei niinkään ole se vaakalukema mikä merkitsee vaan se mitä syö.
Ainakin itselläni huomasin jossain vaiheessa, että turhien hiilarien vähentäminen vaikuttaa kuukautiskiertooni positiivisesti.
Paino indeksi itelläni on normaalipainon ylärajalla.
Olen kärsinyt aina pcosta, tämä siis huomattiin jo teini-iässä. Harvinaisempaa kuulemma jo siinö iässä, mutta ei mahdotonta.
Pcon takia kiertoni on aina venynyt tosi pitkiksi ja kolme ensimmäistä raskauksistani on saanut alkunsa hormoni hoidoilla. kuopus ja tämä keskenmennyt oli luomuplussia, kun huomasin että tuolla turhien hiilareiden pois jättämisellä kiertoni pysyy tuossa 25-27 välillä
*Muoks. Niin ja tästä syystä myös kuukautis vuotoni on muuttunut erittäin runsaista 6-8 pv kestävistä.
Vain 4 pv kestäviin ja vuotokin on vain yhtenä päivänä reiluhko ja muuten normaalia/niukkaa
@tylleröinen_21 no sanopa muuta, itekin ärsytti suunnattomasti juuri tuo, että miten kroppa ei osannut päästää irti, vaan mullakin molemmissa tapauksissa sikiö oli lillunut 2vk kohdussa
ja tiedä sitten kauanko siellä vielä olisi ollut ellei tosiaan ultratessa olisi huomattu näitä
@Palleroita mulla tällä kerralla tuo fyysinen puoli oli nopeasti ohi ja yllättävän kivutonkin. Eka kkm oli paljon kivuliaampi ja nytkun viikkoja oli enemmän ajattelin tämän olevan vielä kivuliaampi.
Mutta tämä oli parissa tunnissa ohi..
@Ninnu118 no eipä tässä silti auta itseään alkaa syyttelemään vaikka vikaa ei löytynyt
Toki sitä mietin olisinko jotain voinut tehdä toisin.
Mutta en ollut tehnyt mitään mikä tämän olisi voinut aiheuttaa.
Mulla on aivan ihana neuvolan täti ja hän sitä sanoikin, että nämä on sellasia juttuja mitä ei vaan aina pysty selittään, mutta itseään on turha lähteä syyttelemään. Siitä ei seuraa mitään hyvää ja näin olen asiaa yrittänyt itselleni sanoa, niinä hetkinä jos joskus olen alkanut liiaksi miettimään noita syitä.
Ja kiitos kaikille pahoitteluista, nytkun aikaa on jo kulunut tästä on helpompi puhua/kirjoittaa. Joten vihdoin uskaltauduin kirjoittaa tänne