Keskenmeno paljastui tänään ultrassa :(

Nyt pitäis olla rv 13+3, mutta tänään ensimmäisessä ultrassa paljastui sikiön lopettaneen kasvun jo rv 9. Ei pikkuinen kiikkunut eikä sydän lyönyt. Oli hirveää nähdä pieni ultraruudulla, liikkumatta. Oli selvästi pää ja vartalo, kun se siellä köllötteli. :(

Pientä aavistusta oli kun jo pidempään tuntunut ettei kaikki ole kuten pitäisi, mutta yllätyksenä tulee kuitenkin. Verta tiputellut nyt pari päivää, mutta olin ajatellut sen "valekuukautisiksi" kun olisi juuri niille sopiva aikakin ollut.

Nyt on verenvuotoa ja jomotusta selässä ja vatsassa kipristelyä. Kuinkahan nopeasti spontaani keskenmeno etenee? Hoituisiko itsekseen jo illan ja yön aikana? En haluaisi niitä supistavia lääkkeitä ottaa, jos luonto hoitaisi asian itse. Jos ultralla huomenna näkevät että kohtu itsekseen tyhjentymässä, jäävätkö seuraamaan miten käy vai antavatko lääkkeet silti heti? Huomenna aamulla olisi tarkoitus varata aika äitipolille ja mennä huomenna lääkkelliseen tyhjennykseen.

Kun "möykky" tulee ulos niin huomaako sen tulon? Siis jos pönttöön tulee? En haluaisi pientä enään pöntössä nähdä. Mutta pystynkö olemaan katsomatta pönttöön sen tapahduttua?
 
Oijjoi... :'( Tosi surullista! Otan osaa :'( :'(

Itse olin rv 11+0 samassa tilanteessa muutama kuukausi sitten. Tiputteli ja lääkäri uhkasi laittaa kaavintaan mutta toivoin kuollakseni että hoituisi itsekseen ja kyllähän se sitten hoitui.

Mulla se meni niin että tiistaina alkoi tiputella, ke oli ultra jossa todettiin että sydän ei lyö, ke iltana alkoi vuotaa vähän enemmän, to alkoi supistella kunnolla ja tuli se isoin osa tavarasta, pe-su vuosi vielä kuin seula, terveyssiteitä meni parin tunnin välein ja välillä tuli supistusten mukana kiinteää materiaalia niin että su iltapäivällä olin kyllä jo aika heikossa kunnossa. Sitten se loppui, kolme päivää vielä nipisteli ja tiputteli, ja parin viikon päästä olin taas raskaana.

Mulla varmaan keskenmenon etenemistä auttoi liikunta - käveltiin ihan tosi paljon koko ajan, ennen keskenmenoa ja sen aikana. Sitten kun tuntui että jotain tulee niin äkkiä jonnekin vessaan.

Kyllä sen huomaa kun sieltä tulee isompia palasia, ja kun se sikiö tulee. Itseltä sikiö tipahti pönttöön ensimmäisenä ja kauhoin sen sieltä sitten paljain käsin ylös kun halusin nähdä sen. Ja sen jälkeen yritin saada sormin kiinni isommat palaset niin että pysyisin vähän kärryillä että onko jo suurin osa istukasta tullut vai pitääkö odottaa tai ehkä huolestuakin.

Se sattuu aika lailla. Liiku ja yritä rentoutua. Masturbointi auttaa paljon jos se onnistuu. Ibuprofeiinia söin pari päivää, sitten riitti parasetamol.

Jos nyt tulis keskenmeno niin kävisin ostamassa ison kasan suklaata ja ehkä viinipullon (vaikka alkoholi kyllä valitettavasti lieventää supistuksia niin että keskenmenon eteneminen saattaa hidastua) ja vuokraamassa pari hyvää ja hauskaa leffaa. Sitten lähtisin lenkille.

Voimia :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maaria -76:
Oijjoi... :'( Tosi surullista! Otan osaa :'( :'(

Itse olin rv 11+0 samassa tilanteessa muutama kuukausi sitten. Tiputteli ja lääkäri uhkasi laittaa kaavintaan mutta toivoin kuollakseni että hoituisi itsekseen ja kyllähän se sitten hoitui.

Mulla se meni niin että tiistaina alkoi tiputella, ke oli ultra jossa todettiin että sydän ei lyö, ke iltana alkoi vuotaa vähän enemmän, to alkoi supistella kunnolla ja tuli se isoin osa tavarasta, pe-su vuosi vielä kuin seula, terveyssiteitä meni parin tunnin välein ja välillä tuli supistusten mukana kiinteää materiaalia niin että su iltapäivällä olin kyllä jo aika heikossa kunnossa. Sitten se loppui, kolme päivää vielä nipisteli ja tiputteli, ja parin viikon päästä olin taas raskaana.

Mulla varmaan keskenmenon etenemistä auttoi liikunta - käveltiin ihan tosi paljon koko ajan, ennen keskenmenoa ja sen aikana. Sitten kun tuntui että jotain tulee niin äkkiä jonnekin vessaan.

Kyllä sen huomaa kun sieltä tulee isompia palasia, ja kun se sikiö tulee. Itseltä sikiö tipahti pönttöön ensimmäisenä ja kauhoin sen sieltä sitten paljain käsin ylös kun halusin nähdä sen. Ja sen jälkeen yritin saada sormin kiinni isommat palaset niin että pysyisin vähän kärryillä että onko jo suurin osa istukasta tullut vai pitääkö odottaa tai ehkä huolestuakin.

Se sattuu aika lailla. Liiku ja yritä rentoutua. Masturbointi auttaa paljon jos se onnistuu. Ibuprofeiinia söin pari päivää, sitten riitti parasetamol.

Jos nyt tulis keskenmeno niin kävisin ostamassa ison kasan suklaata ja ehkä viinipullon (vaikka alkoholi kyllä valitettavasti lieventää supistuksia niin että keskenmenon eteneminen saattaa hidastua) ja vuokraamassa pari hyvää ja hauskaa leffaa. Sitten lähtisin lenkille.

Voimia :hug:
Kylläpä tämä keskenmeno käynnistyi kunnolla nyt aikaisin aamulla. Sikiö tuli luultavasti aamusella ja lapsivedetkin hulahti siteeseen ja sänkyyn. Jokin melko iso klöntti tuli tuossa puoli kymmenen aikoihin, luultavasti istukka. Tai aonakin suurin osa siitä. Nyt tullut hyytymiä aina välillä ja välillä myös vielä pari-kolme senttiä isoja klönttejä. Siteitä on mennyt nyt aamun aikana jo 2 pakettia. Mies lähti juuri ostamaan lisää, kun kohta taas loppuvat. Ei tässä nyt liikkumaan voi lähteä kun koko ajan vuotaa ja välillä hulahtaa niin paljon kerralla ettei side riitä ja taas on housut veressä. Pesukone juuri pyörimässä että toiset kotihousut on puhtaana jos toiset taas sotkeutuu. sidettä joutuu vaihtamaan n.10-20min välein. On tämä aikamoista WC:ssä juoksemista ollut koko aamun.
 
Kiitos vinkistä juoda. En ole tänään huomannut vielä juodakkaan, kun kaikki huomio on mennyt WC:ssä juoksemiseen ja olon kuulostelemiseen. Täytyykin heti hakea vettä vierelle ja juoda reippaasti etten kuivu. En olisi itse edes tässä tilassa tuota ajatellut, joten kiitos paljon vinkistä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maaria -76:
Mitenkäs Tassunen tänään voit?
Vointi on hyvä. Rajumpi vuoto rauhottui eilen jo puolilta päivän ja illasta oli enään hyvin niukkaa vuotoa. Tänään kävin naistentautien polilla ultrassa, jossa selvisi että kohtu on hyvin tyhjentynyt. Aivan vähän oli vielä materiaalia kohdun perällä, joten laittoivat niitä supistavia lääkkeitä 3 kpl emättimeen. Niillä on vuoto nyt iltapäivällä hieman taas voimistunut, mutta vointi on todella hyvä. Jopa henkisesti. Tottakai keskenmeno painaa ja harmittaa, mutta toisaalta kun tietää että lapsella oli kehityksessä ongelmaa eikä hänestä koskaan olisi tervettä syntynyt vaikka kasvu olisi jatkunutkin. Kyllä tämä tästä ja uutta yrittämään kunhan kuukautiset alkavat taas rullaamaan. =)
 
Hyvä että pahin on jo ohi eikä (varmaan?) tarvinnut sitten kaavintaakaan. Ihan samanlaisia tuntemuksia oli mullakin keskenmenon jälkeen, harmitti mutta toisaalta olo oli myös helpottunut.

Meillä uusi raskautuminen kävi nopeasti eikä odoteltu edes niitä kuukautisia vaikka lääkäri kyllä kehoitti odottamaan. Nyt kun tämä raskaus on jo viikolla 20 alkaa keskenmeno jo unohtumaan, siis sellaiset yksityiskohdat kuin että monennellako viikolla se oikein tapahtui ja minä viikonpäivänä ja kuinka kauan se vuoto oikeastaan kesti. Vaikka silloin tuntui että en unohtaisi sitä ikinä.

Olet yhtä elämänkokemusta rikkaampi. Onnea uuteen yritykseen! :hug:
 
Henkisesti olen jo päässyt pahimman yli. Vieläkin välillä tulee todella haikea olo, mutta pahin on jo ohi. Pahimmat päivät keskenmenon jälkeen olivat pari päivää keskenmenosta. Silloin olin koko ajan itkuinen ja tätä kesti muutaman päivän. Nyt on olo jo normaalimpi. Arjessa kuitenkin pitää mukana meidän 4-v esikoinen, joka ei onnekseni vauvasta ehtinyt kuullakkaan. Ei tarvitse hänen menetystään enään puida. Keskenmeno lähensi meitä avomiehen kanssa todella paljon ja nyt olemmekin menossa (10v kihlauksen jälkeen) naimisiin kesäkuussa. :heart: Uutta vauvaa alamme yrittämään heti kun mahdollista. Kyllä tämä elämä vielä voittaa. =)
 
Piti ihan etsiä tämä ketju taas esille ja lukea läpi, kun muistikuvat tuosta aikajaksosta on hatarat. Teki hyvää saad lukea tuo kokoemus uudelleen, musitikuvat tuosta tyhjentymispäivästä on hyvin hatarat. En muistanut tuota vuotoa lähes lainkaan, vain sen että jokin klöntti pönttöön oli tullut.
Miehen kanssa mentiin tosiaan naimisiin tuolloin 2009 kesällä. Mutta esikoinen (nyt 9-v) on edelleen aikonainen. Uutta raskautta ei ole tämän keskenmenon jälkeen syntynyt. Aloitimme lapsettomuushoidot, joissa ei ole selvinnyt syytä. Ensimmäinen inseminaatio tehtiin nyt viikko sitten ja nyt odotellaan lopputulosta.
Toivo toisesta lapsesta on edelleen yllä, vaikka tottakai keskenmeno raskauden aikana on peikkona mielessä.
 

Yhteistyössä