Kesäkuun kullanmurut *marraskuussa*

Kesäkuun kullanmurut 2015 **Marraskuu**

Lasketut ajat
Nimimerkki/ikä/monesko lapsi/sairaala

24.5.
*Pihla*/27v./2.lapsi/:flower:


28.5.
Anselmus2/?/?/?


29.5
lauwra/26v/2.lapsi/TAYS


30.5.
aida1/23v./1.lapsi/?


31.5.
Jennyliini""/26v./4.lapsi/KYS
Boni/30v./1.lapsi/PS tai KOS


1.6.
Hopeakissa/26v./2.lapsi/OYS
Pikku kakkonen/?/2.lapsi/OAS tai OYS
kissu1/23v./3.lapsi/SeKS


2.6.
"Mama"/?/?/?
Staffy85/29v./1.lapsi/?
*Tuiki*/31v./4.lapsi/TAYS
Kerttuli84/30v/1.lapsi/:flower:


3.6.
lumiriver/?/2.lapsi/?


4.6.
Aisha4/30v./4.lapsi/?
Hansukas/30v./2.lapsi/HYS
Mae/30v./3.lapsi/KOKS
Naneni/30v./3.lapsi/TYKS tai KOS
niiskuilija/28v./1.lapsi/?
cnnmn/24v./1.lapsi/?


5.6.
Klemmu/31v./1.lapsi/PHKS
Alvinna/28v./2.lapsi/?
Ansku089/25v/ 1.lapsi /KOS tai JS
Eeka1234/28v./4.lapsi/KOS
Vihervaara/30v/2.lapsi/?


6.6.
matruusi78/36v./5. lapsi/K-SKS


7.6.
jjennna/23v./1.lapsi/SeKS


8.6.
MiiSa-80 /34/ 1.lapsi / K-SKS


9.6.
Ninatus/30v./3.lapsi/SAS tai TYKS
miiula/26v./1.lapsi/OYS


10.6.
AUkko/?/1.lapsi/TYKS
Valkoinen/34v./3.lapsi/:flower:


11.6.
Hepuli_/30v./2.lapsi/TYKS
Pele/?/4.lapsi/TYKS


12.6.
mariana87/27v./2.lapsi/KYS
peikkorinsessa/31v./2.lapsi/?


13.6.
SaaraN/35v./4.lapsi/?
Saana78/?/3.lapsi/?
ruu79/35v./1.lapsi/KYS


14.6.
Minchi84/29v./2.lapsi/?


15.6.
Dzelli/23v./2.lapsi/TYKS
vieno55/22v/2.lapsi/:flower:


16.6.
otustus/24v./2.lapsi/K-HKS


17.6.
Lissu123/25v./2.lapsi/?
Hep87/27v./1.lapsi/:flower:
Enni*/31v/2.lapsi/Jorvi


18.6.
Emmi85/29v./3.lapsi/KOS
millimamma/33v./4.lapsi/TYKS
Mamira/25v/1.lapsi/:flower:


19.6.
Kuusama/30v./1.lapsi/:flower:
mimii./22v./2.lapsi/SeKS


20.6.
hennaliina/26v./1.lapsi/K-SKS
Tähkä81/33v./1. lapsi/:flower:


21.6.
Catnip82/31v./2.lapsi/K-SKS


22.6.
Aggen/22v./1.lapsi/KYS
Misame/23v./4.lapsi/PHKS
Maamis/22V./2.lapsi/TAYS


23.6.


24.6.
inskun/24v./3.lapsi/KAKS
Laapotti/19v/1. lapsi/K-SKS
Piupom/24v./2.lapsi/:flower:


25.6.


26.6.
JeHil/?/5.lapsi/?

27.6.
Lara--/3.lapsi/K-HKS


28.6.
Toukkamasu/30v./3.lapsi/OYS
Na-dene/29v./2.lapsi/TYKS
Helen85 /29v./3.lapsi/OYS
Pihlaja/28v./1.lapsi/?
erel/29v./3.lapsi/Oys


29.6.
riikkasss/20v./2.lapsi/VKS


30.6.
Ellie_88/26v/1.lapsi/:flower:


??
Mari
Kerttuli84
Kermeli
Mamira
Tildanystävä
Margareta 91/23v/2.lapsi/Jorvi
Ellil
niiskuilija/28v/1. lapsi/SEKS
Lassu/26v/4.lapsi/PKSSK
Toivottavasti/35v


SYNNYTYSSAIRAALAT
JS = Jorvin sairaala
SAS = Salon aluesairaala
KOS = Kätilöopisto
NKL = Naistenklinikka
PS = Porvoon sairaala
LUS = Länsi-Uudenmaan Aluesairaala (Tammisaari)
EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
K-PKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kymenlaakson Keskussairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
LAS = Loimaan aluesairaala
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LS = Lohjan aluesairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
OAS = Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
Ras = Raahen aluesairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala


Päivityspyynnöt punaisella tai omalle riville ISOILLA kirjaimilla, kiitos.

Aiemmat pinot

http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2419383-kesakuun-kullanmurut-2015-lokakuu/
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/odotusaika/2414870-kesakuun-kullanmurut-2015-a/

 

Mä nyt ilmeisesti otin tän päivitysvastuun itelleni, toivottavasti ketään ei haittaa? Ja anteeksi jos joku muutos jäi huomaamatta, ei ollut tahallista

aida1& pikkukaveri 10+0 (hirvittää! :O)

 

Hyvä kun otit NeitiMi ilmeisesti poistui listalta ja ryhmästä jos en väärin muista...

Paha olo hieman jo helpottaa! Ehdin jo säikähtää kun toissapäivänä tuli hieman veristä vuotoa seksin jälkeen, mutta eipä sitä sitten enää yöllä tullut.

Kohta lähtee tyttö hoitoon ja meillä alkaa halloween-tuparit saa nähdä monelleko "jään kiinni" tästä raskaudesta tänään...

lauwra & pulla(t?) 9+3

 

Millimamma neuvolaan soitin vielä ja he olivat sitä mieltä et voi olla hyvin mahdollista et viikot olisi niillä mitä ultra antoi (4-5) et jos kierto on vaan sekaisin. Itellä myös oireet aikalailla kadonnut ja katoamassa. Huono olo on kyllä aina välillä. Varautunut oon pahimpaan mut toivon mukaan ois vielä onnellinen loppu. toivottavasti sä saat hyviä uutisia peukut pystyssä kerrohan heti miten meni

 

Unna1, voimia epätietoisuuteen :hug: Toivon sydämestäni, että kaikki on hyvin ja saatte seuraavaksi hyviä uutisia

Aida1, kiitos uudesta pinosta ja siitä, että otit päivittäjän roolin ottakoon ensi kuussa joku muu, jos jäi harmittamaan, kun ei ehtinyt ensin

Joku toivoi tuolla edellisen ketjun lopussa, ettei enää joutuisi kokemaan sektiota. Miksi? meidän tyttö syntyi myös sektiolla perätilan takia, eikä mulla ainakaan ole mitään traumaa tosin mulla oli taustalla myös synnytyspelkoa. Muistan, kun tein positiivisen testin, niin ensimmäinen ja suurin huolenaihe oli, että sen vauvan on tultava sieltä uloskin nyt on vähän toisenlaiset huolenaiheet.

Täällä edelleen etoo. Öisin nousen pissalle yleensä 2 kertaa. Sipsien himo on ihan hirveä! Pakko vähän yrittää hillitä, ettei sen takia tule hurjaa määrää kiloja ja turvotusta nivus-, lonkka-, ja alavatsatuntemuksia löytyy myös. Ja tissit on kipeät. Eilen saunassa ihan särki.

Hyvää halloweenia kaikille! meillä on bileet tiedossa, mutta skipataan

Pihla 10+6 (huomenna poks!)

 

Heippis.

En ookkaan ehtinyt täällä käydä yhtään. Josko ens viikon pe ryhdistäydyn kun vihdoin ar-ultra ja saan viikot tietoon.

Lara ja kikkakolmonen rv6-7??

 

Hyvä van ettei päivitys jää mun harteille. Ärsyttää ihan ihteeniki kun ei saa mitään aikaseksi, väsyttää koko ajan ihan sika paljo. Neuvola ylihuomenna joten melkeen toivon että tää johtuis huonosta hempasta eikä muusta. Ootan jo millon saan virtaa tehä juttuja ja päästä salille.

 

Kiitos aida1 kun otit päivitysvastuun!

Nyt kun täällä on otettu synnytyspelko esiin niin minulla se on vähän erilainen, nimittäin synnytystä en ainakaan vielä pelkää, mutta sektiota sitäkin enemmän...

Minulla on aina ollut leikkaus pelko.. Kerran sain muutaman tikin ja pidättelin jo odotushuoneessa kyyneliä ja aloin parkumaan välittömästi kun menin toimenpidehuoneeseen ja koko toimenpiteen ajan. Hoitajakin jo hätäili, että sattuuko kun on noin kova hätä. Noh, ei sattunut mutta ajatus siitä että tikataan, on jotain kamalaa. Ja olin siis jotain 18v, että en mikään lapsi enää Nykyäänkin kun iho on siitä kohtaa hieman erilainen niin en edes kunnolla pysty siihen koskemaan...

Myös kun tässä muutama päivä sitten tuli Toisenlaiset äidit ja siinä äiti joutui sektioon, aloin hysteerisesti parkumaan, että entä jos minäkin tuohon joudun..

Tänään olen ollut vähän sillä mielellä, että turha kai sitä vielä on ruveta itkemään kun ei tiedä että onko siellä masussa edes ketään kotona

Mielelläni kyllä kuulisin erilaisia kokemuksia niin sektioista kun ihan normi synnytyksistäkin, itsellä kun ei ole takana kumpaakaan

 

Mulla on vähän ristiriiraiset tuntemukset sektiosta... toki viimeksi vauva oli teho-osastolla ja minä toisella puolella sairaalaa. Oli kamalaa hirveissä kivuissa rullata itsensä pyörätuolissa teholle vauvan luokse. Toiveissa olisi alatiesynnytys, koska se on lapsellekin parempi, mutta toisaalta olen sairaalamaailmassa saanut kuula niiiiiin monta synnytyskertomusta jossa jotain on mennyt pieleen. Mutta alan pohtimaan näitä asioita tarkemmin sitten rakenneultran jälkeen

Tsemppaukset unnalle, toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti.

 

Voimia kaikille huonoja uutisia saaneille!

Täällä etova olo jatkuu ja uutena tullut alavatsakipu/ vihlaisut kun nousee istumasta, aivastaa tms.. Ilmeisesti kuitenkin ihan normaalia? Siis onko teillä joka päivä kaikki samat oireet?
Musta tuntuu et mulla menee ne jotenki aaltoina mut en oo osannu edes huolestua kun koko ajan jotakin oiretta kuitenkin on..

 

synnytyksestä Mulla kaks alatiesynnytystä (17h40min ja 11h40min) ja kummatkin menny ihan hyvin. Ekalla kertaa poinnistusvaihe kesti KAUAN ja tuloksena mahtavat elämäni ensimmäiset peräpukamat :/ Puoli vuotta meni, että pystyin itkemättä vessassa käydä. Muutoinkin vatsa meni sekaisin täysin..vasta itseasiassa tuon kakkosen synnytyksen jälkeen (nopea ponnistus) kaikki ongelmat "korjaantuivat".
Hieman tietty jännittää kuinka tämän kanssa menee, noista mun synnytyksistä on aika kauan aikaa, että tuskinpa kauheen nopeella temmolla päästään
Tosin en vielä näitä halua edes miettiä, kun eihän tästä tiedä onko tuolla mahassa mitää elävää.

mulla on olo pahentunu aika paljonkin, vielä ku täs hehkuttanu kavereille, kuinka helppo pahoinvoinnin osalta tää raskaus on. Ja kissanviikset! Nyt se on KOKOAIKAISTA, jos jotain pientä syön ni olo helpottuu ehkä sen 2-5min, mutta tulee kyllä takaisin. Noh, on tää ainakin raskausoire!
Harmittaa vaan siltä osalta, kun tuon mun lapsen synttärit ois ihan just (7.11) ja en tiedä kuinka pystyn ne järjestämään Kauhistu ku ehdotin joulukuuks niitten siirtoa..mutta se taitaa olla nyt ainut vaihtoehto..ei tällä ololla mitään juhlia vietetä, naama norsunvi#urallalla ihan vaan olojen takia..

Nyt on muute pakko kysyä Onko kukaan jo uskaltanu ostaa ensimmäisiä vauvanvaatteita???
Mä meinaan tällä viikolla kiertelin pikasesti parissa vaatekaupassa ja ostin mun lapsille pari vaatekappaletta, ku kasvuvauhti on huima ja vaatteet menee pieniks nopeasti. Ni samalla tarttu alesta ihana unsex kesävaate vauvalle..mietin jo sitä vaatetta raahatessa kassalle, et onpa uskaliasta..mutta perustelin ostokseni sillä, että joku sen vauvan kuitenkin saa ja voin antaa vaikka lahjaks tai jotain

 

Voimia kaikille pettymyksiä kohdanneille:hug:

Peloista puheenollen. Minua ei vielä synnytys pelota, huom. vielä.
Mutta se lapsivesinäyte! Mulla on ihan sairaanloinen piikkikammo. Verikokeetkin on ihan pakkopullaa, ja niissäkin on nyt pitänyt juosta. Tiedän, että ikäni takia se "seula" hälyyttää ja pyytävät otattamaan lapsivesinäytteen. Minä en vaan pysty sinne menemään! Mieheni ei ymmärrä ollenkaan, vaan on sitä mieltä, että kaikki testit mitä saadaan, pitää ottaa. Enhän minäkään haluaisi, että lapsella on juuri se kromosomi virhe, että hän kuolee joko kohtuun tai syntymän jälkeen, Mutta.
Olen jo pahimpina päivinä miettinyt, että pitikin lähteä lasta yrittämään. Koko ajan piikkejä sinne ja tänne. Milloin siitä raskaudesta olikaan tarkoitus nauttia?

Vaatteita en sentään ole uskaltanut katsella, mutta myönnän käyneeni vaunukaupassa katselemassa

 

Hankintoja ei olla tehty, eikä edes mietitty. Ei edes niitä ihan pieniä. Tytöstä tehtiin ensimmäiset hankinnat joskus rv30+

Piikkikammo on mullakin. Nyt ei enää ihan niin paha kuin tytön odotusaikana. Silloin aloin itkemään, kun kuulin, että tarvii ottaa verikoe veriseulaan ei kuitenkaan osallistuttu ja sen perustelin kätilöllekin ihan sillä, että jos hälyttää (nekin usein vääriä), niin minusta ei niihin jatkotutkimuksiin ole piikkikammon takia. Kätilö sanoi, ettei jatkotutkimuksiin ole pakko osallistua. Mutta mitä järkeä koko seulaan on osallistua, jos jatkotutkimukset jättää joka tapauksessa väliin? Ehkä jos niskaturvotus olisi ollut jotenkin poikkeuksellisen suuri, olisin saattanut miettiä uudelleen. Mutta se oli sen 0,7mm ja se on tosi pieni. Enkä koe olevani vielä niin vanhakaan, että se itsessään nostaisi riskejä Tälläinen päätös täällä.

Sektio. Mulla oli tosiaan suunniteltu. Pelotti muuten ihan pirusti! meinasin leikkauspöydällä pyytää, että nukuttavat. Onneksi en pyytänyt. Vauvan sain syliin jo leikkauspöydällä ja uudelleen heräämössä. Leikkaus oli nopeasti ohi, eikä mun mielestä tuntunut mitenkään erityisen pahalta. Muistan, että kaikista kamalinta oli se hirveä jano! Kun ei saanut juoda mitään. Onneksi sain vettä heti heräämössä kipuja oli ekana yönä, kun en halunnut häiritä hoitajia ja soittaa kelloa ja pyytää lääkettä... pyysin vasta, kun hoitaja tuli itse katsomaan mun vointia aamuyöstä. Seuraava päivä leikkauksen jälkeen oli pahin kipujen kannalta. Niitä oli, kun piti nousta vessaan tms. Suihkussa kävin hoitajan kanssa. Seuraava päivä oli jo ihan hyvä ja vahvat kipulääkkeet jätettiin pois (panadol-Burana cocktail riitti) ja kolmantena päivänä pääsin kotiin kävelin omin jaloin autolle, joka oli KAUKANA. Hakasten poiston jälkeen (7 päivää sektiosta) helpottikin sitten ihan kunnolla, kun kiristävä tunne loppui. 9 päivää sektiosta menin saunaan mä koen toipuneeni hyvin ja en koe, että olisin ollut mitenkään älyttömän kipeä. Olin koko raskausajan hirveän kipeä, niin ehkä sen takia. Nyt en ole vielä niin pitkälle miettinyt, mutta tosiaan neuvola tulee mulle sen sype-lähetteen laittamaan jossain vaiheessa, jos nyt niin pitkälle päästään. Nyt elän päivän kerrallaan, synnytys on vielä toooosi kaukana, jos kaikki menee hyvin

 

Vieläkö sopii joukkoon mukaan? tuota lokakuun ketjua luin taustalla ja nyt vihdoin sain aikaseksi rekisteröityä ja kirjoitettua..

Täällä siis rv 7+5 eli laskettu aika on 15.6. Ultrassa jo pieni möttönen ja sydämen syke bongattu joten kai uskaltaa jo vähän hengähtää. Pahoinvointia on ollut runsaasti, toisinaan siihen auttaa syöminen mutta toisina päivinä vaan makaan sängyssä pimeässä huoneessa ja oksennan kaiken minkä suuhuni pistän. Jokapäivä on jotain oireita, jos en oksenna niin sitten on muuten vaan huono olo ja väsymys on ihan älytön! Mutta tähän on onneksi totuttu, esikoisen raskausaikana oksentelu kesti puoleenväliin asti joten sitä odotellessa tosin tämä raskaus tuntuu vielä "vaikeammalta" mutta kaipa tästä hengissä selvitään, kohtahan se kesä on..

Esikoisenkin aikaan pyörin näissä ryhmissä mutten ikinä jaksanut mitään kirjoitella, jospa nyt löytyisi täältä vertaistukea

Puhelimella en osaa punaiseksi laittaa mutta laittakaa etusivulle tai olkaa laittamatta:
15.6/vieno55/22v/2.lapsi/synnytyssairaalaan kukkanen

 

Kovasti voimia menetyksen kohdanneille ja hirmuisesti tsemppiä epätietoisuudessa eläville! Toivottavasti kukaan ei saisi enää huonoja uutisia :hug:

Hiljaiseloa ollut täälläkin ihan vain sen takia, ettei vuorokaudessa ole riittävästi tunteja, paha olo velloo koko kropassa (vieläkään ei ole onneksi tarvinnut pönttöä halailla, vaikkei välillä ole kaukana ollut) ja ihan järkyttäviä väsymyskohtauksia iskee pitkin päivää, jolloin meinaan nukahtaa pystyyn niille sijoilleni. Nyt on paha olo pysynyt eilen ja tänään vähän paremmin poissa.

Joku mainitsi SIPSIEN himosta, aivan järjetön täälläkin! Ja tuntuu, että ovat paras naposteltava pitämään etomisen poissa! Eilen illalla vedin ison pussin sipsejä yksin kahden kermaviilidipin kanssa, kyllä oli huono olo sen jälkeen, mutta eipä tullut paha olo siksi, että olisi nälkä ollut Oli osaksi myös lohturuokaa, kun ukko oli ulkona kavereidensa kanssa. Meillä on ollut myös vähän ristiriitoja miehen kanssa, lähinnä taloudellinen tilanne pelottaa, kun ollaan oltu supertiukoilla nytkin. No, onhan tässä talvi ja kevät aikaa saada suhde ja muut asiat kuntoon. Toinen asia muuten, joka toimii pikalääkkeenä etomiseen on mustikkakeitto! Kunnon ruoka ei kyllä muuten oikein maistu, vaan napostelen leipää, mustikkakeittoa, sipsejä yms kaikkea pientä pitkin päivää. Toivon, että tilanne normalisoituu pian, mä lihon muodottomaksi tätä menoa! Paino on nyt noussut jo reilun 2kg, josta suurin osa on turvotusta. Mulla ei ole ikinä ollut "mahamakkaraa", nyt on! Raskauskiloja mulla tuli ekasta ja tokasta n.15kg, joka lähti nopeasti imetyksen myötä. Ekaa imetin 1v, tokaa 1,3v. On muuten jännää, että nyt mun lähtöpaino oli alhaisempi kuin noista aiemmista lapsista, vaikka oon syönyt miten sattuu.

Sitten varmaan se tärkein, kävin raskauden keston määrittämisen ultrassa viime tiistaina ja sieltä löytyi yksi pikkuinen, joka vastasi viikkoja 9+0 :heart: Sykkeet ja kaikki kunnossa. Vastasi siis täsmälleen viikkoja siihen, mitä itse olin laskenut. Tulevana tiistaina on eka neuvolakäynti. Uusi täti on sijainen meidän vakitädille, kuulosti puhelimessa nuorehkolta ja mukavalta.

Nanski ja pikkukaveri 9+4

 

Tervetuloa uusille ja voimia huonoja uutisia saaneille. Enpä ole minäkään kirjoitellut tänne kun väsymys on ollut valtava. Tuntuu, että töiden jälkeen jaksan tehdä pakolliset kotityöt zombiena ja illalla menen tosi aikaisin nukkumaan. Kaiken lisäksi pahoinvointi on päivä päivältä pahempaa. Jos tätä menoa jatkuu, kohta joku arvaa töissä ihan varmasti. Olen välillä kalpea kuin lakana ja tuskanhiki pyrkii otsalle. Penkissä tulee pyöriskeltyä kahvipöydässä ku on niin paha olo. Toisaalta en haluaisi jäädä sairaslomalle, jos ei ole ihan pakko.

Synnytyksestäkin oli juteltu. Mulla jännittää lähinnä se, että ehditäänkö sairaalaan, kun edellinen synnytys oli niin nopea. Lastenhoitokuviot synnytyksen ajaksi on myös ihan auki, mutta niitä ehtii onneksi vielä miettiä Vaatteita en ole vielä ostanut vauvalle, mutta kovasti tekisi mieli! Nyt on kyllä viikkoja tosi vähän, joten yritän vielä malttaa odottaa vähän..

Toukkamasu ja vaavi 5+5

 

Vieno55, tervetuloa! minäkin seurailen lokakuisten ketjua jonkin verran, kun alkuvuodesta siihen itsekin kuuluin.

Naneni, onnea hyvistä ultrakuulumisista! ja tässä se toinen sipsien himoitsija en tosin pysty niitäkään älyttömiä määriä kerralla vetämään. Ja mustikka-vadelmakeitto on mulla "se keitto" meillä oli myös taloudellisesti tosi tiukkaa, kun odotin tyttöä. Ei oltaisi ikinä saatu kaikkia hankintoja tehtyä, jos mun vanhemmat eivät olisi ostaneet mm. vaunuja meille. Ja siskot järjesti vauvakutsut ja olivat mun vanhempien kanssa kasanneet kaksi valtavan isoa laatikollista vauvatavaraa. Vaatteita, vaippoja ym. Niillä pääsi tosi hyvin alkuun tyttö on siis mun vanhempien ensimmäinen lapsenlapsi, joten sekö vanhemmat että siskot oli innoissaan. Paljon ostettiin myös käytettynä. Pinnasänky, syöttötuoli ja turvakaukalo on kaikki äidin työkavereilta ostettuja. Ja koska tiesin, että haluan vielä toisen lapsen, niin ihan kaikki on myös säästetty. Tosin vaatteet on melkein kaikki tosi tyttömäisiä kyllä taloudellisesti selviää aina jotenkin. Etenkin jos on yhtään niin ihana ja auttavainen perhe kuin mulla. Ne tiesi, että meillä on tiukkaa ja tosiaan olivat valtavan suuri apu.

Täällä uusin oire on se valtava väsymys! Se iskee iltapäivällä kolmen-neljän aikoihin ja siitä eteenpäin en odota mitään niin paljon kuin sitä, että pääsen vihdoinkin sänkyyn. Illan kohokohta. Eikä mulla tosiaan hemoglobiinista johtuvaa, kun mulla ei yleensä ikinä ole muutenkaan yli tuon 128. Eilen kävin ostamassa omega kolmosta, kun muistan siitä olleen iso apu tytön odotusaikana. Silloin mulla oli vaihe, että olin tosi väsynyt, en jaksanut pitää yhteyttä kehenkään, lähteä mihinkään tai oikein mitään muutakaan. Makasin vaan sohvalla ja itkeskelin. Netistä luin, että omegat voisi auttaa, joten kävin niitä ostamassa ja olokin helpottui ihan muutamissa päivissä. Nyt en tosin olen niin surkeana muuten, väsyttää vaan.

Välillä iskee ihan valtava onni, että ihan oikeasti olen raskaana ja haluaisin heti paikalla päästä kertomaan kaikille läheisimmille ihmisille. Sitten iskee se ilkeä peikko, joka sanoo, että mitä vaan voi vielä tapahtua, että eipäs hätäillä. Miten sen peikon saa kokonaan häädetyksi, että voisi vaan iloita?

 

Pihla: mä siitä sektiokammosta kirjottelin ja pelkäsin sillon vaan ihan hirveesti ja ei ne hoitsut tajunnu kun hokivat vaan et mee kumaraan et saadaan selkään piikki, no miten meet sen mahan kans ja sit ne väkisin painovat että saivat pistettyy. Sit kyselivät et tunnenko vielä mitä tekevät, kyllä mä tunsin mut ei sattunu niin en ollu varma mitä pitäs sanoo. Sit tuntu etten saa henkee sen happimaskin kanssa jonka tunkivat naamalle. Kakki tuntu kauheelle
Olin kyselly leikkaavalta lääkäriltä etukäteen et mistä se tietää ettei puukota vauvaa? No sellasta ei kuulemma ikinä ollu sattunu, no mun kohalla sattu sattumaan. Onneksi reikä tuli kylkeen tytölle jottei silmään, jälki näkyy edelleen, tyttö kohta 14 v. Jos on pakko leikata vielä niin nukutus on ainoo vaihtoehto mulle. Paniikkihäiriö iski päälle sairaalassa johon olin lopettanut lääkityksen aiemmin ja vauva ei nukkunut sekuntiakaan. Kukaan ei kysynyt mikä olo, ainoo oli yx kätilöopiskelija joka yhden yön istui mun vieressä ja kuunteli kun kerroin tunnoistani. Odotin vaan kotiin pääsyä sairaalasta. Siellä olo on ihan perseestä yksin, kun ei kellekään voi puhuu, pitää vaan yrittää jaksaa vaikka ei jaksa ja ahdistaa.

 

Hei kaikki!

Saatiin iloinen uutinen, että kesäkuun alussa olis tulossa meille vauva! Neuvolassa kävin pari viikkoa sitten ja katsoivat ultralla onko viikot siinä vaiheessa missä epäiltiin olevan. Sydämensyke näkyi ja kaikki ok.

Eilen tuli sitten ruskeaa vuotoa. Paniikki. Okei, kuukautiset olis pitäny alkaa näihin aikoihin, lohduttauduin sillä, että kuuluu asiaan. No, viimeyö meni kuitenkin lähes valvoessa ja ihmetellessä, missä on kaikki oireet mitä on ollut tähän asti? Nyt rv 8+6... Ja sellanen tunne että nyt on jokin vialla. Vuotoa ei enää ole, mutta ne oireet, missä ne on?

Itkettää kokoajan niin että olemisesta ei meinaa tulla mitään, joten pääseekö missään näin sunnuntaina ultraan vilkaseen onko kaikki ok? Makso mitä makso, mutta pakko saada tietää. Ensi viikolla on paljon tärkeitä asioita töissä ja pitäis valmistua ammattiinkin tiistaina, mutta epätiedosta oon niin sekaisin että huhhuh!!!

Toivotaan, että kaikki on hyvin, mutta onko kellään muulla tullut vastaavia oireettomuuksia tms?

Kiitos mahd. vastauksista!

 

Eilen tuli sitten ruskeaa vuotoa. Paniikki. Okei, kuukautiset olis pitäny alkaa näihin aikoihin, lohduttauduin sillä, että kuuluu asiaan. No, viimeyö meni kuitenkin lähes valvoessa ja ihmetellessä, missä on kaikki oireet mitä on ollut tähän asti? Nyt rv 8+6... Ja sellanen tunne että nyt on jokin vialla. Vuotoa ei enää ole, mutta ne oireet, missä ne on?

Mulla kävi esikoista odottaessa samoilla viikoilla niin, että yhdessä yössä katosi kaikki oireet. Satuin vielä näkemään samaisena yönä unta, että sain keskenmenon. Olin aivan paniikissa, että se oli sitten siinä, mutta kummasti vaan löytyi neuvolassa syke.

 

Mulla oli eilen ensimmäinen vuodoton päivä Vuodin siis 6+6 - 7+2. Kävin ultrassa tällä viikolla tokana vuotopäivänä, jolloin kaikki oli hyvin. Torstaina vuoto oli tosi runsasta ja rinnat ei ollut enää niin kipeät, joten menin ultraan vielä perjantainakin uudelleen. Taas oli kaikki hyvin. Vuoto tuli kohdun seinämästä. Lääkäri sanoi, että näillä viikoilla kohtu kasvaa niin vauhdilla ja istukka porautuu kiinni kohdun seinämään, joten kohdun pienet verisuonet voivat rikkoutua. Ja oireethan voivat vaihdella runsaastikin eri päivinä. Mullakin rinnat kipeytyi heti seuraavana päivänä uudelleen.

Todella piinaavaa on ollut koko ajan. Suosittelen ehdottomasti ultrassa käyntiä, sillä sai mielenrauhan ja turvattua yöunet Vaikka lompakko keveni, niin oli sen arvoista nähdä, että kaikki oli kunnossa <3 Viikonloppuisin yksityisille saa varmasti akuuttiaikoja, hinta tosin varmasti on korkeampi.

Hep87 rv 7+4

 

Soittelin yksityiselle, kaikki ajat menny tältä päivältä ja soitin sairaalan päivystyspuhelimeen et mitäs ny tehhään. Sanoi, että on normaalia että tulee tosiaan sitä vuotoo ja että oireetkin voi loppua yht´äkkiä näihin aikoihin. Helpottaahan tuo tieto hieman, mutta paniikista en pääse silti eroon kun on tämä inhottava tunne päällä, että onkohan kaikki siltikään hyvin.

Eli ainakin huomiseen saa ootella. Koko raskausaikana on ollut niin hyvä ja varma fiilis, niin nyt on vaikeeta totutella panikointiin

Kiitos teille vastauksista<3

 

Mekään ei olla tehty vielä mitään hankintoja. Vaunuja oon antanu itelleni luvan alkaa kattelee jostain 15viikosta eteenpäin jos sillon vielä kyydissä joku on. Vaatteita sitte joskus puolenvälin jälkeen. Toki mulla on vanhempien luona jotain mitä oon ostanu joskus liki 10vuotta sitte (hävettää)! Krooninen vauvakuume...

Oireiden katoamisesta oli puhetta. Mullaki välillä on päiviä jollon ei oireita juurikaan oo (tai ainakaan niitä ei huomaa). Varsinki kiireiset päivät on sellasia, ku päivällä on muuta mihin keskittää huomio, ni ei ehi miettiä väsyttääkö tai vihlooko mahaa.

Huomenna verikokeisiin.

aida1& pikkukaveri 10+1

 

Mulla on ihan muutama kirpparilta ostettu pieni vaate, ei muuta. Vaunuja tutkailen netistä kun yritän tosiaan saada selville millaiset olis meille parhaat. Ihan heti en uskalla tehdä mitään isoja hankintoja, vaatteita voin ostaa (kirppikseltä) jos sopivia kohdalle osuu.

Mun vahvimmat oireet on rintojen kasvu ja kipu. Nälkä tulee aivan salamana, ja jos en sillä sekunnilla saa ruokaa, iskee kammottava heikotus. Uusimpana juttuna on oikein lorisemalla vuotava valkkari, yääh... Olen myös enemmän tai vähemmän väsynyt ja kärttyinen. Hehkeää menoa, siis

Joku mietiskeli aiemmassa ketjussa mahan kasvua. Mulle sanoi lääkäri heti ekaksi sisätutkimusta tehdessään että "onpa kauniisti pyöristynyt kohtu". Eli kyllä se kohtu vaan alkaa kasvaa/turvota/tms jo näillä viikoilla =)

Sairaalan kohdalle kukka :wave:

Kuusama ja Pikku rv 7+2

 

Minun osaltani sairaalan kohdalle voi laittaa kukan ja ikään 34.