Kesäkuun Keijut 2017 *MEIDÄN KUU*

Laskettu aika Kesäkuussa 2017


Tiedot muodossa: Laskettu aika / nimimerkki / ikä / synnytyssairaala / monesko lapsi/synnytys

Tiedot punaisella värillä korostettuna, niin listan päivittäjä huomaa ne helpommin. Tekstin väriä saa muutettua pisaran kuvasta painamalla.

Synnyttäneet:

24.5. / sitruunasorbetti / poika / 3,3 kg ja 50 cm
25.5. / Ripsi83 / tyttö / 46cm, 3035g ja py 32.2
30.5. / nobelius / tyttö / 3750 g ja 51 cm
7.6. / AdAstra / tyttö / 3270g ja 51 cm
7.6. / Nuutti79 / poika / 2629 g ja 46 cm
12.6. / Lahja* / poika / 4,3 kg ja 55 cm
12.6. / mimma] / tyttö / 4842g ja 53 cm
16.6. / uutsimam / 3445g ja 50,5cm
20.6. / heidilei / tyttö / 3.8 kg ja 48 cm
22.6. / mannamakaroni / tyttö / 3745g ja 51 cm
9.7. / Hannakau / tyttö / 3242g ja 48cm

Odottajat:

1.6
Kaksinkarkuteillä / 19 / K-SKS / 2
Minimii10 / 27/ KYS / 2

2.6
Mymmykkä / 32 7 P-HKS / 4
Särö78 / 38 / KYS / 3 / poikalupaus
Cätrik33 / 31 / LS tai TYKS / 2
Tinkula / 31 / P-HKS / 4
Ripsi83 / 33 / LKS / 2

3.6
Lahja* / 36 / EKKS / poikalupaus
Fujin / 27 / NKL / 2. ja 3.
hanmum / 29 / hus / 1
sitruunasorbetti / 39 / - / 3 / poikalupaus

4.6
Murunmami / 30 / - / 3
Papunen84 / 31 / - / 3

5.6
Nobelius / 25 / KYS / 2 / tyttöolo
mimma] / 23 / Seks / 3
mamilis / 27 / KYS / 2

6.6
velmunkikatus / 35 / TAYS / 5
josssunen / 23 / - / 1 / tyttölupaus

7.6
Velmis / 33 / HUS / 1
Sohfia / 32 / P-HKS / 1
Drontti / 20 / KSSHP / 1
Albela / 38 / TYKS / 2
ElliNooraJ / 25 / KOKS / 1
Emiliaksi / 31 / - / 4 / poikaolo

8.6
Anki84 / 32 / NKL / 2
Ruutinen / 35 / KAKS / 3
Miaaak / 21 / VKS / 1 / poikalupaus

9.6
ada amelia / 26 / - / 3
Pikkutassu17 / 30 / TAYS / 2
Murupiltti / 30 / - / 1

10.6
MrsInfelice / 30 / TYKS / 2

11.6
LiinaLiina / 38 / - / 3
nutella / 40 / TYKS / 3
emuliaa / 22 / HYS / 1
mhhoo / 31 / TYKS / 2

12.6

13.6
tiutiia / 25 / - / 1

14.6
Liz85 / 30 / Oys / 1
AdAstra / 37/ TYKS / 2 / poikalupaus

15.6
mommy85 / 31 / Kätilöopisto / 3
mila1 / 21 / NKL / 1
simpukka16 / 24 / TAYS / 1

16.6
aniara / 31 / HUS alue / 2 lapsi, ensimmäinen raskaus
Machmatin / 28 / - / 1
Skara / 27 / OYS / 2 / poikalupaus
Eveliina90/ 26 / kys / 1

17.6
Eleonoora / 24 / OYS / 2
Malin86 / 29 / - / 1

18.6
Armadillo / 33 / Satks / 2 / tyttölupaus
MerMer / 24 / KYS / 1
merin / 35 / NKL / 3

19.6
Höytyvä / - / Kaks / 2
briitta22 / 38 / OYS / 2
Murunimun / 33 / Tays / 6

20.6
mannamakaroni / 29 / - / 1 / tyttölupaus
Annenna / 26 / JS tai NKL / 2 / tyttölupaus
babyfever87 / 29 / L-PKS / 1

21.6
Hellä84 / 32 / TAYS / 3
Kanelikardemumma / 36 / 2
Nuutti79 / 3.

22.6
Baby_ / 28 / TAYS / 1
Nuu_Nuu / 29 / - / 3
Giinamama2be / 36 / JS / 1 / poikaolo
Hannakau / 25 / EKKS / 1
KesäPerho / 26 / - / 1

23.6
Prinsessa123 / 24 / - / 2
Riida / 32 / KOS / 2
Canela / 34 / - / 1
tinzu83 / 33 / TYKS / 5
Heidilei / 25 / EKKS / 1

24.6
Lumiukko84 / 32 / Koks / 1
Sanna_84 / 32 / TAYS / 4
sassa7 / 28 / VKS / 1

25.6
Tiidula / 31 / Satks / 3
Haaveissavauva / 25 / TAYS / 1
Lila onni / 36 / - / 1

26.6
eejo / 34 / TAYS / 3

27.6
tuikkija / 37 / - / 3

28.6

29.6

30.6


Synnytyssairaalat:
E-KKS: Etelä-Karjalan keskussairaala, Lappeenranta
HYS: Hyvinkään aluesairaala
JS: Jorvin sairaala, Espoo
KAKS: Kainuun keskussairaala
K-HKS: Kanta-Hämeen keskussairaala, HML
K-PKS: Keski-Pohjanmaan keskussairaala
KOKS: Kymenlaakson keskussairaala, Kotka
KOS(/H): Kätilöopisto (/Haikaranpesä), HKI
K-SKS: Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä
KYS: Kuopion yliopistollinen sairaala
LKS: Lapin keskussairaala
L-PKS: Länsi-Pohjan keskussairaala
LS: Lohjan sairaala
MKS: Mikkelin keskussairaala
NKL: Naistenklinikka, Helsinki
OAS: Oulaskankaan sairaala, Oulainen
OYS: Oulun yliopistollinen sairaala
P-HKS: Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti
P-KKS: Pohjois-Karjalan keskussairaala, Joensuu
PS: Porvoon sairaala
SATKS: Satakunnan keskussairaala, Pori
SEKS: Seinäjoen keskussairaala
TAYS: Tampereen yliopistollinen sairaala
TYKS: Turun yliopistollinen keskussairaala
VKS: Vaasan keskussairaala

Edelliset ketjut:

Syys-
http://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-2017.2481976/page-3

Loka-
http://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-2017-lokakuu.2482405/

Marras-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-marraskuussa.2483621/

Joulu-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-joulukuussa.2484763/

Tammi-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-tammikuussa.2486058/

Helmi-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-helmikuussa.2486993/

Maalis-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijukaiset-maaliskuussa.2487996/

Huhti-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-2017-huhtikuussa.2489145/
Touko-
https://kaksplus.fi/threads/kesaekuun-keijut-2017-toukokuussa.2490224/

 

Me päästiin kotiin tänään, vauvan ollessa 2 vrkn ikäinen. Lääkärin tarkastuksessa oikein prinsessamaista, kaunista käytöstä tytöltä. Ei yhtään itkua ja kaikki "tehtävät" meni kerralla.

Sairaalassa oli hyvät oltavat Kaikki oli mukavia ja juteltiin muidenkin mammojen synnytyksistä ja vauvoista. Olipa siellä yksi jolla oli sama la kuin minulla, joka synnytti 31.5 oman tyttönsä.

Synnytyskertomusta sitten vähän:
Eli aamulla heräsin supistuksiin klo 05.30. Klo 06.30 herättelin jo miehen, etten saa nukuttua ja taitaa olla oikeita supistuksia nyt.
Klo 08 heräsi taapero, hänelle aamupuurot, pakkaaminen taaperolle mummolaan. Minä kävin suihkussa kotona 08.30. Taapero mummolla 09.40.
Sairaalaan kirjauduttiin sisään klo 10.15, heti päästiin triagehoitajalle ja tehtiin nopea sisätutkimus, 3cm olin auki siinä vaiheessa ja napakat supistukset 5min välein.
Saliin klo 10.30. Ilokaasut sain käyttöön ja pyydettäessä sitten muuta kivunlievitystä.
Klo 11.30 alkoi ponnistuttaa, mies hälytti hoitajan, sisätutkimuksessa 9cm auki. Pyysin budendaalipuudutusta, lääkäri tuli ja lähti saman tien Kurkkasi siis ja sanoi ettei enää ole kohdunkaulaa mihin laittaa, pääkin taisi jo näkyä..
Sittenpä ponnisteltiin 2min ja tyttö maailmassa klo 11.47.

Semmoinen reissu meillä, ihana reissu Nyt täällä rinnalla öhisee pikkuinen pörröpää ja kohta tulee taapero päiväkodista siskoa katsomaan kotiin

 

Onnea kotiin pääsemisestä, @nobelius ! Ihana synnytystarina, kuulostaa jotenkin näin ruudulta luettuna aina niin vaivattomalta tuo synnyttäminen. Mutta teillä kyllä tuli prinsessa vauhdilla.

@Nuutti79 Meillä myös apujoukot vähän vähissä, kun ollaan tosiaan miehenkin perheestä melkein tuhannen kilometrin päässä ja hänen vanhempansa kiireisiä yrittäjiä. Mies pitää varmaan ainakin viikon isyyslomastaan mahdollisimman pian syntymän jälkeen ja mun äiti on tosiaan tulossa pitkäksi viikonlopuksi heinäkuun alussa oman kesälomansa aikana. Ja on meillä täällä paljon kavereita (suurin osa myös ulkomaalaisia, jolloin yhteistyö- ja avunantotoiminta on usein vähän tiiviimpää), eli tarvittaessa ja pyytäessä varmasti apua saa. Vielä kun osaisi pyytää...

@AdAstra Ei tarvi olla huppupyyhkeitä, mutta tietäväisemmät synnytysvalmennuksessa kertoivat että pyyhkeitä tarvitaan kaksi per kylpy (yksi vauvan ympärille ja yksi pyyhkimiseen), joten ajattelin vielä yhden huppupyyhkeen hankkia ja parittaa ne sitten isojen käsipyyhkeiden kanssa. Ja kiitos tuosta pyjamavinkistä, ehkä pitää siis pakata niitäkin tarpeeksi! Mulla vaan ei ihan hirveästi ole sellaisia siistimpiä pyjamia, ja jotenkin toivoisin että ne siistit pysyisivätkin edustavina, mitä hieman synnytyksen jälkeisessä eritevyöryssä epäilen.

@Hannakau Mulla on kans vielä ihan ok olo, ei tarvi vauvan ihan ihan vielä tulla. Kunhan vikat valmistelut saan hoidettua niin sitten. Ja myöskin alapää vihloo, mutta en ole onnistunut supistuksia bongaamaan...

Mulla oli tänään niin kurja olo tuon kissan kuoleman johdosta, että koko aamupäiväksi unohdin koko vauvan. En oikein syönytkään siinä aamulla, kun itkin vain ja kauhealla raivolla yritin hoitaa kaiken "kuntoon". Vissiin jokin adrenaliinipiikki oli päällä, kun jaksoin sillain riehua. Vasta kun tultiin miehen kanssa viemästä kissaa viimeiselle matkalleen ja pysähdyin kulmakauppaan ostamaan salaattia lounaalle ja myyjä jotain kyseli lasketusta ajasta, tajusin että apua, mulla on tämä vatsa ja vauva! Ja siitä tietenkin tuli huoli, kun ei hän ollut liikkunut yhtään koko aamun aikana ja yleensä on kyllä melkoiset sirkustreenit heti aamusta mahassa päällä. Onneksi hän lounaan jälkeen antoi taas näytteen parhaista liikkeistään ja saatoin vähän huokaista. Ehkä hänkin aavisti mun surun (ja myös alhaisen verensokerin...)?

Harmittaa vauvankin puolesta, kun olin niin kovasti iloinnut siitä että hän saa kasvaa kissakaverin kanssa. Tuolla katilla oli vielä niin ihana ja rauhallinen luonne, että ei olisi ollut mitään huolta sen kanssa, ja kovasti odotin nähdä, minkälainen näiden kahden ensikohtaaminen ja suhde olisi ollut. Ainakin sai kissa olla loppuun asti mun ainokainen lellivauva, eikä tarvinnut jakaa huomiota kenenkään kanssa.

 

Voi ei, mannamakaroni lemmikin poismeno on kyllä niin surullista. En oikein mitään osaa sanoa mutta hengessä mukana ollaan. hyvä että vauva kummiskin ilmotteli siulle, ettei tarvinnu vielä siitäkin huolestua!

Vihlonnat jonki verran lisääntyny tuolla alapäässä, melkein kaikki liikkuminen meinaa käydä - toivottavasti ei koko loppuaika menis kipuillessa kummiskaan tosin nyt on alkanu tuntuu siltä että jokainen päivä on omanlaisensa jaksamisen/olotilojen suhteen.. Närästys on ilmeisesti tullut jäädäkseen, joka yö saa kipittää hakemaan rennietä

Sain pakattua sen sairaalakassinkin, jes jos vaan loppuajan yrittäs ottaa rennosti ja tehdä kaikkea pientä mukavaa mitä jaksaa tänään 37+0 !

 

Onnea nobelius tytöstä !

No, paljon ei tässä omassa tilassa ole kerrottavaa. LA oli ja meni eilen, en kyllä totta puhuen odottanutkaan, että mitään tässä tapahtuu, mutta onhan se aina vähän huoh vaan odotella. Aloittelin tuossa uudet ompeluprojektitkin, niin on jotain tekemistä, ettei mene vaan olon kuulosteluun. Tänään oli tosi hyvä päivä fyysisesti, tuntuu, ettei mihinkään satu eikä koske . Nyt ehkä hieman naurattaa, miten varovaisesti piti ottaa silloin viikkoja sitten "ettei vaan synny liian aikaiseen" - no joo, mistä näistä tietää.

Meillä on ihan kivasti tukiverkostoa - tai ainakin tältä näyttää teoriassa. Isovanhempia asuu samassa kaupungissa ja kyllä saan apua, ainakin jos pyydän. Mies jää vauvan syntymästä ensin 3 vko:ksi kotiin ja sitten vähäksi aikaa töihin ja taas uudelleen kotiin. Lomia jää vielä syksylle ja talvelle.

Yhtenä iltana kyllä sattui vähän joka paikkaan ja aloin jo miettiä, että joko joko, mutta otin panadolin eikä sitten mitään kuitenkaan. Mutta ei mulla esikoisestakaan ollut mitään oireita ennenkuin se synnytys sitten pamahti päälle täydellä tohinalla.

Lahja 40+1

 

Kiitos onnitteluista!

Voi @mannamakaroni , kaikki sympatiat täältä ja tsemppejä Kurjaa menettää hyvä ystävä noin ja raskausaikana...

Täällä tissit alkaa huutaa rajojaan, eikä loppua täyttymiselle näy. Megatissit yhdessä päivässä taas Neiti nukahtelee tissille turhan nopeasti, en meinaa saada tyhjennettyä nyt tarpeeksi. Viime yönä vielä odottelin maidon nousua... On tämäkin
Niin ja jälkisupistukset...oijoi! Ei viimeks mitään vastaavaa ollut. Nyt voi ehkä johtua siitä, että istukka oli aika tiukasti kiinni ja aika kovin ottein joutui kätilöt avustamaan sen syntymisessä. Kroppa ei välttämättä tykännyt kovin kaikesta siitä "avustamisesta" ja nyt meinaa itku tulla pari kertaa päivässä jälkisupistusten merkeissä.
Jälkivuoto on ihan kohtuullista, odotin enemmän.

 

Kiitos kaikille! Kurja on olo vieläkin ja ikävä on varmaan ihan hirveän kova vielä pitkään, mutta elämä voittaa. Tietenkin harmi, että osui näin kurja juttu vielä tähän viime viikoille. Ihan hirveä edes sanoa, mutta eilen ja pikkuisen vielä tänäänkin on ollut vaikea iloita vauvan saapumisesta. Eniten ärsyttävät ihmiset jotka lohduttavat sanomalla että pian tulee vauva ja saat muuta ajateltavaa. Vauva ei tule kissan tilalle, vaan hänestä iloitaan ihan omana itsenään. Mutta sitten samalla tuntuu hetkittäin (ja ahdistaa tämä pelkkä ajatuskin) että jos mun oikeasti pitäisi valita kissan (vanhan, rakkaan tutun) ja vauvan (uuden, täysin tuntemattoman ihmisen) välillä niin en tiedä pystyisinkö. Vaikka tietenkin mun pitää valita oma vauvani. No, onneksi ei tarvitse valita, ja ehkä tällaiset mustatkin ajatukset voidaan antaa surun hetkellä anteeksi.

Sorry tämä omanapailu ja draamailu, mulle vain "pelkkä" kissakin oli niin rakas perheenjäsen, että olen ottanut tämän vähän raskaasti. Yritän tästä taas orientoitua vauvan odotteluun ja loppuihin valmisteluihin. Menen vaikka pesemään kylpyammeen alkajaisiksi!

Mukavaa perjantaita kaikille!

 

Onpa kurja juttu @mannamakaroni . Mun yhdelle tutulle kävi samoin, kissa oli onnistunut luikertelemaan tuuletusikkunan raosta ulos ja putosi 3.kerroksesta. Oli hengissä maasta löydettäessä, mutta eläinlääkäri joutui lopettamaan, vammat niin suuret.

@nobelius, mulla oli viimeksikin kovia jälkisuppareita ja ne kuulemma vaan pahenee kerta kerralta...

Oma napa: käynnistys varmaan vasta laskettuna päivänä, jollei sitä ennen mitään ihmeellistä tapahdu.

 

Nobeliukselle tuhannesti onnea pienestä
Niin se vaan lähti sitte yhtäkkisesti käyntiin
Täälä on käyty kiipeilemäs lintutorniin lasten iloksi. Eilen illalla testailin tulisia kanansiipiä ja hot&spicy pringlesejä, ne nyt ei ainakaan täälä avittanu mitään. Samoja supistuksia kun ennenkin, jos ei lasketa viime yönä tulleita muutaman tunnin kestäneitä alaselkään särkeviä, jotka näköjään tässä alkaa taas nostamaan päätään.
Huomenna olis lakkiaisia tiedossa ja maanantaina laskettuaika+kontrolli
Tänään kävin äitikaverin kanssa kukkatarhoilla hakemassa muutamat kesäkukat terassille
Onko muilla tullu raskausarpia/suonikohjuja tms? Täälä on niiltä säästytty.

Ja vielä eläimistä, siinähän hekin on perheenjäseniä kuin muutkin, ainakin semmoset jotka elää useamman vuoden ja on arjessa mukana Joten sure rauhassa kissaa, vauvasta ehdit iloita kyllä varmasti kun syntyy

Mimma

 

Onpa kurja juttu @mannamakaroni . Mun yhdelle tutulle kävi samoin, kissa oli onnistunut luikertelemaan tuuletusikkunan raosta ulos ja putosi 3.kerroksesta. Oli hengissä maasta löydettäessä, mutta eläinlääkäri joutui lopettamaan, vammat niin suuret.

Hyi kamala! Me asutaan 8. kerroksessa, eli kissa on hyvin varmasti kuollut heti. Ainoa lohdullinen seikka tässä onnettomuudessa...

 

@mimma] Raskausarvilta ja suonikohjuilta olen minäkin toistaiseksi säästynyt (joskin jälkimmäisiin melkoinen sukurasite onkin), mutta kaikki mahdolliset muut loppuraskauden vaivat tuntuu iskeneen viime päivinä... Peräpukamia, hirveää ummetusta, inkontinenssia aivastellessa, kamalia kramppeja jaloissa öisin. Kaikin puolin siis varsin hehkeä olo! Vettä oon nyt yrittänyt muistaa juoda reilusti, koska lämmin ilma selkeästi käy nestetasapainon päälle, ja kuitua pitäisi varmaan taas lisätä. Eipä tässä kauaa enää tarvitse kärvistellä, mutta hetkittäin vessan puolella itku silmässä ponnistellessa tulee mieleen että miten ikinä saan sen vauvan ulos kun tämä kin tekee niin kipeää.

Anteeksi eritejutut...

 

@mannamakaroni :lle jaksuja kisulin vuoksi. On ne tärkeitä, niihin vaan niin kiintyy ja varsinkin teillä se on tuntunut olevan erityinen nukkuen samassa pedissä yms.

@mimma] raskausarpia on aivan hirveästi ja erittäin rumia. Olen käynyt bikineillä lasten kanssa uimahallissa, nokka vaan pystyyn ja ylpeenä kantanut isoa mahaa arpineen päivineen.

Enää kolme yötä ja sit sektio. Hirvittää ja kauhistuttaa jostain syystä, ja toisaalta iso ilo että saa tavata. Lapsi on pieni ja hänen selviytyminen pelottaa, koska otetaan ennenaikaisesti ulos. Ristiriitaisissa tunnelmissa, huolta ja murhetta aiheuttanut odotus päättyy, mutta miten.

Tänään heräsin viideltä enkä ole koko päivänä ehtinyt päiväunille. Menin maate kasilta ja lapset hoitivat itse itsensä iltapesuilla. Just kun sain hyvin unen vanhimmainen herätti minut täydestä unesta ja siitä kiukusta en ole enää saanut unta. Sai mieskin osansa kun ilmaantui vasta kymmeneltä kotiin. Pikkasen mä hajoan tänä kesänä tähän maanviljelyyn! Ja sit toinen ei pyynnöistäni huolimatta pienentänyt työkuormaansa vaan lisäsi erittäin työllistävää työtä. Samaan aikaan luvattuja lomarahavapaita ei saakaan vapaaksi. Sit vetää illat ja yöt omien palkkatöiden lisäksi tuolla pellolla. Oon tosi kiukussani! Sorry vuodatukseni mut helpottaa. Eikä yhtään helpota että olen koko kesän toipilas sektiosta.

 

Raskausvaivoista: närästystä on ja vessassa ramppaamista ja yleistä kankeutta ihan riittävästi. Raskausarpia on ehkä pari tulossa, suonikohjusta en ole varma, yksi suoni tuossa vasemman polvitaipeen lähellä tuntuis välillä olevan vähän koholla, toivottavasti ei jää pysyväksi. Ummetusta ei oo, pikemminkin päin vastoin. Voimat on tosi vähissä, vaikka nukunkin öisin ihan ok. Joka ilta on sellainen olo, että ens yönä tulee lähtö, mutta tähän mennnessä oon joka aamu ihan omasta sängystä ilman sen suurempia supisteluita herännyt.

Nuutille onnea sektioon! Harmi, että maanviljelyksessä taitaa tosiaan olla just kiireistä aikaa. Mun mies tekee onneksi ajatustyötä ja voi siis tehdä kotoakin käsin.

Nyt voi jo sanoa, että ens viikolla viimeistään se meidänkin vauva syntyy!

AdAstra 38+5

 

Kiitos kaikille onnitteluista On tämä ihanaa ja ainutlaatuista aikaa..!
@nobelius, suurensuuret onnittelut tyttärestä!!! Ihana oli myös lukea synnytyskertomus, kiitos siitä! Tsemppiä täysien tissien kanssa..!

@mannamakaroni, lämmin virtuaalihalaus täältä. Tosi surullinen juttu, tottakai yhtä perheenjäsentä suree ja ajatukset on menetyksessä. Koiraa surin kans keväällä niin kovin ja vieläkin on ikävä.
@mimma], tsemppiä jatkuviin supistuksiin! Kyllä tosiaan aattelis että nopeasti sitten syntyy kun nyt jo näin valmistellaan.
@AdAstra, ei oo pitkä enää Sinullakaan

@Nuutti79, ihan tosi paljon tsemppiä myös sulle sektioon ja toipumiseen! Sulla siitä olikin jo ennestään kokemusta, tämän oman yhden kokemuksen perusteella kaikki meni helpommin kuin odotin. Nyt on 12. päivä siitä ja eilen ekaa päivää olin ilman kipulääkettä. Ei mitään hurjia kipuja koko aikana, mutta nyt on sängystä nousikin jo vähemmän työlästä. Ymmärrän huolesi, eikä siinä taida mitkään sanat auttaa.. mutta Te olette hyvissä käsissä, vauvan tilanne tiedetään ja häntä on varauduttu auttamaan kaikin tavoin. Voimaa <3 Tuon maanviljelyksen suhteen jaan tuntemuksesi, vaikka meillä ei tunnukaan työllistävän ihan noin paljon. Silti yks päivä hermostuin että isyysloma on isyysloma eikä mikään kylvöloma!!?&@ Viime viikon mies oli kotona, thank God, mutta nyt jo töissä.. Me vauvan kanssa jo pärjättäis, mutta olis kiva jos isommille olis jotain aktiviteettia kun asutaan niin syrjässä että kaikki kaveritkin on automatkan päässä. Isovanhemmat on nyt auttaneet siinä onneksi.

Täällä meillä sujuu ihanasti. Vauva syö ja nukkuu, vaatii tosin HETI ruokansa Täyaimetyksellä mennään, Mä en tosin taaskaan kovin runsasmaitoinen ole, mutta paino oli noussut kumminkin riittävästi. Yölläkin on saatu ihan hyvin unta molemmat, vauva nukkuu kainalossa ja nukahdan itsekin usein siinä syöttäessäni.

Tuosta sektiosta vielä sen verran, että se oli kaikkineen hyvin rauhallinen tapahtuma. Otettiin ensin käyrää, sit tippa käteen, katetri laitettiin ja kävelin sektiosaliin. Siellä ystävällinen henkilökunta otti mut ja miehen vastaan, mun selkä pestiin ja puudutettiin. Siitä kun se miellyttävä lämpö alkoi levitä jalkoihin, en vuorokauteen minkäänlaista kipua tuntenut. Toki nyt jos vaihdoin asentoa niin jotain, mut jos olin paikallaan niin täysin kivuton. Vauva parkaisi pian leikkauksen aloittamisen jälkeen ja hänet näytettiin mulle, kätilö kuivasi pikaisesti ja sitten sain hänet iholle, jossa hän olikin koko loppuleikkauksen ajan. Ei mitään huonoja oloja joihin olin varautunut, vain onni ja autuus kun lapsi oli vihdoin sylissä. Siinä köllittiin varmaan tunti, kun sterilisaatio kesti aika kauan. Kotiin sit kolmantena päivänä. Sisarukset on suhtautuneet vauvaan niin ihanasti, hoitavat ja silittelevät jatkuvasti ja pitävät sylissä ja ovat oikeasti hyvänä apunakin hakemalla tavaroita ym. Nytkin täällä pieni nukkuu sylissä tissi poskella, joten suonette anteeksi kirjoitusvirheet

 

Täydet tissit alkaa helpottamaan Tiheä imetys auttoi ja pahimmat jomotukset helpotti oikeastaan eilen, eli 6 päivää synnytyksen jälkeen.

Mulle tuli masuun arpia, navan molemmin puolin sivuille noin 10-15cm navasta. Ne vaalenee mahassa aika hyvin ainakin minulla. Viimeksikin tuli muutamia viiruja ja ne oli vuodessa vaalenneet tosi paljon. Toivotaan että myös nyt käy samoin.

Neidin napatynkä irtosi jo nyt! Pojalla kesti aikanaan melkein 2 vkoa ennen kuin irtosi. Siisti napa jäi kuitenkin nytkin, vaikka näin nopeasti irtosi.

Pappia soittelin ristiäisiin tänään, saatiin pari päivää katsottua jotka hänelle käy. Huomenna selviää paikka missä pidetään juhlat ja sen mukaan ratkeaa sitten päivä Jospa tässä sais järjestelyt aluilleen pikkuhiljaa...
Kakkujen suunnitteluahan tässä odottaa jo, ihana päästä prinsessakakkua suunnittelemaan. Saatan ehkä seota vielä kaikkien ihanuuksien kanssa

@sitruunasorbetti rauhalliselta kuulostaa teidän sektio Hyvä niin, että jäi ns.miellyttävä kokemus.

 

Kiitos vielä kaikille! Täällä alkaa vähitellen pahin surku helpottaa, ja pystyn jo odottamaan vauvan tuloa ihan hyvällä mielellä. Tuskin lakkaan ihan hetkeen kuulostelemasta karvakorvan askelia, mutta ainakin tosiaan pahin sokki on ohi. Alan olla myös ihan kypsä siihen, että meidän oma nyytti saapuisi tänne tissi poskella tuhisemaan! Nämä loppuraskauden pikkukrempat on kaikkea muuta kuin glamouria (vaikka kaiketi aika helpolla olenkin päässyt) ja huonot yöunet ei auta kauheasti niitä jaksamaan...

Kävin tänään käyrillä makoilemassa ja sinne piirtyi komeasti kymmenen minuutin välein supistukset, joita en tosin itse tuntenut lainkaan. Jotain ne olivat tehneet, koska kohdunkaula oli sormelle auki. Vauva oli myös laskeutunut, mitä en myöskään olisi itse huomannut yhtään. Olen niin pitkä, että maha on "roikkunut" koko ajan vähän uunoturhapuromaisesti tuossa alempana. Lääkäri oli hyvin vakuuttunut, että tyyppi tulee hyvissä ajoin maailmaan. Itseäni vielä vähän epäilyttää. Ajoissa kuitenkin käynnistellään, jos ei hän itse tule, koska painoarvio lasketulle päivälle oli jo 3,7kg...

Sain myös selvyyden pariin mieltäni vaivanneeseen asiaan, kun ehdin ajan kanssa jutustella hoitajan kanssa käyrällä makoilun ohessa. Olin pelännyt, että joudun synnyttämään omissa vaatteissa, mutta kuulemma siihen saa halutessaan sairaalan kaavun (todellakin haluan!) ja vasta osastolle pannaan oma pyjama päälle. Mukavempi näin. Synnytyksessä saa myöskin syödä ja juoda jotain pientä (olin lukenut että monissa paikoissa ei saa mitään vaan synnyttäjälle pannaan tippa käteen hätäsektion uhan vuoksi), joten pakkaan varmaan ainakin pillimehua ja jotain keksiä tai myslipatukkaa sinne mukaan. Kävi myös ilmi, että mulla on joka tapauksessa oma huone, vaikka otan (kustannussyistä) jaetun. Hassua... Ja sinänsä jopa vähän tylsää, koska "jaetuissa" huoneissa on tosi rajalliset vierailuajat, eli mies pääsee vain iltapäiväksi ja illaksi kyläilemään joka tapauksessa ja lopun ajan ollaan vauvan kanssa kaksin. Mutta ainakin saa varmaan paremmin levättyä.

 

Miten muuten muilla, oletteko tavallista väsyneempiä vai jaksatteko edelleen ihan normaaliin tapaan puuhailla? Mulla on nyt joku ihan tolkuton väsymys päällä ja tänään nukuin päivällä neljä (!) tuntia. Silti on veto ihan pois. Heti mielessä pyörii että valmistautuukohan keho jo synnytykseen keräämällä lepoa, ja sitten toisaalta huolettaa että jos meneekin paljon yliajalle että miten selviän järjissäni vielä monta viikkoa ja pikkuvauva-ajan siihen päälle kun nyt jo uuvuttaa näin.

 

Miten muuten muilla, oletteko tavallista väsyneempiä vai jaksatteko edelleen ihan normaaliin tapaan puuhailla? Mulla on nyt joku ihan tolkuton väsymys päällä ja tänään nukuin päivällä neljä (!) tuntia. Silti on veto ihan pois. Heti mielessä pyörii että valmistautuukohan keho jo synnytykseen keräämällä lepoa, ja sitten toisaalta huolettaa että jos meneekin paljon yliajalle että miten selviän järjissäni vielä monta viikkoa ja pikkuvauva-ajan siihen päälle kun nyt jo uuvuttaa näin.

Minua kyllä väsytti loppuraskaudesta kovastikin. Rv 35-39 otin joka päivä 2-4h päiväunia ja silti yöuni maistui.
Oisko myös sitä, että kroppa lepää kun vielä voi. Jos sitten vauva valvottaa eikä päiväunia saa niin on levätty pohjalle

 

TYTTÖ tuli viime yönä klo 00.55. 3270g ja 51 cm. Py 36 cm. Kaikki hyvin, onnellisia ollaan.

 

Onnea valtavan paljon @AdAstra ! Onpa ihanaa lukea kun vauvoja alkaa tupsahdella. Nauti pienestä nyytistä ja vauvantuoksusta!

Saanko muuten udella, kun päivitin tietosi listaan ja huomasin, että kohdallasi luki poikalupaus, että olikohan listassa virhe vai oliko virhe käynyt ultraajalla? Alkoi nimittäin jännittää että pitääköhän meidän nyt vauhdilla vielä miettiä pojallekin nimi.

Vähän alkaa itseäkin jo jännittää, kun nyt alkaa tajuta että se oma vuoro voi olla ihan koska vain. Olo on malttamaton, mutta samalla haluan vielä ihan pikkuisen pitää kiinni näistä vikoista hetkistä kun ollaan miehen kanssa vain me kaksi.

 

@AdAstra Onnea!

Me saimme tänään sektiolla pienen pojan. Yllättävän hyvin meni, kaikki kiitos sairaalalle hyvästä hoidosta!

 

Onnea paljon pienestä @Nuutti79 ! Kiva kuulla myös, että kaikki on mennyt hyvin kun olit niin huolissasi etukäteen. Haluatko muuten että lisään jotain tietoja pojasta tuonne listaan (painoa/pituutta)?

 

Kiitos!
Paino 2629 g ja pituus 46 cm.
On tämä ihmeellistä... onneksi kaikki hyvin.

 

Onnea Nuutti!
Mannamakaroni, yllärityttö hän on, pojaksi ultrattiin, mutta ei haittaa, pääasia, että on vihdoin täällä ja terve
Me päästiin tänään kotiin. Synnytyskertomusta voin laittaa myöhemmin, oli rajuhko kokemus, mutta hyvin olen jo toipunut. Täysimetys täälläkin, tissit räjähtää...
Tsemppiä kaikille vielä odottaville!
AdAstra ja tyttö 2 vrk

 

Täälä sit mentiin yli huolella taas vaihteeksi. Neljän viikon supistukset turhaan..
Maanantaina oli La kontrolli, jossa katottiin painoarvio ja kohdunsuun tilanne.
Arvio oli pienentyny 4kg->3.8kg , mutta sanoi jotta luultavasti arvio heittää jälleen kerran alakanttiin ja yli 4kg tulee. Synnärillä kova ruuhka alkuviikosta vkoloppuun niin lupasivat nyt maanantaille 12pvä käynnistyksen.

Onnea hirmusesti kaikille jo nyytin saaneille Ihania ensimmäisiä vauvantuoksuisia viikkoja

Täälä pyöritään niin oman navan ympärillä, ettei oikeen muuta sanottavaa löydy
Eilen kuvittelin että ois vettä saattanu mennä, mutta luultavasti ei ollutkaan. Nivuset on niin kipeät ettei kävelystä, makaamisesta,kyljen kääntämisestä tai ylipätään mistään tuu mitään. Vatsa on kipeä ja alaselkä ihan turtunut, millä ihmeellä tän lapsen saan näitten kipujen kans ponnistettua ulos

Mimma ja yliaikanen 40+5