Huomenta mammat. Eilen iltavuorosta jouduin jäämään yövuoroon huonon sijaistilanteen vuoksi, ja kyllä väsytti yöllä!
Ja ärsytti, teki niiiiin mieli makeaa ja pullaa puputin pari palasta, niin olotila meni kyllä niin huonoksi, ettei tee enää makeaa mieli.
Vatsaa jomotteli aamuyön viimeisillä tunneilla, ja vatsa oli ihan ummella. Noh, sain kuitenkin hyvin nukuttua tänne iltapäivälle asti ja vatsakin jo toimii.
Miehen kanssa watsappailin, niin nyt tuntuu hänellä olevan hätä ja hoppu kertoa raskaudesta mummuille ja ukeille. Oli jo miettinyt, että kuopukselle ostettaisiin paita josta asia tulisi ilmi.
Voishan sellaisen tilata, mutta kun minä haluaisin lapsille kertoa vasta sen ekan ultran jälkeen. Tottakai mitä vain voi käydä missä vaiheessa vain raskautta. Mutta sitä vaan pitää 12 viikkoa semmosena maagisena rajana..