Toggle sidebar

kesäkuussa 2010 laskettuaika

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja haicu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Heipä hei kaikille!
Ja uusille plussanneille, tervetuloa mukaan joukkoon!
Itsellä menossa nyt rv5+5 ja neuvolan sain ensiviikon tiistaille varattua. Ultrat kuulemma varataan sitten ekalla neuvolakäynnillä. Fiilikset on ihan hyvät, pahoinvointia ei ole ollut muutamaa etovan olon tunnetta lukuunottamatta. Hyvin menee, kun muistaa säännöllisesti syödä ja itsellä hyväksi havaittu mandariinit ja appelsiinimehu, pitävät etovan olon poissa. Vatsalla vihlontaa välillä tulee ja menee, mutta ei suurempaa ole. Ehkä hitusen verran turvotus laskenut, mutta jano on koko ajan ja vettä sekä mehua menee paljon. Omat vaatteet menevät vielä päälle, vaikka olo hieman turvonnut onkin. Karkit ja muut herkut ei hirveästi himota, toisin kuin normaalisti.. no ihan hyvä vaan. Kovasti tekisi mieli käydä kaupoissa hiplaamassa jo vaunuja ja muita vauvan tarvikkeita, mutta aikaistahan se vielä on. Kunhan nyt ensin näkisi, että kaikki menee alkuraskaudessa hyvin. Missä vaiheessa meinaatte kertoa raskaudesta läheisille? Itse taidan odotella ainakin tuonne vkolle 12, jolloin np-ultran pitäisi olla.

Haicu.. olet ajatuksissa ja pidän peukkuja, että kaikki menee vielä hyvin. O
 
Huomenta kaikille! ja tervetuloa ennaN mukaan. Sulla on aika kivakin alku tuolle raskaudelle ollut. Oot saanu "vapautuksen" tästä kaikesta alku miettimisestä mitä yhdellä jos toisella on / on ollu ..

Täällä viimeinen päivä rv. 7 jäljellä. Huomenna siis jo rv 8!! Jostain luin, että jos kaikki on hyvin rv 8 niin 90 %:a raskauksista etenee loppuun asti normaalisti! =) Täytyy siis toivoa, että ultrassa kaikki hyvin ens viikolla..

Mitään uutta vointeihin ei täällä ole havaittavissa. Etovaa oloa on vaihtelevasti, rinnat ei enää niin kipeät kun viikko sitten. Kiukku puuskia tulee kyllä jonkin verran ja väsymys on ihan mahdotonta! Eilen olisin voinu ruveta nukkumaan jo puoli yhdeksän! No pakko oli kärvistellä kymeneen, että käyttää koiran vielä ja se sitten kostautu aamulla. En meinannu päästä ylös sängystä ollenkaan!!

Työmotivaatiota ei ole ollenkaan, tuntuu, että ajatukset on vaan jo jossain äippälomassa.. rehellisesti oon ihan valmis jäämään työmaailmasta hetkeksi pois. Tämä laman pirulainen kun vaikuttaa mun työhön ja alaan aika paljon ja sitä myötä vaikeuttaa hommia ihan jonkin verran.. Niin en ollenkaan pistä pahakseni jos pääsen hetkeksi kotiin miettimään mitä sitä jatkossa haluaa..
 
Mulla on nyt pari päivää ollut etovaa oloa ja mandariinit sekä appelsiinimehu on vähän auttanut. Nyt rv 5+6. Ei aikaisemmin tätä etovan olon tunnetta näin ollutkaan. Ensin tuli huimaus, väsymys ja vatsan nippailut. Pyörrytys on nyt hävinnyt ja vatsan nippailut on vähentyneet. Väsynyt olen kyllä edelleen. Joskus enemmän ja joskus vähemmän. Tänäänkin nukuin päikkärit ja hyvää teki :)
Mulla sama kuin sulla ekaakertaako? eli työmotivaatio ihan poissa. Ja huomaa töissä että ajatukset pyörivät odotuksessa ja äippälomassa. Odottelee sitä jo niin kovasti. Ja se on hyvä hetki miettiä sitten jatkoa, että mitä työltään haluaa ja pitäisikö katsella uusia tuulia. On sen verran kauan vaikuttanut yhdessä paikassa ja vaihtelua on tässä kaivannut. Mutta mikäs sen parempaa kuin jäädä äíppälomalle :)
Olen kertonut vanhemmille ja sisaruksille. Jotenkin halusi jo kertoa ilouutisen. Mutta tottakai ymmärtävät, että niin alussa mennään.
 
Heipsan jälleen:)

Palautunut kotia minisyyslomalta.....ei kerrottu kummankaan porukoille eikä kerrota ennenku tiedetään,että mahassa edes on asukkia:). Neuvolaan en ole vielä soitellut, pitää varmaan tulevan viikon aikana rohkasta mieli ja soittaa:). Tuntuu vaa hassulta ajatukselta:D.

Välistä alamahaa/nivusia tms vihloo..muuten kaikki ok..paitti nukahan ihan heti ku illalla meen sänkyyn...tissit on turvonnu ja koskettaessa vähän kipiät. Muuten olo onkin mitä mainioin. Tosin nuhaa/pientä tukkosuutta on ja sen myötä ku limakalvot ärtyy tullu verta nenukista(kuulemma myöskin raskausoire:D).

Mutta kun oltiin yhessä tavaratalossa oli pakko käyvä katteleen vauvantavaroita...Voi kun niitä sitten pääsis osteleen. myös mulla työmotivaatio meinaa olla hukassa,mutta mulla onki työsopimus vaan huhtikuun loppuun elikkäs loppus ihan sopivasti ennen h-hetkee:)

Niin ja tänään tais alkaa rv 6...tai sit 6+ 1 en oo nyt ihan varma jos mulla viime menkat alko su 6.9 et miten se menee?

Millä viikoilla on eka neuvola?Millanen käytäntö mahtas olla Espoossa, jossa itte asustelen, tietääkö joku?
 
Moikka! Varovaisesti tulen tänne kurkkaamaan. Toista ihanaa pikkuista odotellaan ja la viimeisten menkkojen mukaan 24.6., eli tosi alussa siis mennään.

Tosi hyvä tuuri meillä on tämän kolmannen raskauden alkamisen suhteen - eka raskaus kesti rv 6+5 asti ja meni kesken, toinen raskaus alkoi yli 2v jälkeen inseminaation tuloksena, josta syntyi meidän suloinen poika ja nyt olemme onnellisesti raskaana ns. luomusti n. puolen vuoden yrittelyn tuloksena :). Olemme hirmu onnellisia tästä raskaudesta ja sormet sekä varpaat ristissä, että kaikki menisi hyvin!

Ilmoittaudun siis loppukuun odottelijana tähän ketjuun, jos vaan mut huolitte :).

3.-4.6.2010 Haicu, toinen
3.-5.6.2010 Corianteri, ensimmäinen
?.6.2010 KiiraLiina, toinen
4.6.2010 Nimbu,toinen
5.6.2010 Eka kertaako?, ensimmäinen
6.6.2010 Catriina, toinen
12.6.2010 Kesävauva, ?
13.6.2010 Sanni80, ensimmäinen
24.6.2010 barbalala, toinen - esikoinen syntyi 17.11.08
 
huomenia vaan kaikille. Mökkireissusta selvitty ja tänään aamulla alkoi rusehtava vuoto joka ikävä kyllä on muuttumassa veriseksi :( Ei voi muuta sanoa kun v...u!!! Täytyy soitella lääkärille et mitäs nyt sitten, pääseekö ultraan edes tarkistaan johtuuko keskenmenosta vai tuulimunan ulostulosta vai mistä... Tää epätietoisuus on raastavaa. vielä 8 min, jotta voi alkaa soittaan lekurille...

Tänään olis sit rv 7+3 meneillään... saas nähdä miten käy. :(
 
Huomenta kaikille! Rv 7+2 ja oikein rentouttava viikonloppu takana. Lähdettiin mökille lauantaina, mitä nyt sain itkukohtauksen matkalla (???) Mitää?? outoa, niin mielettömän pienestä asiasta ja loppujen lopuksi asia ei edes niin ollut kun miehen kanssa luultiin ja mistä syystä itkukohtauksen sain! Huh, kyllä on mielenkiintoista... Eilen katsottiin Me & Marleen leffa ja siinä sitten (jos joku on nähny) tämä pariskunta tuli raskaaksi ja menivät ultraan viikolla 10, no siellä ei vauvaa ollutkaan.. No meikä TAAS itkemään!! ja vielä lopussa kun Marleen koira kuolee niin piti taas vielä kyynelehtiä.. Melkein alkaa olla aika mahdotonta itkua pidättää näköjään.

Ihanaa Sanni80, että jollain samoja fiiliksia, kun oon tuntenu itseni jotenkin niin huonoksi työntekijäksi ja ihmiseksi tän asian takia.. huh, onneks on muitakin! Kai tämäkin siis kuuluu kuvaan??

Tervetuloa Barbalala mukaan joukkoon.. Aika montahan meitä täällä on, toivottavasti kenenkään ei tarvitse poistua joukosta = / Haicu kaikki tsempit sinne, me kaikki toivotaan kyllä parasta!!

Onko kenelläkään tullut uutta tietoa / uusia mielipiteitä tästä sikarokotteesta?? Nyt kun niitä aletaan jakamaan niin pitäis varmaan olla päätös tehtynä josko sitä tarjotaan.. Kovasti uutisissa aamulla suosittelivatkaikkine raskaana olevien rokotteen ottamaan, koska koplikaatioiden ja kuoleman riski on monin kertainen muihin verrattuna... Ei tiedä??
 
Voi itku haicu, eihän tuo hyvältä kuulosta. :(
Voimia.

Minä tulin ilmoittelemaan, että voi olla vähän hiljaista kirjoittelun ja kaiken muunkin kanssa. Voin niin hirveän huonosti, että pitää nyt ihan tosissaan miettiä, millä saan itseni ja lapseni pidettyä hengissä aina siihen saakka, että mies tulee töistä. Meillä on kyllä kavereita ja sukulaisia lähellä, mutta ei nekään voi koko päivää meillä olla.
Oksennus lentää aamusta iltaan ja eilen oli jo ihan selviä kuivumisoireita, kun ei oikein mikään pysy sisällä. Tärisyttää, palelee, suuta kuivaa, heikottaa. Tähän asti on aamusta selvitty sillä, että en nouse ekaan 40 minuuttiin ylös, vaan syön näkkileipää haukun viidessä minuutissa, mutta tänään tuli nekin pihalle heti kun nousin ylös. Sairaalaanhan tämäkin raskaus mut vielä vie, jos ei jotain ihmeitä keksitä.
Erityisv*tutusta aiheuttaa se, että joudun perumaan kaikki loppuvuodelle sovitut työt, mikä ei freelancerina tee tietysti asiakassuhteelle tai taloudelle kauhean herkkua.

Mutta ei auta, toivottavasti tässäkin raskaudessa palkinto odottaa lopussa.
Hyviä fiiliksiä muille!
 
Mä tein kans plussaa osoittaneen testin tiistaina. Ekaa odotellaan, ja ekasta kierrosta kahdella polkaisulla tuli tuo plussa. Silkäli tuntuu epäuskoiselta että näin helposti voi käydä. mut nyt ois siis 4+6vk. Naimisissa ollaan ja taloa loppusuoralla rakennellaan. ikää on 30 ja reilut rapiat päälle. Muita oireita ei ole satunnaisen rintojen kivistyksen isäksi, paitsi tietty menkat jäi pois. Joulukuussa on uutisten aika, hössötystä en kyllä aiemmin kaipaakaan. Eniten ahdistaa se että sitten kun on se muksu, niin sitä tavallaan menettää tietyn itsenäisyytensä, kun isovanhemmat haluaa oman osansa siitä. Täytyy alusta asti koittaa siinä mielessä olla tiukkana.. Tää voi kuulostaa jollekkin unelmaperheessä kasvaneelle oudolta ja kummalliselta, mutta itse olen tehnyt aika paljon töitä irtautuakseni lapsuudestani ja sen traumoista. Mutta ihan puheväleissä ollaan, ja anoppikin pysyy turvallisen matkan päässä kun käsketään.
Sikälikin ihanaa kun nyt tulee ihan oikea oma perhe, haastavaa koittaa rakentaa siitä sellainen kun itsellä on asiasta mielikuva.
 
Voi haicu, paljon positiivisia ajatuksia sinne suuntaan.

Itsellä meni viikonloppu meni niin etovassa olossa, että en saanut mitään aikaiseksi. Oksentamiseen asti ei menty, mutta uutena kaverina tutustuin huimaukseen. Istuin pääasiassa keittiön pöydän ääressä ja hamuilin suuhuni hedelmiä ja mehua vuoron perään. Sammuin kuin saunalyhty perjantaina kello 19.30!!! ja heräsin aamulla kahdeksan jäljestä. Lauantaina jaksoin kymmeneen asti ja aamulla sitten nukuttikin taas kymmeneen asti. Uskomatonta! Rinnat ovat edelleen kipeät: missä vaiheessa se oikein helpottaa? Nyt menossa 7+3.

 
Mä oon täällä itkeskelly ja stressanu ja vaikeeta vaan uskoa,että kaikki menis hyvin..kaippa nuo hormoonitkin tuo oman lisänsä tähä tunnemyrskyyn:).

Ihan pelonsekaset fiilikset on kyl ihan kaikesta liittyen raskauteen. Otin jo neuvolan selville ja varmaan loppuviikosta pitäs koittaa soitella,että sais homman polkastua käyntiin..Jaiks, apua. Kauheesti ei oo elämän aikana tarvinnu edes lääkärissäkää käydä,joten kyl tää kaikki jännittää ihan hullusti.
 
Voi Nimbu! Koita jaksaa siellä. Onko Sinun paikkakunnalla tarjolla kotihoitoa?? Se vois auttaa tässä tilanteessa. Luulisi, että kaupunkin / kunta tulee vastaan ja hoitaa apua tarvitseville!!

Tervetuloa Vintti10 mukaan.. Teillä on tosiaan heti napannu, mutta niin se taitaa (varsinin pillereiden kanssa olla), että mahdollisuus raskauteen heti pillereiden pois jättämisen jälkeen on suurin. Onnea kovasti!

Tuo on kyllä totta, että tietyllä tapaa "menettää" elämässä lapsen myötä myös todella paljon sitä mihin on tottunut ja mistä on nauttinut. Itse en missään nimessä ole paoillani siitä vaan omalta osaltani olen valmis luopumaan näistä asioista elämässä ja ottamaan askeleen kohti "aikuisuutta". Nämä asiat on hyvä vaan tiedostaa ja käsitellä ennen lapsen hankkimista / tuloa, jotta on muutoksiin sitten valmis. Itselläni ei ole vastaavaa ongelmaa kun sinulla Vintti10, en ole koskaan kokenut tarvetta "irtautua" lapsuudestani, vaikka se on ollut kaikkea muuta kun unelmaperheessä kasvamista.. On huonoja ja hyviä muistoja. Itse pyrin mietimään niitä hyviä muistoja ja keskittymään oman perheen luomisessa nihin asioihin ja välttämään niitä virheitä, joita omat vanhempani tekivät. Esim. kuningas alkoholi on nyt raskaudenkin myötä taakse jäänyttä elämää, mutta tuskin raskauden jälkeenkään palaan samaan "tissutteluun" iltaisin kun tähän asti on ollut. Mieheni toki saa iltaoluensa edelleen nauttia, eli en missään nimessä vainoharhaiseksi tässä asiassa ala, mutta pidän kuitenkin huolen, ettei lapsemme tule kokemaan samoja alkolin huuruisia iltoja kun itse olen kokenut lapsena..

Vintti10: tuohon perheen rakentamiseen kommentoin, että sinulla selvästi asiasta on selvä kuva. Jos teidän elämä ja taustat ovat kunnossa, niin ei se haastavaa ole! Itse et voi vaikuttaa vanhempiesi ja miehesi vanhempien elämään. Se, kuinka paljon he vaikuttavat teidän elämään on sinun ja miehesi päätös! Itselläni on asiasta selvä kuka ja ajatus. Esim. yhtään kännistä joulus ei omat lapseni tule isovanhempien toimesta (eikä muidenkaan) kokemaan!
 
Maanantainta kaikille, ja erityisesti voimia haiculle!

Mulla on nyt 7+4 ja kyllä kaikenlaista pelkään ja stressaan, varmaan ihan turhaan. Mutta jostain syystä sitä ei oikein pysty suhtautumaan kaikkeen ihan normaalin järkevästi, vaan kummasti kuohahtelee aina välillä. La on mulla 2.6. neuvolan mukaan, kun en tuolla aiemmin vielä tiennyt tarkkaan.

Joku tuolla kirjoitteli siitä sikarokotteesta, on kyllä asia jota pohdin itsekin kovasti. Aiemmin en ole ottanut mitään rokotteita tai muita, mutta tämä tauti on ilmeisesti ihan hengenvaaralliseksi epäilty raskaana oleville. Voih, ei osaa pieni ihminen näitä kaikkia kummia juttuja päättää, kuka auttaa!

Vointi on melkoisen hyvä suurimmaksi osaksi, tosin vanha tuttavuus migreeni muistutti olemassa olostaan viime viikolla ja taas eilen illalla uudelleen. Sitä vähän pelkään, että jos niitä kohtauksia rupeaa ilmenemään, kun ei noilla panadoleilla ja codeilla oikein saa mitään apua. Ne kohtaukset pitääkin sitten minut vuoteen pohjalla muutaman päivän aina kerrallaan.

Mutta, sateisen viikon jatkoa kaikille, yritetään tytöt pitää lippu korkealla ja sapuskat sisällä :D
 
hei! Jäin tänään ekaa päivää töistä pois pahoinvoinnin takia ja löysin keskustelunne. Eli siis täällä menossa Rv 5+4 edellisistä menkoista laskien ja ensimmäinen raskaus. Kovasti toivottu raskaus ja täällä ollaan todella onnellisia, hämmentyneitä mutta myös pelokkaita yhtä aikaa.

Eka viikko +-testin jälkeen meni ok; vain pientä vihlontaa alavatsassa ja arat rinnat mutta perjantaina alkoi kamala väsymys. Nukahdin jo klo 5 ja olin hereillä vain tunnin ja menin takaisin nukkumaan ja nukuin aamun asti. Lauantai meni suht ok mutta eilen meni pahassa olossa ja sohvalla maaten lähes koko päivä. Käytiin kävelyllä miehen kanssa ja aktiiviliikkujalle oli aika yllätys, että ei meinannut jaksaa edes kävellä.. joutu aina välillä istuun penkille ja nojaan sauvoihin pienissäkin ylämäissä.
Tänään olin kovasti menossa töihin. mies toi banaanin sänkyyn ja söin sen rauhassa ja puin ja silmistä lähti näkö (kova huimaus) ja alkoi kamala kuvotus. Oksentanut en ole kertaakaan mutta ämpäri on sängyn vieressä kun on niin pahaolo ja tulee oksennus refleksejä vähän väliä...

Varasin tänään neuvolankin ja sain viikon päähän. Ajattelin sitten sen jälkeen miettiä menisimmekö varhaisultraan. Kiva olisi "saada jotain todisteita", että mahassa on elämää. Tunsin jo hirveän huonoa omaatuntoa siitä että en jaksa mennä töihin, vaikka jo viime viikon varmaan googletin enemmän raskausjuttuja ja ajatukset oli ihan muualla kuin töissä :) Sama juttu että meillä tää lama vaikuttanut töissä ikävästi ja musta on kiva päästä äitiyslomalle pois, vaikka ei tätä lasta todellakana vain sen takia ole yritetty. Ollut suhteessamme alusta asti selvää, että lapsia halutaan. Ja ihanaa että eka plussa tuli vain 4 kk yrittämisellä (multa on toiset munasarjat leikattu lähes kokonaan pari vuotta sitten pois kun oli niin iso kysta ja olin hieman varautunut pahimpaan)

Mutta siis mieltä paransi kun neuvolasta sanottiin puhelimessa, että kirjoittavat sairaslomaa ja pääsenkö vain itse hakemaan sen lapun neuvonnasta. Jotenkin tuntui kivalta ja tuli olo, että tämä on hyväksyttävä syy sairaslomaan.
Pomolle kerroin puhelimessa + ainoalle alaiselle. Mietin hetken kerronko mutta ajattelin, että parempi kun jos käy niin että en hetkeen kykene töihin. Tietävät mistä kyse ja tätä kuitenkin arvelisivatkin, koska on nuori vastanainut kyseessä..
Sanoin kuitenkin, että en halua että tieto vielä leviää. Vaikka menisi kesken ehkä helpompi olla töissä kun tietävät sitten miksi ei työ silloinkaan suju.

Oli mukavaa huomata, että täällä on myös muita, joilla ei oma lapsuus ole ollut aivan paras mahdollinen. Itse mietin jo nyt miten pystyn kertomaan äidilleni.. jotenkin en haluaisi kertoa ollenkaan mutta pakkohan se on jossain vaiheessa. Olen myös päättänyt jo aikoja sitten, että lapseni ei tule ikinä joutumaan kokemaan samaa mitä itse olen!!!

Tulipas tähän heti tarinoitua kaikenlaista :) Sitä kun makaa yksin sängyssä ja voi pahoin niin sitä kaipaa kovasti juttuseuraa.. :)
Kiva oli löytää keskustelupalsta, jossa on paljon samassa tilanteessa olevia!
Ja kaikille joille elämä on ehtinyt näyttämään alkuraskauden aikana ikäviä puolia niin kovasti voimia!! Lohduttavia sanoja on vaikea löytää, voi vain toivoa parasta!
 
no niin, nyt voi minut poistaa tuolta listalta kokonaan . Keskussairaalassa käyty polilla ja ultrasivat ja olihan se niin kuin epäiltiin et tuulimuna. Sikiöö ei löytynyt. Tarjosivat kontrollia viikonpäähän mutta kun kerroin että hedelmöitysajankohta on tiedossa ja että heittoa sinällään ei voi viikoissa olla niin tarjosivat heti lääkkeellistä tyhjennystä. Eli polilla heti 3 tabl naamaan ja kotona kolmen tunnin välein 2 tab kerralla kahtena eri kertana eli klo 13 + 16. Pitäisi laittaa kohtu tyhjeneen kunnolla.

Eli Hyvää odotusta kaikille ja pitelen teille peukkuja jotta odotus teillä sujuisi hyvin
 
Moikka kaikille!

Olipas kiva lukea tekstejänne. Ihan samanlaisia ajatuksia, tuntemuksia, toiveita, pelkoja täälläkin. 7 viikko käynnistyi eilen ja samoja mietintöjä on, onko siellä mahassa nyt elämää, miten tämä raskaus etenee jne, Kuulunee kai asiaan , heh.

Varhaisultraa koitin soittaa, mutten saanut aikaa, tai meni omien menojen kanssa muutama aika päällekkäin. 2 vkoa on kunnan neuvolaan ensimmäiselle käynnille enää aika, että mietinnässä käynkökään ultrassa. Mieliala vaihtelee edelleen asian tiimoilta. Huonovointisuutta ei ole ollut, vatsan nipistelyä tulee aika ajoin, rinnat edelleen arat. Mietin ihan samaa, että milloinkahan helpottaa?

Onko muilla alavatsa alkanut pyöristyä/turvota? Kun mustat tuntuu, että olis. Vai tekeekö mielikuvitus tepposet, heh. Viikonloppuna kerrottiin läheisille, oli pienet juhlat niin siinä samalla. Jännittävää, mutta saa nyt jakaa sukulaisten ja ystävien kanssa iloa.

Kovana työnarkomaanina oon yllättynyt itseeni, kun odotan kans äitiyslomaa jo. kai tää vetämätön olo tekee sen, että ois mukava vaan olla ja köllöttää ilman velvollisuuksia. Jano mulla on kokoajan, mutta mielihaluja tms ei ole vielä ainakaan tullut.

Jaa-a, jos jatkais töitä ;) mukavaa viikkoa kaikille !!! :))
 
Moi Haicu!!

En oikein tiedä mitä kirjoittais, mutta voimia sinulle! Tämä se samainen pelko on itelläkin, siksi varmaan jarruttaa ultraan meno jos siellä ei mitn olisikaan. Saapa olla onnellinen vielä tietämättömyydestä.
Voi prkl!! Jaksamisia!
 
Haiculle osanotto, tee jotain mukavaa ja piristävää kun pahimmasta pääset.. surku.

Tuosta elämänmuutoksesta vielä, baareilua ja kännäilyä yms en ole oikeastaan koskaan harrastanut, ja itsenäisesti olen asunut ja elänyt viimeiset 12 vuotta. Alkoholi tulee olemaan ongelma toiselle isoäideistä, hän kun tuskin on viikkoa ilman valkoviiniä elänyt ihan hetkeen, ja aina on lasia tarjolla. Ärsyttävintä on sen tuputus vaikka sanonkin etten ota kun ajan, että voithan sä vähän ottaa, ihan kun sille ittelleen tulis paha olo jos jonkun ei tarvi joka kerta juoda vaikka voisi. ruokajuomana silloin tällöin viinistä tykkään, mutta osaan kyllä olla ilmankin. Sitä valtapeliä en jaksaisi, että tuuttehan te nyt käymään ja saunaan.. Lisäks meidän vanhemmat suunnittelee jo nyt meidä puolesta meidän selän takana esim että josko me kuitenkin voitaisiin olla siellä missä viime vuonnakin jouluna vaikka olikin nyt teidän vuoro jne. Tuommoinen vaan lisääntynee.. Ollaan kummistakin sisaruksista ainoot ketkä asuu samalla paikkakunnalla. No, ei pitäis stressata.. Täytyy vaan elää omaa elämää ja olla lähtemättä siihen mukaan.

Ai niin, ne pillerit jäi jo 3v sitten, tulin niistä aika raivopääksi. Menkoista olen aika oireetta aina selvinnyt, ovulaatio on ollut aina se kivuliain hetki kun on vähän nipsassut. Toivottavasti tää raskauskin menee yhtä matalalla profiililla oireiden suhteen.. Tarttis saada aikaiseksi soittaa sinne neuvolaan, jännää. :)
 
3.-5.6.2010 Corianteri, ensimmäinen
?.6.2010 KiiraLiina, toinen
4.6.2010 Nimbu,toinen
5.6.2010 Eka kertaako?, ensimmäinen
6.6.2010 Catriina, toinen
12.6.2010 Kesävauva, ?
13.6.2010 Sanni80, ensimmäinen
? Tiukku
? Pinja28
? Vintti10
24.6.2010 barbalala, toinen - esikoinen syntyi 17.11.08
 
3.-5.6.2010 Corianteri, ensimmäinen
?.6.2010 KiiraLiina, toinen
4.6.2010 Nimbu,toinen
5.6.2010 Eka kertaako?, ensimmäinen
6.6.2010 Catriina, toinen
12.6.2010 Kesävauva, ?
13.6.2010 Sanni80, ensimmäinen
? Tiukku
17.6.2010 Pinja28, ensimmäinen
? Vintti10
24.6.2010 barbalala, toinen - esikoinen syntyi 17.11.08
 
Hei kaikille!

Täällä myös onnellinen ja jännittynyt kesävauvan odottaja. Laskujeni mukaan nyt menossa 5+5. Tätä plussaa on odotettu ja toivottu jo monta vuotta. Kerta on ensimmäinen ja täytyy sanoa, että nämä alkuviikot ovat kyllä olleet todella stressaavia, kun mielessä pyörii mitä kaikkea tässä näin alussa voi vielä mennä pieleen. Ei auta kuin toivoa, että kaikki menisi hyvin.

Mukava liittyä tänne teidän seuraanne odottamaan ja jännäämään tulevaa!
 
3.-5.6.2010 Corianteri, ensimmäinen
?.6.2010 KiiraLiina, toinen
4.6.2010 Nimbu,toinen
5.6.2010 Eka kertaako?, ensimmäinen
6.6.2010 Catriina, toinen
12.6.2010 Kesävauva, ?
13.6.2010 Sanni80, ensimmäinen
? Tiukku
16.6.2010 Pyry09, ensimmäinen
17.6.2010 Pinja28, ensimmäinen
? Vintti10
24.6.2010 barbalala, toinen - esikoinen syntyi 17.11.08
 
Päivitystä :)

3.-5.6.2010 Corianteri, ensimmäinen
?.6.2010 KiiraLiina, toinen
4.6.2010 Nimbu,toinen
5.6.2010 Eka kertaako?, ensimmäinen
6.6.2010 Catriina, toinen
12.6.2010 Kesävauva, ?
13.6.2010 Sanni80, ensimmäinen
? Tiukku
16.6.2010 Pyry09, ensimmäinen
17.6.2010 Pinja28, ensimmäinen
21.6 2010 Vintti10 ensimmäinen
24.6.2010 barbalala, toinen - esikoinen syntyi 17.11.08
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa