!! **** kesäkuun kullanmurut 2011 - tammikuussa <3**** !!
- Viestiketjun aloittaja mmilia08
- Ensimmäinen viesti
sannikki mä olin kans kakkosta oottaessa oikee raivotar ja astioita hajos urakalla ja ovet paukku. hirveet mielialanvaihtelut koko raskausden. nyt sit taas oon tasanen eikä mikään pahemmin hetkauta, mut sit ku pinna palaa ni sit se palaa kunnolla. mä oon tykänny uimisesta raskausaikana, viime raskaudessa kävin aika viime metreille hallissa. ihanaa se painottomuuden tunne siellä vedessä ku muuten niin kömpelö. pahoista unista mulla ei oo kokemusta. oisko jotain alitajuntasia pelkoja mitkä heijastus uniin?
mä muuten löysin kirpparilta ison satsin vaatteita, siellä oli -50% kaik vaatteet ni haalin vaukillekki jotain. parit äitiyshousut löysin ja ihan hyvän näköset päällä, ihme kyllä. hyvä tuuri kävi ku molemmat mahtu vaikka sovittamatta otin. ei ois haitannu vaikka ei ois sopinu ku yhteensä tais maksaa nelisen euroa
vauvalle siis kans kasa vaatetta ja pojille housuja ja omat housut yhteensä 13 et ei paha 
mä muuten löysin kirpparilta ison satsin vaatteita, siellä oli -50% kaik vaatteet ni haalin vaukillekki jotain. parit äitiyshousut löysin ja ihan hyvän näköset päällä, ihme kyllä. hyvä tuuri kävi ku molemmat mahtu vaikka sovittamatta otin. ei ois haitannu vaikka ei ois sopinu ku yhteensä tais maksaa nelisen euroa
vauvalle siis kans kasa vaatetta ja pojille housuja ja omat housut yhteensä 13 et ei paha 
Sannikki: täällä kanssa yksi joka näkee outoja unia/painajaisia ja jonka mieli heittelee laidasta lainaan välillä muutaman minuutinkin välein. aika raivostuttavaa jo itestäkin! suuttua jostain olemattomasta asiasta.
Tervetuloa uusille!
Täällä kailaipaan äityli4ptpt kuulumisia, jos lueskelet kerro ihmeessä miten teillä jaksellaan :heart:
ei mulla kai mitään ihmeellistä, jos nousen nopeaa/ käännyn makuulla tms välillää vihlasee tuolta alhaalta se ei tunnu kivalta: mut jotenkin muistelisin et se on ihan normaalia?
POKS POKS 17+0, raskausviikko 18 alkaa :heart:
MMILIA JA MASA
Tervetuloa uusille!
Täällä kailaipaan äityli4ptpt kuulumisia, jos lueskelet kerro ihmeessä miten teillä jaksellaan :heart:
ei mulla kai mitään ihmeellistä, jos nousen nopeaa/ käännyn makuulla tms välillää vihlasee tuolta alhaalta se ei tunnu kivalta: mut jotenkin muistelisin et se on ihan normaalia?
POKS POKS 17+0, raskausviikko 18 alkaa :heart:
MMILIA JA MASA
HUOM!
kaikki päivitys pyynnöt yksityisesti, niitä on tosi vaikee kaivella täältä seasta; eli kaikki uudet jotka haluaa listoille viestiä viestiä!
Ihan periaatteesta en ala kaivelemaan täältä lapulle tietoja mitä pitää muistaa kirjottaa.
niin ja anteeksi nytten, en tarkoita pahalla.
kaikki päivitys pyynnöt yksityisesti, niitä on tosi vaikee kaivella täältä seasta; eli kaikki uudet jotka haluaa listoille viestiä viestiä!
Ihan periaatteesta en ala kaivelemaan täältä lapulle tietoja mitä pitää muistaa kirjottaa.
niin ja anteeksi nytten, en tarkoita pahalla.
suski90 ja Jessi tääl on samanlainen tilanne, ku teillä
. Meillä esikko ei oo nähny biologista isäänsä yli 1 ½ vuoteen. Erottiin, ku neiti oli vähän yli vuoden ja välit meni tosi riitaseks, ku mein ero johtu suurimmalti osin siitä, et aloin seurustelemaan elämäni miehen kanssa, jonka kanssa meninkin sit vajaan vuoden päästä naimisiin ja ootin jo sillon tätä meiän poikaa:heart:. Ei oo kiinnostanu, on sen verran alkoholisoitunu, nyt vissiin jo vähän rauhottunu. Uhkaili minuu ja kävi ovenkin takana riehumassa ja jouduin soittaan poliisit ja tästä syistä vaihdoin salaseks puhelinnumeronkin ja sain viime kesäkuussa yksinhuoltajuuden. Viimiset yhteydenotot oli vaan miun uhkailua, tyyliin, et veän kurkun auki ym, huora, lutka ym., eikä kyselly neitistä mitään tapaamisia ym. Exä syytti tätä miun uutta miestä erosta vaik hää oli vaa syy miulle, et sain repästyä itteni irti huonosta suhteesta ja autto miut näkemään, et meil ei oo mitään yhteistä ja oltiin lähinnä yhes vaan tavan vuoks. Suhteen aikana on ollu väkivaltaa ja tää miun exä on ollu aina kova juomaan, en vaa saanu repästyä itteeni aikasemmin irti huonosta suhteesta. Sit ku aloin seurustelemaan tän miun aviomiehen kans ni suhde oli heti mitä olin toivonu ja ettiny ja olin vihdoin ja viimein löytäny miun sielun sukulaisen ja vihdoin ja viimein miul oli perhe, tehtiin kaikki perheenä, mie, mies ja tyttö. Tätä ei ois ollu aikasemmassa suhteessa. Ja tää miun esikoinen rupes kutsumaan aviomiestäni isäks, ku oppi puhumaan ja pitää häntä isänään. Ei hää muuta isää muista ja se käy miulle. En luota exääni ja ihmettelen vaan, et on nii tunteeton, et ei haluu noi ihanaa tyttöä tavata, mut viina on vieny. Mieheni ottais omiin nimiinsä tytön, mut se ei onnistu, ku tuskimpa exäni siihen suostuu vaik ei oo tekemisissä tytön kans ihan kiusallaan vaan. Mie oon vihdoin ja viimein onnellinen ja nii on tyttökin. Mieheni on ihana isä ja rakastaa tyttöä ku omaansa. Ja myö ollaan tunnettu kohta jo 10 vuotta, oltiin siis aluks kavereita enkä tajunnu vaik sydämessäni tiesin, et tos on se miun oikea ni sitä ei sillo heti tajunnu. Aika ei ollu meille se oikea, pari vuotta sit oli 
.
Et semmonen tarina miulla ja kuka tuota ihmetteli, et isät ei haluu olla tekemisissä ni se on valitettavasti kovin yleistä.
Pyyter ja masuasukki 16+2
. Meillä esikko ei oo nähny biologista isäänsä yli 1 ½ vuoteen. Erottiin, ku neiti oli vähän yli vuoden ja välit meni tosi riitaseks, ku mein ero johtu suurimmalti osin siitä, et aloin seurustelemaan elämäni miehen kanssa, jonka kanssa meninkin sit vajaan vuoden päästä naimisiin ja ootin jo sillon tätä meiän poikaa:heart:. Ei oo kiinnostanu, on sen verran alkoholisoitunu, nyt vissiin jo vähän rauhottunu. Uhkaili minuu ja kävi ovenkin takana riehumassa ja jouduin soittaan poliisit ja tästä syistä vaihdoin salaseks puhelinnumeronkin ja sain viime kesäkuussa yksinhuoltajuuden. Viimiset yhteydenotot oli vaan miun uhkailua, tyyliin, et veän kurkun auki ym, huora, lutka ym., eikä kyselly neitistä mitään tapaamisia ym. Exä syytti tätä miun uutta miestä erosta vaik hää oli vaa syy miulle, et sain repästyä itteni irti huonosta suhteesta ja autto miut näkemään, et meil ei oo mitään yhteistä ja oltiin lähinnä yhes vaan tavan vuoks. Suhteen aikana on ollu väkivaltaa ja tää miun exä on ollu aina kova juomaan, en vaa saanu repästyä itteeni aikasemmin irti huonosta suhteesta. Sit ku aloin seurustelemaan tän miun aviomiehen kans ni suhde oli heti mitä olin toivonu ja ettiny ja olin vihdoin ja viimein löytäny miun sielun sukulaisen ja vihdoin ja viimein miul oli perhe, tehtiin kaikki perheenä, mie, mies ja tyttö. Tätä ei ois ollu aikasemmassa suhteessa. Ja tää miun esikoinen rupes kutsumaan aviomiestäni isäks, ku oppi puhumaan ja pitää häntä isänään. Ei hää muuta isää muista ja se käy miulle. En luota exääni ja ihmettelen vaan, et on nii tunteeton, et ei haluu noi ihanaa tyttöä tavata, mut viina on vieny. Mieheni ottais omiin nimiinsä tytön, mut se ei onnistu, ku tuskimpa exäni siihen suostuu vaik ei oo tekemisissä tytön kans ihan kiusallaan vaan. Mie oon vihdoin ja viimein onnellinen ja nii on tyttökin. Mieheni on ihana isä ja rakastaa tyttöä ku omaansa. Ja myö ollaan tunnettu kohta jo 10 vuotta, oltiin siis aluks kavereita enkä tajunnu vaik sydämessäni tiesin, et tos on se miun oikea ni sitä ei sillo heti tajunnu. Aika ei ollu meille se oikea, pari vuotta sit oli .Et semmonen tarina miulla ja kuka tuota ihmetteli, et isät ei haluu olla tekemisissä ni se on valitettavasti kovin yleistä
.Pyyter ja masuasukki 16+2
Käyny oon kyllä joka päivä, mutta en oo vaan jaksanu kirjoittaa tänne.
Tervetuloa kaikille uusille =)!!!
Mä jäin miettimään noita jälkisuppareita. Ensinmäisestä ei ollu ollenkaan ja ei kyllä toisestakaan.
Mulle tarjottiin kummastakin kipulääkeitä synnytyksen jälkeen, en ottanut kun en tarvinnut. Toisesta kun kysyivät ja vastasin että en tarvitse niin vähän aikaa katsoi pitkään ja kysyi sitten että eikö ole jälki supisuksia.. hetken meni mulla tajuta mitä tarkoitti.. mutta juu ei oo vastasin sitten. Saa nähdä miten on tämän kolmannen kanssa.. hmm..
Mä tein vuoden alussa heti ostoskia =).
Pinnasängyn, sitterin ja vaunut. Aattelin et jos kerrankin olen ajoissa liikkeellä kun esikoisesta sain ostettua vasta viikko ennen pojan syntymää.
Mä nukun nykyään tosi huonosti : /. Viime yönä taisin nukahtaa joksus 3 jälkeen ja heräsin jokus 7 aikaa.. huoh.. tätä on jatkunu varmaan jo kaks viikkoa. Olis kiva nukkua oikeesti johonkin väliin kunnollakin :kieh:. Unia nään hirveesti ja ihan laidasta laitaan ja joka yö.
Mä lähden nyt lasten kanssa luistelemaan.. katotaan miten käy.. viimeks oon ollu luistimilla vuonna 1992 :O.. voin olla aika näky
.
Calumet + :heart:
Tervetuloa kaikille uusille =)!!!
Mä jäin miettimään noita jälkisuppareita. Ensinmäisestä ei ollu ollenkaan ja ei kyllä toisestakaan.
Mulle tarjottiin kummastakin kipulääkeitä synnytyksen jälkeen, en ottanut kun en tarvinnut. Toisesta kun kysyivät ja vastasin että en tarvitse niin vähän aikaa katsoi pitkään ja kysyi sitten että eikö ole jälki supisuksia.. hetken meni mulla tajuta mitä tarkoitti.. mutta juu ei oo vastasin sitten. Saa nähdä miten on tämän kolmannen kanssa.. hmm..
Mä tein vuoden alussa heti ostoskia =).
Pinnasängyn, sitterin ja vaunut. Aattelin et jos kerrankin olen ajoissa liikkeellä kun esikoisesta sain ostettua vasta viikko ennen pojan syntymää.
Mä nukun nykyään tosi huonosti : /. Viime yönä taisin nukahtaa joksus 3 jälkeen ja heräsin jokus 7 aikaa.. huoh.. tätä on jatkunu varmaan jo kaks viikkoa. Olis kiva nukkua oikeesti johonkin väliin kunnollakin :kieh:. Unia nään hirveesti ja ihan laidasta laitaan ja joka yö.
Mä lähden nyt lasten kanssa luistelemaan.. katotaan miten käy.. viimeks oon ollu luistimilla vuonna 1992 :O.. voin olla aika näky
.Calumet + :heart:
Pyyter: Ihana ku kerroit :hug: Minulla on hirvee kaipuu uuteen, rakastavaan mieheen..
Tarvisin niin isoa lämmintä kainaloa, missä lupa itkeä, ku paha olo.. Ku siihen ei oo oikeen koskaan ollu mahollisuutta. Mutta mä loppuajasta inhosin ukkoa niin, etten ois kainaloon mennykkää vaik ois miten pyytäny. Sullahan on ihana mies! Harva mies "ottaa omakseen" toisen lapsen, ois kyllä ihana,
ku joku osais pitää minun poikaa omanaan, ja näyttää sitä oikeaa miehen mallia..
suski & lölliäinen 16+5
Tarvisin niin isoa lämmintä kainaloa, missä lupa itkeä, ku paha olo.. Ku siihen ei oo oikeen koskaan ollu mahollisuutta. Mutta mä loppuajasta inhosin ukkoa niin, etten ois kainaloon mennykkää vaik ois miten pyytäny. Sullahan on ihana mies! Harva mies "ottaa omakseen" toisen lapsen, ois kyllä ihana,
ku joku osais pitää minun poikaa omanaan, ja näyttää sitä oikeaa miehen mallia..
suski & lölliäinen 16+5
suski90 kiitos :heart:. Joo, ei tommosia miehiä joka oksalla kasva ja eivät kaikki tohon pysty, et ottavat omakseen toisen miehen lapsen. Mie oon ollu sitä mieltä, et mie oon löytäny oikeen timantin jyvien joukosta . Myö ollaan täs vähän yli kahen vuoden aikana mitä ollaan oltu yhessä ni tehty vaikka mitä, mitä ei tehty exän kanssa ja tunnetaan jo toisemme paremmin vaik ollaan oltu nii vähän aikaa yhessä. Hää on tosiaan miun sielun sukulainen . Mie oon sen verran p...kaa kokenu täs elämäs ni oon ajatellu, et oon ansainnu sen, et elämä on vihdoin mallillaan ja elänkin yli 30-vuotiaana elämäni parasta aikaa. Ja nyt tosiaankin ELÄN . Ja ollaan juteltu, et tää kolmas lapsi kruunaa meiän rakkauden ja meiän perhe on täydellinen :heart:. Mieheni on lapsirakas, joten mie oon tosi iloinen, et hää sai omiakin lapsia ja mie oon aina sanonu, et kaks lasta, mut ku hänen kanssaan alettiin olemaan ni aloin ajattelemaan, et voishan tuota kolmaskin tulla . Ja ihanaa, että saatiin vielä tää kolmas .
Miulla onneks maha on rauhottunu eikä ripulia oo ollu viikkoon. Alotin maitohappobakteerit ni auttovat. Miulla vasta 24.1. neuvola. Sitä odotellessa mennään rauhallisin mielin.
Pyyter ja OttoAnneli 16+2 (keksin äskön työnimen)
. Myö ollaan täs vähän yli kahen vuoden aikana mitä ollaan oltu yhessä ni tehty vaikka mitä, mitä ei tehty exän kanssa ja tunnetaan jo toisemme paremmin vaik ollaan oltu nii vähän aikaa yhessä. Hää on tosiaan miun sielun sukulainen . Mie oon sen verran p...kaa kokenu täs elämäs ni oon ajatellu, et oon ansainnu sen, et elämä on vihdoin mallillaan ja elänkin yli 30-vuotiaana elämäni parasta aikaa. Ja nyt tosiaankin ELÄN . Ja ollaan juteltu, et tää kolmas lapsi kruunaa meiän rakkauden ja meiän perhe on täydellinen :heart:. Mieheni on lapsirakas, joten mie oon tosi iloinen, et hää sai omiakin lapsia ja mie oon aina sanonu, et kaks lasta, mut ku hänen kanssaan alettiin olemaan ni aloin ajattelemaan, et voishan tuota kolmaskin tulla . Ja ihanaa, että saatiin vielä tää kolmas .Miulla onneks maha on rauhottunu eikä ripulia oo ollu viikkoon. Alotin maitohappobakteerit ni auttovat. Miulla vasta 24.1. neuvola. Sitä odotellessa mennään rauhallisin mielin.
Pyyter ja OttoAnneli 16+2 (keksin äskön työnimen)
pyyter lisää yhteistä siis meillä kans isäntä ottanu mun pojan omakseen mut poika yleensä etunimellä kutsuu kun nyt tietää ton toisenki isän kuka ei sitä titteliä kyllä ansaitse 
jos sulla on yksinhuoltajuus ni nimen vaihto ainakin onnistuu, adoptio sit ilmeisesti vähän hankalampi toteuttaa mut uskoisin senki järjestyvän jos isä ei kerran lapsen elämässä ole.
suski sä kerkeet kyllä vielä sen oikeenki löytämään ja joka on isä sun lapsille. mä olin jo luopunu toivosta löytää se oikee kun se sitte sattuki kohalle yhtäkkiä. ja se oli menoa heti, meillä synkkas hirveen hyvin ja yhessä oli hyvä olla. ja äkkiä kaikki tapahtuki, 4kk tapaamisesta mä olin jo raskaana :xmas: nyt ollaan 4vee oltu yhessä joista 2,5vee naimisissa. onni tulee kun sitä vähiten odottaa
meillä kans isäntä ottanu mun pojan omakseen mut poika yleensä etunimellä kutsuu kun nyt tietää ton toisenki isän kuka ei sitä titteliä kyllä ansaitse jos sulla on yksinhuoltajuus ni nimen vaihto ainakin onnistuu, adoptio sit ilmeisesti vähän hankalampi toteuttaa mut uskoisin senki järjestyvän jos isä ei kerran lapsen elämässä ole.suski sä kerkeet kyllä vielä sen oikeenki löytämään ja joka on isä sun lapsille. mä olin jo luopunu toivosta löytää se oikee kun se sitte sattuki kohalle yhtäkkiä. ja se oli menoa heti, meillä synkkas hirveen hyvin ja yhessä oli hyvä olla. ja äkkiä kaikki tapahtuki, 4kk tapaamisesta mä olin jo raskaana :xmas: nyt ollaan 4vee oltu yhessä joista 2,5vee naimisissa. onni tulee kun sitä vähiten odottaa
suski mie toivon sydämestäni, et löydät piakkoin ihanan miehen, joka rakastaa lapsiasi ja sinua. Ja löydät elämäsi miehen :heart:. Ei oo hyvä kenenkään olla yksin, jos ei nyt omahalusesti sitä halua. Mie muuten synnytin tytön yksin ilman isän läsnäoloa, joten jos siul on se esissä ni tiiän mitä se on. Ja en mie oikein osannu isää siihen kaivatakaan sillo, nyt jälkeenpäin ku pojan synnytyksessä oli mies mukana ni sen jälkeen vasta. Mut kyl yksinkin selviää ja on onneks kätilö apuna. Voimia siulle odotukseen :hug:
jessi joo, meil on todella paljon yhteistä . Ihana tarina teilläkin ja nopeeta toimintaa kans . Mut eiks se nii oo, et enää täs iäs ei kannata oottaa, jos tietää löytäneensä sen oikean . Ja kyl me kaikki ollaan samalla sukunimellä, vaihoin heti, ku sain yksinhuoltajuuden. Siullakin on siis aivan ihana mies :heart:. Onneks tollasia viel on. Tosta adoptiosta en tiiä, ku eiks se oo niin, et exän pitäis kirjottaa joku lappunen alle missä hää luopuu oikeuksistaan lapseen, ku hää on tunnustanu isyyden?! Ja sitä en usko, et tapahtuu nii kauan ku hänes henki pihisee :kieh:. Sen verran v...moinen äijä on kyseessä :kieh:. Pitää oottaa, et ryyppää ittensä hengiltä . Eiks oo hyvin sanottu, mut tosiasia, ku ei oo enää mikään nuori, meil on ikäeroa yli 11 vuotta ni senkin takia ei enää kiinnosta pikkulapset, hänel on kaks aikuista lasta ni ei vissiin ees halunnu tätä miun esikkoa, mut ei vaan uskaltanu miulle sanoo, ku mie halusin enemmän ku mitään. Katellaan, lähenkö kyselemään tota adoptiota joskus :heart:.
Oliks teil jessi isotkin häät? Ja suski toivottavast nää meiän tarinat valo siuhun uskoa, et kunnon miehiä vielä on.
. Ihana tarina teilläkin ja nopeeta toimintaa kans . Mut eiks se nii oo, et enää täs iäs ei kannata oottaa, jos tietää löytäneensä sen oikean . Ja kyl me kaikki ollaan samalla sukunimellä, vaihoin heti, ku sain yksinhuoltajuuden. Siullakin on siis aivan ihana mies :heart:. Onneks tollasia viel on. Tosta adoptiosta en tiiä, ku eiks se oo niin, et exän pitäis kirjottaa joku lappunen alle missä hää luopuu oikeuksistaan lapseen, ku hää on tunnustanu isyyden?! Ja sitä en usko, et tapahtuu nii kauan ku hänes henki pihisee :kieh:. Sen verran v...moinen äijä on kyseessä :kieh:. Pitää oottaa, et ryyppää ittensä hengiltä . Eiks oo hyvin sanottu, mut tosiasia, ku ei oo enää mikään nuori, meil on ikäeroa yli 11 vuotta ni senkin takia ei enää kiinnosta pikkulapset, hänel on kaks aikuista lasta ni ei vissiin ees halunnu tätä miun esikkoa, mut ei vaan uskaltanu miulle sanoo, ku mie halusin enemmän ku mitään. Katellaan, lähenkö kyselemään tota adoptiota joskus :heart:.Oliks teil jessi isotkin häät? Ja suski toivottavast nää meiän tarinat valo siuhun uskoa, et kunnon miehiä vielä on
.
Heissan!
Voi olla omaa napaa ja vali valia mut ku nyt taas ei mee yhtään hyvin
Joka päivä maha kovana siis supistelee, ei koske mut tuntee silleen jänskästi. Ei vissiin tää 10tunnin yhtäpötköinen jalkojen päällä olo ja kävely tee hyvää. Tänäänkin, ja kilometrejä mittarissa 7 km. Ja siihen päälle työssä kävely 8h..eli aika monta kilsaa siitäkin. Työkaverit ei yhtään aattele et vois jotain helpompia jättää mulle tai ottaa kahden autettavia vaan tänään koko päivän hoidin raskaimpia asukkeja. Tuntu ettei enää jaksa..!
Ja mies on taas ihan mätämuna. Osottaa jotenkin mieltään ku hällä vapaa ja minä töissä ja joudun rueta ajoissa nukkuu. Sanoin et jos oot jossain niin tuu kotiin ennen ku nukahan ku en saa sit unta enää. No eilen meni veljelleen naapuriin ja tuli sit vasta puoli 6 aamulla ku olin jo lähössä lenkille koiran kaa.. ETTEN VAIN HERÄTTÄISI YÖLLÄ! Ja ei voi mitään tehä minun hyväksi et mulla ois helpompaa, ei voinu ees töistä hakee. Ei oo pessy pyykkiä ei oo tiskannu ja arvatakaa, en tee minäkään! KIITOS!
Tervetuloa tintsu ja suski Tänne joukkoon mahtuu kyllä porisemaan ja jakamaan ilot ja surut.
Sannikki: Mä nään painajaisia, tässä toissayönäkin juoksin pyssymiehiä pakoon ja ne ehti ampuakin muka ja oli hirvee tuska selässä siinä unessa.. Ouuuu !
Kävin pomon kaa eilen sopii mun lomat, pidän ne ennen äippälomaa. Jäisin töistä näillä näkymin pois 28.3 Ei ois enää pitkästi. Sais sitten keskittyä ihan ihteesä ja rakkaaseen masuiseen! <3
Eilen illalla muuten ja parina muunakin iltana oon aina selälleen maannu sängyssä ennen unta ja kuulostellu niin kyllä siellä käy möyrintää. Ku se on tuolla häpykummun tietämillä joten ilmaa se ei ole. Ihanaa! Ja jospa ne liikkeet siitä vahvistus pian niin vois olla varma et niitä ne on.
Huomenna sitten poksutaan taas)
:wave:
Voi olla omaa napaa ja vali valia mut ku nyt taas ei mee yhtään hyvin
Joka päivä maha kovana siis supistelee, ei koske mut tuntee silleen jänskästi. Ei vissiin tää 10tunnin yhtäpötköinen jalkojen päällä olo ja kävely tee hyvää. Tänäänkin, ja kilometrejä mittarissa 7 km. Ja siihen päälle työssä kävely 8h..eli aika monta kilsaa siitäkin. Työkaverit ei yhtään aattele et vois jotain helpompia jättää mulle tai ottaa kahden autettavia vaan tänään koko päivän hoidin raskaimpia asukkeja. Tuntu ettei enää jaksa..!
Ja mies on taas ihan mätämuna. Osottaa jotenkin mieltään ku hällä vapaa ja minä töissä ja joudun rueta ajoissa nukkuu. Sanoin et jos oot jossain niin tuu kotiin ennen ku nukahan ku en saa sit unta enää. No eilen meni veljelleen naapuriin ja tuli sit vasta puoli 6 aamulla ku olin jo lähössä lenkille koiran kaa.. ETTEN VAIN HERÄTTÄISI YÖLLÄ! Ja ei voi mitään tehä minun hyväksi et mulla ois helpompaa, ei voinu ees töistä hakee. Ei oo pessy pyykkiä ei oo tiskannu ja arvatakaa, en tee minäkään! KIITOS!
Tervetuloa tintsu ja suski
Tänne joukkoon mahtuu kyllä porisemaan ja jakamaan ilot ja surut. Sannikki: Mä nään painajaisia, tässä toissayönäkin juoksin pyssymiehiä pakoon ja ne ehti ampuakin muka ja oli hirvee tuska selässä siinä unessa.. Ouuuu !
Kävin pomon kaa eilen sopii mun lomat, pidän ne ennen äippälomaa. Jäisin töistä näillä näkymin pois 28.3
Ei ois enää pitkästi. Sais sitten keskittyä ihan ihteesä ja rakkaaseen masuiseen! <3 Eilen illalla muuten ja parina muunakin iltana oon aina selälleen maannu sängyssä ennen unta ja kuulostellu niin kyllä siellä käy möyrintää. Ku se on tuolla häpykummun tietämillä joten ilmaa se ei ole.
Ihanaa! Ja jospa ne liikkeet siitä vahvistus pian niin vois olla varma et niitä ne on. Huomenna sitten poksutaan taas
) :wave:
isot kiitokset tuesta, ja tarinoista, niien avulla jaksaa pitkälle!
kauheasti tulee juttua Oon lukenut kaikkien tekstit mut en oikein osaa hypätä keskusteluun mukaan vaikka onkin pahoja kokemuksia, edellinen johon rakastuin oli täysi huijari, yks pahoinpiteli melkein hengiltä (yllättäen ja ensimmäisen ja viimeisen kerran) siitä on kauan ja olen sinut jo asian kanssa mun tytön(6v.) isä ei ole ikinä nähnyt likkaa, hänen äitinsä kyllä pitää yhteyttä ja tavataan säännöllisesti!
Luulen että pahat unet on piilossa olevia pelkoja kun kaikki on aina tuottaneet harmia ja pettäneet luottamuksen, harmittaa vaan kun oma kultani ja ihminen joka ei varmaan ikinä tekis pahaa, joutuu kärsimään mun luottamuksen vaikeudesta!!! Ukko on niin rakastunut mun tyttöönkin, jopa adoptoisi, ja on aivan huippu likan kanssa. Ensimmäisen kerran kun rakkaus myönnettiin niin hän sanoi että hän on täysin rakastunut mun tyttöön ja minuun Ja jos esim erottais niin en epäile etteikö hän ottaisi molemmat muksut luokseen.
jälki supparit mulla kun ei tytön jälkeen niitä tullut josta seurasi paha tulehdus kun tyttö oli viikon vanha, kohtu ei supistunut lainkaan... lääkkeillä sitten hoidettiin supistukset ja eipä se sattunut minua, vaikka varoiteltiinkin... Mul on kyl aikas korkea kipukynnys, joten en lähde epäilemään muiden tuntemuksia lainkaan itse kävelin 3. kerroksesta ambulanssiin kun jalka oli kierteisesti murtunut ja vaati 10cm levyn ja 8 ruuvia ilmeisesti mul erittyy niin pirusti adrenaliiniä ettei kipu tunnu niinkään... Luojan kiitos itse synnytyskin oli vähän ajatuksella että tästäkö sitä puhutaan maailman pahimpana kipuna??? No mutta tämä johtuu todella vain omasta kivunsietokyvystä, ja toiset kärsii varmasti huimia kipuja:hug:
Oon lukenut kaikkien tekstit mut en oikein osaa hypätä keskusteluun mukaan vaikka onkin pahoja kokemuksia, edellinen johon rakastuin oli täysi huijari, yks pahoinpiteli melkein hengiltä (yllättäen ja ensimmäisen ja viimeisen kerran) siitä on kauan ja olen sinut jo asian kanssa mun tytön(6v.) isä ei ole ikinä nähnyt likkaa, hänen äitinsä kyllä pitää yhteyttä ja tavataan säännöllisesti!Luulen että pahat unet on piilossa olevia pelkoja kun kaikki on aina tuottaneet harmia ja pettäneet luottamuksen, harmittaa vaan kun oma kultani ja ihminen joka ei varmaan ikinä tekis pahaa, joutuu kärsimään mun luottamuksen vaikeudesta!!! Ukko on niin rakastunut mun tyttöönkin, jopa adoptoisi, ja on aivan huippu likan kanssa. Ensimmäisen kerran kun rakkaus myönnettiin niin hän sanoi että hän on täysin rakastunut mun tyttöön ja minuun
Ja jos esim erottais niin en epäile etteikö hän ottaisi molemmat muksut luokseen.jälki supparit mulla kun ei tytön jälkeen niitä tullut josta seurasi paha tulehdus kun tyttö oli viikon vanha, kohtu ei supistunut lainkaan... lääkkeillä sitten hoidettiin supistukset ja eipä se sattunut minua, vaikka varoiteltiinkin... Mul on kyl aikas korkea kipukynnys, joten en lähde epäilemään muiden tuntemuksia lainkaan
itse kävelin 3. kerroksesta ambulanssiin kun jalka oli kierteisesti murtunut ja vaati 10cm levyn ja 8 ruuvia ilmeisesti mul erittyy niin pirusti adrenaliiniä ettei kipu tunnu niinkään... Luojan kiitos itse synnytyskin oli vähän ajatuksella että tästäkö sitä puhutaan maailman pahimpana kipuna??? No mutta tämä johtuu todella vain omasta kivunsietokyvystä, ja toiset kärsii varmasti huimia kipuja:hug:
pyyter joo mäki oon käsittäny et tohon adoptioon tarttee bio-isän suostumuksen, paska homma koska on niitä kusipääisiä ketkä vittuillessaan vaan jättää suostumatta 
meki on sitä adoptioo mietitty mut jätetty sit sille tasolle ku sit loppus elarit (se pieniki rahasumma on välillä tosi tarpeeseen) ja tilannettahan se ei muuttas millään tavalla.
meillä oli vaan ihan pienet kotihäät, pihalla vihittiin, nätti ja intiimi tilaisuus, ihan mein näkönen teillä oli kirkkohäät, kattelin naamiksesta kuvia päivä prinsessana oli mullaki joskus haaveena mut sit se ei enää tuntunu omalta jutulta kun se oli edessä.
tinsku sulla kyllä veemäiset ajat nyt töistä sun kannattaa pyytää helpompia töitä tai sit jäät saikulle, vauva on nyt etusijalla. ukkos ei nyt tunnu oikeen sisäistävän tilannetta ja käyttäytyy tosi lapsellisesti, se tarvis jonku opetuksen et heräis todellisuuteen. vauvan syntymä sit tietty se muutos mut ennen sitä jo pitäis muuttua. jaksamista! :hug:
suski vertaistuki on sitä parasta tukea ja on hyvä kun löytyy samasta pinosta muita mitkä ollu samassa tilanteessa
mä kävin äsken yrjöllä, ompa kiva ku koskaan ei tiiä et mikä olo on seuraavana päivänä ja lentääkö laatta : /
meki on sitä adoptioo mietitty mut jätetty sit sille tasolle ku sit loppus elarit (se pieniki rahasumma on välillä tosi tarpeeseen) ja tilannettahan se ei muuttas millään tavalla.meillä oli vaan ihan pienet kotihäät, pihalla vihittiin, nätti ja intiimi tilaisuus, ihan mein näkönen
teillä oli kirkkohäät, kattelin naamiksesta kuvia päivä prinsessana oli mullaki joskus haaveena mut sit se ei enää tuntunu omalta jutulta kun se oli edessä.tinsku sulla kyllä veemäiset ajat nyt
töistä sun kannattaa pyytää helpompia töitä tai sit jäät saikulle, vauva on nyt etusijalla. ukkos ei nyt tunnu oikeen sisäistävän tilannetta ja käyttäytyy tosi lapsellisesti, se tarvis jonku opetuksen et heräis todellisuuteen. vauvan syntymä sit tietty se muutos mut ennen sitä jo pitäis muuttua. jaksamista! :hug:suski vertaistuki on sitä parasta tukea ja on hyvä kun löytyy samasta pinosta muita mitkä ollu samassa tilanteessa
mä kävin äsken yrjöllä, ompa kiva ku koskaan ei tiiä et mikä olo on seuraavana päivänä ja lentääkö laatta : /
Viimeksi muokattu:
Iltaa mammat! ja tervetuloa Suskille!
Oltiin miehen kanssa reissussa alkuviikko kun hänellä miniloma, niin hirveesti tullu taas tekstii että aika "joka toinen rivi"- tyylillä luin kun kiirettä pitää
Oon ajatellu, että jäisin vaan taka-alalle lukemaan (jos sitäkään) kun ei suuremmin ole mitään uutisia, mutta aina tänne sitten ajaudun lukemaan!
Neuvolakäynneistä: tarkalleen en muista montako kertaa olen käynyt.. jotakin 3krt, mutta jokainen kerta kestänyt n. 45min. Johtuen varmaan siitä että esikoista odotan ja kysymyksiä ja kertomista muutenkin riittää? Niin mukava neuvolatäti muutenkin että höpötellään joutaviakin siinä sivussa!
Valkovuodosta: Joku ohimennen mainitsi runsaan valkovuodon. Mitenkä sattuikin, sillä eilen huomasin että on erittäin runsasta valkovuotoa ja välillä jopa "kokkareita". Voikohan tarkoittaa jotain vaikka n. viikko sitten pissa oli puhdas? Tänään on taas ollut normaalia..
Painoani mietin minäkin kun vatsa aivan valtava!! ja silti paino ei ole noussut yhtään! Ruokahalukin palannut ym. eikä se näy missään. Vai tuleeko se kerralla jossain vaiheessa.. :S
Jaaha, ei se auta kun lähteä taloa siivoamaan. Kummasti kukaan ei ole kotona ollut mutta silti silmiin pistävä siivo täällä!
muoksmuoks. sehän se jäi kysymättä, että joko jollakulla näkyy raskausarpia jossain päin kehoa?
Anni ja 18+.. jotain.
Ja kohta puoliväli.. nopeasti menee aika.
ja tervetuloa Suskille! Oltiin miehen kanssa reissussa alkuviikko kun hänellä miniloma, niin hirveesti tullu taas tekstii että aika "joka toinen rivi"- tyylillä luin kun kiirettä pitää
Oon ajatellu, että jäisin vaan taka-alalle lukemaan (jos sitäkään) kun ei suuremmin ole mitään uutisia, mutta aina tänne sitten ajaudun lukemaan!
Neuvolakäynneistä: tarkalleen en muista montako kertaa olen käynyt.. jotakin 3krt, mutta jokainen kerta kestänyt n. 45min. Johtuen varmaan siitä että esikoista odotan ja kysymyksiä ja kertomista muutenkin riittää? Niin mukava neuvolatäti muutenkin että höpötellään joutaviakin siinä sivussa!
Valkovuodosta: Joku ohimennen mainitsi runsaan valkovuodon. Mitenkä sattuikin, sillä eilen huomasin että on erittäin runsasta valkovuotoa ja välillä jopa "kokkareita". Voikohan tarkoittaa jotain vaikka n. viikko sitten pissa oli puhdas? Tänään on taas ollut normaalia..
Painoani mietin minäkin kun vatsa aivan valtava!! ja silti paino ei ole noussut yhtään! Ruokahalukin palannut ym. eikä se näy missään. Vai tuleeko se kerralla jossain vaiheessa.. :S
Jaaha, ei se auta kun lähteä taloa siivoamaan. Kummasti kukaan ei ole kotona ollut mutta silti silmiin pistävä siivo täällä!
muoksmuoks. sehän se jäi kysymättä, että joko jollakulla näkyy raskausarpia jossain päin kehoa?
Anni ja 18+.. jotain.
Ja kohta puoliväli.. nopeasti menee aika.
Mulla paino noussut huikeet 10 kiloo!:ashamed:
vaa eipä tuo mittää, alipainonen oon ollu kuites esikon syntymästä asti.. (166/49)
nii semmonen pieni läskimäärä tuskin missään edes viel näkyy.. Maha on jo valtava viikkoihin
nähen.. mut se onki ihanaa, saa masua kasvatella <3 .. Eipä se paino tosin maailman tärkein asia oo,
mieluumin oon hiukan yli entäkö alipainonen
vaa eipä tuo mittää, alipainonen oon ollu kuites esikon syntymästä asti.. (166/49)
nii semmonen pieni läskimäärä tuskin missään edes viel näkyy.. Maha on jo valtava viikkoihin
nähen.. mut se onki ihanaa, saa masua kasvatella <3 .. Eipä se paino tosin maailman tärkein asia oo,
mieluumin oon hiukan yli entäkö alipainonen
Raskausarvista: Mulla alavatsa täynnä arpia, esikoisen ootusajalta siis.. Nyt ei oo tullu uusia, ja vanhatki niin haalistunu, et muut tuskin näkis niitä, jos esim. rannalla ois bikineissä =)
Alussa en osannu yhtään hyväksyä niitä arpia, oon aina ollu tosi tarkka vartalosta/ulkonäöstä,
mut raskauen aikana opin hyväksymään semmoset isommatki "virheet" ihmisessä..
En oo koskaan siis ollu NIIN pinnallinen, et ulkonäköseikat ym ois tärkeimpiä, mutta en kyllä enää
jaksais vouhottaa esim. meikkauksen kans, eli uskallan siis lähtä kauppaan ilman meikkejä,
mitä en ennen uskaltanu tehä.. Muut onki sanonu, et oon kauniimpi luomuna
Alussa en osannu yhtään hyväksyä niitä arpia, oon aina ollu tosi tarkka vartalosta/ulkonäöstä,
mut raskauen aikana opin hyväksymään semmoset isommatki "virheet" ihmisessä..
En oo koskaan siis ollu NIIN pinnallinen, et ulkonäköseikat ym ois tärkeimpiä, mutta en kyllä enää
jaksais vouhottaa esim. meikkauksen kans, eli uskallan siis lähtä kauppaan ilman meikkejä,
mitä en ennen uskaltanu tehä.. Muut onki sanonu, et oon kauniimpi luomuna
Täällä onkin ollut vähän vakavampaa keskustelua. Olen pahoillani muiden ikävistä kokemuksista, toivottavasti elämä näyttää nyt vähän valoisampaa puolta! Lapsen odotus ja syntymä ainakin on ikään kuin uusi alku ja lapsi tuo aina toivoa elämään.
Äitiysvaatteista oli aiemmin puhetta. Siivosin eilen vaatekaapin ja pakkasin jo tässä vaiheessa pienet vaatteet suosiolla pois. Onneksi käytän paljon tunikoita ja mekkoja ja ne mahtuu varmaan aika pitkälle raskaudessa. Harmi vaan, et on ollut niin kylmä. Ei -20 pakkasella paljon mekkoja pidellä.
Tilasin asos.comista äitiysvaatteita, siellä on nyt tosi hyvät alet! Palautus tietty on hankalaa ulkomaiseen nettikauppaan, mutta jos paidat on 6-8 e / kpl, ei minusta kauhean iso sijoitus. Huuto.netissä saa varmasti myytyä, jos on väärä koko.
Unista: Viime yönä näin unta, että vauva oli poika ja se sai jonkun a:lla alkavan nimen. Nimi oli tosi hyvä ja nyt harmittaa, että unohdin sen! Tahtoisin jostan syystä a:lla alkavan nimen lapselle.
Raskausarvista: Ihan niin kuin olisi jo tullut vähän arpia mahan sivuun. Voi ne olla vanhojakin arpia kyllä, jotka on mahan kasvettua "tulleet esiin". Onko vinkkiä raskausarpien estoon? Rasvailen itseäni muutenkin ahkerasti, joten joku estovoide voisi olla hyvä. Olen kuullut esim. manteliöljystä. Kaupassa myytävät raskausarpivoiteet on tosi kalliita...
Äitiysvaatteista oli aiemmin puhetta. Siivosin eilen vaatekaapin ja pakkasin jo tässä vaiheessa pienet vaatteet suosiolla pois. Onneksi käytän paljon tunikoita ja mekkoja ja ne mahtuu varmaan aika pitkälle raskaudessa. Harmi vaan, et on ollut niin kylmä. Ei -20 pakkasella paljon mekkoja pidellä.
Tilasin asos.comista äitiysvaatteita, siellä on nyt tosi hyvät alet! Palautus tietty on hankalaa ulkomaiseen nettikauppaan, mutta jos paidat on 6-8 e / kpl, ei minusta kauhean iso sijoitus. Huuto.netissä saa varmasti myytyä, jos on väärä koko.
Unista: Viime yönä näin unta, että vauva oli poika ja se sai jonkun a:lla alkavan nimen. Nimi oli tosi hyvä ja nyt harmittaa, että unohdin sen! Tahtoisin jostan syystä a:lla alkavan nimen lapselle
.Raskausarvista: Ihan niin kuin olisi jo tullut vähän arpia mahan sivuun. Voi ne olla vanhojakin arpia kyllä, jotka on mahan kasvettua "tulleet esiin". Onko vinkkiä raskausarpien estoon? Rasvailen itseäni muutenkin ahkerasti, joten joku estovoide voisi olla hyvä. Olen kuullut esim. manteliöljystä. Kaupassa myytävät raskausarpivoiteet on tosi kalliita...
Jessi: Mun piti oikein googlata noista sikiöseulonnoista, ja näin niistä sanotaan:
Kuntien velvollisuus on tarjota raskaana oleville seuraavat seulonnat:
1.varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla 10+013+6
2.kromosomipoikkeavuuksien seulonta ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan avulla (verinäyte raskausviikolla 9+0?11+6 ja niskaturvotuksen mittaus yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä raskausviikolla 11+013+6) tai vaihtoehtoisesti toisen raskauskolmanneksen (keskiraskauden) seerumiseulonnan avulla raskausviikolla 15+0?16+6
3.ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18+0?21+6 tai raskausviikon 24+0 jälkeen.
Elikkä kyllä ihan tuossa normaalihaarukassa olen menossa, ultrapäivänä on viikkoja 19+3.
Sokerirasitus on tosiaan näemmä aika aikaisin, kuin ohjeita googlailin.
Ei mitään erityistä syytä, en ole koskaan ennen sellaisessa ollutkaan. Olikohan vain sopiva ajankohta neuvolatätskylle?
Tinskun ukko panee oikein ärsyttämään, ettei voi edes töistä hakea, kun toinen muutenkin väsynyt!
Jälkisuppareista vielä: minulla on kyllä ollut omatkin Buranat mukana, että kyllä niitä olen osastolla myöhemmin saanut. Mutta ei ne niitä kipuja kyllä kunnolla vie. Mutta siinä synnytyssalissa meni viimeksi synnytyksen jälkeen monta tuntia kauheissa jälkisupistuksissa ja olisin kaivannut jotain kunnon kipulääkettä, mitään en saanut. Syynä voi olla myös käynnistetty synnytys, jos ne käynnistyslääkkeet ylläpiti supistuksia synnytyksen jälkeenkin niin paljon, en tiedä. Monta tuntia tarkoittaa tässä nyt, että tyttö syntyi puolen päivän aikaan ja klo 17 jälkeen lähdimme pois synnytyssalista, siihen asti supisteli tosi paljon. Ehkä se on ihan normaalia, en tiedä?
Kuntien velvollisuus on tarjota raskaana oleville seuraavat seulonnat:
1.varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla 10+013+6
2.kromosomipoikkeavuuksien seulonta ensisijaisesti varhaisraskauden yhdistelmäseulonnan avulla (verinäyte raskausviikolla 9+0?11+6 ja niskaturvotuksen mittaus yleisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä raskausviikolla 11+013+6) tai vaihtoehtoisesti toisen raskauskolmanneksen (keskiraskauden) seerumiseulonnan avulla raskausviikolla 15+0?16+6
3.ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla 18+0?21+6 tai raskausviikon 24+0 jälkeen.
Elikkä kyllä ihan tuossa normaalihaarukassa olen menossa, ultrapäivänä on viikkoja 19+3.
Sokerirasitus on tosiaan näemmä aika aikaisin, kuin ohjeita googlailin.
Ei mitään erityistä syytä, en ole koskaan ennen sellaisessa ollutkaan. Olikohan vain sopiva ajankohta neuvolatätskylle?Tinskun ukko panee oikein ärsyttämään, ettei voi edes töistä hakea, kun toinen muutenkin väsynyt!
Jälkisuppareista vielä: minulla on kyllä ollut omatkin Buranat mukana, että kyllä niitä olen osastolla myöhemmin saanut. Mutta ei ne niitä kipuja kyllä kunnolla vie. Mutta siinä synnytyssalissa meni viimeksi synnytyksen jälkeen monta tuntia kauheissa jälkisupistuksissa ja olisin kaivannut jotain kunnon kipulääkettä, mitään en saanut. Syynä voi olla myös käynnistetty synnytys, jos ne käynnistyslääkkeet ylläpiti supistuksia synnytyksen jälkeenkin niin paljon, en tiedä. Monta tuntia tarkoittaa tässä nyt, että tyttö syntyi puolen päivän aikaan ja klo 17 jälkeen lähdimme pois synnytyssalista, siihen asti supisteli tosi paljon. Ehkä se on ihan normaalia, en tiedä?
Anteeks, Kurkkunaamio ja muut, kun otin puheeks. Mä oon kyllä saanu ihan hyvin lääkettä, kun oon pyytäny. Paras satsi on gramma paracetamolia ja 400mg ibuprofeenia. Eli esim. pari panadolia ja yks burana. Ja säännöllisesti kolme kertaa päivässä...
Raskausarvilta oon melkein välttyny, yks taitaa mahassa olla, mut suonikohjuilta en sit siitäkään edestä. Onneks ovat hävinneet aina, kun vauva on tullu mahasta, mut ei nää silti oo kivoja... Kipeitäkin vielä.
Oli kiva lukea onnellisia tarinoita <3 Täällä kans sikäli onnellinen tarina, vaikkakin kahden vanhemman lapsen isä tapaa säännöllisesti lapsiaan, eli ei mitään semmoista. Mut mä tapasin kans elämäni miehen vasta, kun olin jo kaksi lasta huonossa, kuolleessa, tunteettomassa, tylsässä suhteessa saanut. Nyt meille tulee kolmas yhteinen lapsi. Ja tää mun mies on alusta asti suhtautunu mun lapsiin tosi hienosti, vaikka hänellä biologisesti omia lapsiakin jo on, niin ei koskaan näytä näille vanhemmille, että ne ei ois muka yhtä tärkeitä. Me puhutaankin aina, että meillä on kohta viisi lasta. Ei erotella, et noi on sun ja noi mun... Kyllä se Suski sulleki oikea mies kolahtaa kohdalle.
Ja mun on pakko nyt "ihastella", kun tää pikku Ötökkä potkii jo niin kovin, että näkyy selkeesti mahan ulkopuolelle. Esikoinen jo sai kunnian bongata yhden potkun =) Mulla on kyllä aiemminkin tuntunu ja näkyny melko aikaisin.
Mut nyt uutta verokorttia tilailemaan ja sit vaikka nukkumaan. Ja mä oon ollu tosi ahkera tällä viikolla, joka päivä oon pitkän lenkin käyny kiertämässä, josko ne kilot ei ihan kaikki tarttuis lahkeisiin. Turhamaista tai ei, mut en haluais ihan hirveetä massaa kerätä, vauvan hyvinvoinnista toki pidän huolta. Eli ei mitään paastoja tai laihdutuskuureja. Nyt vaan tuntuukin ihan hyvälle taas liikkua, kun paha olo ei oo seurana.
Mukavaa loppuviikkoa mammelit!
Töllerö ja Ötökkä 17+3
Raskausarvilta oon melkein välttyny, yks taitaa mahassa olla, mut suonikohjuilta en sit siitäkään edestä. Onneks ovat hävinneet aina, kun vauva on tullu mahasta, mut ei nää silti oo kivoja... Kipeitäkin vielä.
Oli kiva lukea onnellisia tarinoita <3 Täällä kans sikäli onnellinen tarina, vaikkakin kahden vanhemman lapsen isä tapaa säännöllisesti lapsiaan, eli ei mitään semmoista. Mut mä tapasin kans elämäni miehen vasta, kun olin jo kaksi lasta huonossa, kuolleessa, tunteettomassa, tylsässä suhteessa saanut. Nyt meille tulee kolmas yhteinen lapsi. Ja tää mun mies on alusta asti suhtautunu mun lapsiin tosi hienosti, vaikka hänellä biologisesti omia lapsiakin jo on, niin ei koskaan näytä näille vanhemmille, että ne ei ois muka yhtä tärkeitä. Me puhutaankin aina, että meillä on kohta viisi lasta. Ei erotella, et noi on sun ja noi mun... Kyllä se Suski sulleki oikea mies kolahtaa kohdalle.
Ja mun on pakko nyt "ihastella", kun tää pikku Ötökkä potkii jo niin kovin, että näkyy selkeesti mahan ulkopuolelle. Esikoinen jo sai kunnian bongata yhden potkun =) Mulla on kyllä aiemminkin tuntunu ja näkyny melko aikaisin.
Mut nyt uutta verokorttia tilailemaan ja sit vaikka nukkumaan. Ja mä oon ollu tosi ahkera tällä viikolla, joka päivä oon pitkän lenkin käyny kiertämässä, josko ne kilot ei ihan kaikki tarttuis lahkeisiin. Turhamaista tai ei, mut en haluais ihan hirveetä massaa kerätä, vauvan hyvinvoinnista toki pidän huolta. Eli ei mitään paastoja tai laihdutuskuureja. Nyt vaan tuntuukin ihan hyvälle taas liikkua, kun paha olo ei oo seurana.
Mukavaa loppuviikkoa mammelit!
Töllerö ja Ötökkä 17+3
näköjään joka synnytyssairaalalla on omat käytäntönsä ton rakenneultran ajan suhteen ja onhan toi haarukka tosiaan aika iso. mä kävin ekasta 18+1 ja tokasta 20+2 ja nyt sitte 21+0. koko ajan on menny myöhemmäks. ja kyseessä siis sama sairaala.
raskausarpia tuli ekasta jonkun verran alavatsaan mut onneks on ihan vaaleita ja saa kyllä piiloon tarvittaessa. tokasta ei ravet lisääntyny mut mahaki oli kyllä hillitympi. saa nähä miten nyt käy, maha ainaki kasvaa niin hitaasti et tätä menoa ei pelkoa oo. ja ilmeisesti eka raskaus on se riskialttein arville, sitte ei pitäs niin helposti enää tulla ku maha jo kertaalleen venyny. voin toki olla väärässäki. kaakaovoipuikkoa on kehuttu arpien estoon, ite en kyllä niihin usko ku arvet on sisällä päin mut ei tosta rasvailusta haittakaan ole.
mä leivoin tänään pullia ja ahdoin niitä sitte ihan liikaa ja olo sit sen mukanen. kannatti taas :headwall:
raskausarpia tuli ekasta jonkun verran alavatsaan mut onneks on ihan vaaleita ja saa kyllä piiloon tarvittaessa. tokasta ei ravet lisääntyny mut mahaki oli kyllä hillitympi. saa nähä miten nyt käy, maha ainaki kasvaa niin hitaasti et tätä menoa ei pelkoa oo. ja ilmeisesti eka raskaus on se riskialttein arville, sitte ei pitäs niin helposti enää tulla ku maha jo kertaalleen venyny. voin toki olla väärässäki. kaakaovoipuikkoa on kehuttu arpien estoon, ite en kyllä niihin usko ku arvet on sisällä päin mut ei tosta rasvailusta haittakaan ole.
mä leivoin tänään pullia ja ahdoin niitä sitte ihan liikaa ja olo sit sen mukanen. kannatti taas :headwall:
Similar threads
