kertokaas saman läpi käyneet...Miten pääsen eroon tyttölapsen kaipuusta? Iski vasta nyt toisen pojan synnytyksen jälkeen

[hankalaa]

Olen suunnattoman ylpeä pojistani ja rakastan heitä loputtomasti. raskaus aikana tuntui melkein koko ajan että toinen poika tulee vaikka tietyllä tavalla toivoin tyttöä. tyttöä toivoin uteliaisuudesta mutta poika oli tunne tasolla ihanampi. Koko ajan oli sellainen olo että poika olisi tyttöä luontevampi kasvattaa ja veljekset olisivat ihanat

Minulla ei siis ollut raskaus aikana mitään varsinaista kaipuuta tytöstä, tuntui vaan että saattais sellainen tulla kun raskaus oli niin erilainen esikoiseen verrattuna.

Nyt minua on ruvennut painamaan kummallinen tytön kaipuu kun tajusin että lapsi lukumme ( tiesin siis jo aiemmin kun oli sovittu niin) on nyt tässä enkä saa mahdollisuutta olla äiti tytölle. Asian lopullisuus vaivaa. Enkä todellakaan rupea tekemään kolmatta vain että saattaisin saada tytön.

Raskaus aikana ei vaivannut muiden sanomiset vaikka oli tyttö toiveita suunnalta jos toiselta. miehen kans ei toivottu mitään sukupuolta ei ainakaan ääneen sanottu. Synnytyksen jälkeen mies sanoi että oli mielessään varautunut tytön tuloon mutta kumpaakaan ei ole toista enempää toivonut.

Hankalammaksi minun osalta tekee tämän tytön kaipuun se että miehelläni on jo tyttö ja hän muistuttaa minua asiasta olemassa olollaan. katson haikeudella heidän välistä olemistaan ja ottaa varmaan koville tajuta etten saa äiti-tytär suhdetta ikinä. Ja voin sanoa ettei tytärpuoli korvaa mitenkään omaa tytärtä jos joku niin ajattelee. varmaan joku ymmärtää miksi ei.

Pitääkö tällainen vain läpi käydä kun on lapset samaa sukupuolta, vaikka on tähän asti ollut sujut sen kans kumpaa sukupuolta tulee?

NYT SIIS KERTOKAA MITEN PÄÄSEN TÄSTÄ JÄRJETTÖMÄSTÄ AJATUKSESTA EROON, TÄMÄ VAIVAA MUA TODELLA!?

 

[3 poikaa]

Meillä oli kauhet paineet sukulaisten puolelta tyttöön. No poika tuli taas, enkä sitä mihinkään tyttöön vaihtaisi. Muutenkin ajattelen lapsiani persoonina enkä niinkään sukupuolen mukaan. Poikien kanssa voi tehdä kaikkea mitä tytön. Meillä pojatkin tykkää esim. leipoa. (mekkoja ei ne tosin tykkää pitää, mut ei kaikki tytötkään)

 

["Jokunen"]

Meillä on kaksi poikaa, ja minun tekisi kovasti kolmatta mieli - joka sekin todennäköisesti olisi poika. Veljessarjaa on ihana kasvattaa, jokainen lapsi on yksilö, sukupuolesta riippumatta. Ei kai siihen ikävään mikään auta - paitsi ehkä kummityttö!

 

[sssssssss]

kummityttö, jolle voi ostella prinsessa/hörhelöjuttuja, niin on siskoni asian ratkaissut.

 

["..."]

Minulla kaksi tyttöä ja poika,tyttöjen jälkeen tuli ajatus,että poikaksin olisi ihana,mutta olin asennoitunut,että kolmaskin tulisi olemaan tyttö,ihana yllätys oli,kun poika syntyi.
Tilanteeni on toki eri,kun molempia sukupuolia löytyy,mutta tuo kummilapsi asia minullekin tuli mieleen.

 

["vieras"]

Minulla on kolme poikaa ja ymmärrän olosi!
Mutta luulen, että kaipuusi liittyy paljon siihen, että ajattelet, että lapsia ei enää tule. Minulla ainakin iski se haikeus kovasti kolmannen synnyttyä. Miksei teille voisi vielä kolmatta tulla?

 

[haluan]

Kaipaan tyttöä ja ajatus pojasta saa olon vähän murheelliseksi. Kaksi lasta on meidän tulotasollamme maksimimäärä, ja esikoinen on poika (vieläpä erityislapsi), joten toivon ja rukoilen että masuasukki olisi nyt tyttö..!

 

[hankalaa]

[QUOTE="vieras";26777716]Minulla on kolme poikaa ja ymmärrän olosi!
Mutta luulen, että kaipuusi liittyy paljon siihen, että ajattelet, että lapsia ei enää tule. Minulla ainakin iski se haikeus kovasti kolmannen synnyttyä. Miksei teille voisi vielä kolmatta tulla?[/QUOTE]

Juttelimme miehen kanssa toivotusta lapsi määrästä ennen kuopuksen syntymää ja hän oli varma ettei enää neljättä jaksaisi. hänellä siis lapsi jo aikaisemmasta suhteesta. eikä toista voi pakottaa. itse olin raskausaikana aivan varma ettei vauvakuumetta enää tulisi ja kaksi on mulle sopiva määrä, mutta tässä sitä nyt ollaan, enkä yhtään niin varmana aiemmista ajatuksistani. varmaan nuo vastasynnyttäneen hormonit tekee kaikki nää ajatukset vauvakuume mukaan lukien Tuntuu myös etten uskalla sitä kolmatta edes haaveilla ennen kuin olen täysin sujut sen kanssa että sitä tyttöä ei meille välttämättä tule.

Mut kyllä mua oikeesti kiinnostaa että miten te muut kahden/kolmen pojan äidit olette tällaiset tuntemukset käsitelleet?

 

["miina"]

En osaa auttaa, mutta ymmärrän täysin. Meille syntyi kaksospojat koeputkihedelmöityksellä ja erittäin todennäköisesti lapsemme ovat tässä. Pojat ovat maailman ihanimmat, mutta monesti mielessä on, millaista olisi olla tytön äiti.

 

[Kaiutin]

Niin...no minä tein surutyön siitä, että perheemme jää kaksilapsiseksi. Pelkäsin, että kolmas olisi tyttö. Kaksi poikaani siis riittävät. En osaisi tyttöä kasvattaa. Tekisin heti kolmannen, jos saisin varmuuden siitä, että sekin olisi poika.

 

[sanon vaan]

Helppo elämä toisilla. Nirsoillaan.

 

["mami"]

koskapa olen itse päätynyt kolmen pojan jälkeen, nimenomaan tässä samassa tytön kaipuussa tekemään vielä neljättä ja nyt ainaki ultra lupasi tyttöä. Tosin en uskalla siihen luottaa, uskon vasta kun näen. Eli itse en päässyt siitä tyttö ajatuksesta eroon ja sain ruinattua miehen, et yritetään vielä kerran

 

["mami"]

Helppo elämä toisilla. Nirsoillaan.

Nii-in, ihan totta!

 

[raskaana]

Itselläni kolme poikaa ja huh onneksi tämä neljäskin poika. Sorry, mutta näin tunnen.

 

[Kaiutin]

Helppo elämä toisilla. Nirsoillaan.

Niin, kenellä on, kenellä ei. Aika huvittavaa jos joku kärsii lapsettomuudesta, niin muiden ongelmathan ovat aina vain pelkkää pelleilyä. On niin nähty ja kuultu.

 

["tosca"]

Niin...no minä tein surutyön siitä, että perheemme jää kaksilapsiseksi. Pelkäsin, että kolmas olisi tyttö. Kaksi poikaani siis riittävät. En osaisi tyttöä kasvattaa. Tekisin heti kolmannen, jos saisin varmuuden siitä, että sekin olisi poika.

Ovatko pojat kaksosia? Jos eivät, niin miten uskalsit edes sen toisen (tai ensimmäisenkään) tehdä jos työn saamista pelkäät niin kovasti? Vai onko tämä tunne tullut vasta kahden pojan jälkeen?

 

["tosca"]

Ja minä teen edeleen surutyötä siitä, että perheemme jää yksilapsiseksi. Meillä on ihana pieni poika, mutta tilanne on sellainen ettei toista lasta enää tule. Mielelläni saisin vielä vauvan, pojan tai tytön.

 

["vieras"]

Meillä siis kolme poikaa (kirjoitin aiemmin ilman erillistä nimimerkkiä). Kyllä se haikeus on olemassa siitä, että ei voi jakaa tytön ja naisen elämään liittyviä asioita oman tyttären kanssa. Olen puhunut muutaman tutun kanssa asiasta ja sama olo heilläkin.

Sitten taas välillä minulla on sellainen olo, että "pääsen helpommalla" poikien kanssa, kun saan olla perheen kuningatar ja ihana äiti heille. Kokisin ehkä suurempia paineita tyttären kanss? Ehkä ihan kaikkia naiseuteen liittyviä asioita ei tarvitse repiä itseltäkään auki, kun on vain poikia.

Mutta nämä ajatukset kuuluvat elämääni. Minulla on ihanat lapset ja poikien kanssa voi tehdä ihan vastaavalla tavalla kaikkea mitä haluankin äitinä tehdä.

 

["hmmm"]

Niin, kenellä on, kenellä ei. Aika huvittavaa jos joku kärsii lapsettomuudesta, niin muiden ongelmathan ovat aina vain pelkkää pelleilyä. On niin nähty ja kuultu.

Meillä on kyllä 3 lasta ja ajattelen samalla tavoin - nirsoilua... Nuorin heistä hyvin hyvin sairas.

 

["tosca"]

[QUOTE="tosca";26778695]Ja minä teen edeleen surutyötä siitä, että perheemme jää yksilapsiseksi. Meillä on ihana pieni poika, mutta tilanne on sellainen ettei toista lasta enää tule. Mielelläni saisin vielä vauvan, pojan tai tytön.[/QUOTE]

Tätä poikaa odotaessani minulla oli hänelle nimi valmiina (jo ennen kuin tiesin kumpi oli tulossa, niin tiesin pojalle nimen); tuntui jotenkin itsestään selvältä että poika saatiin. Nimen keksiminen tytölle olisi aiheuttanut paljon päänvaivaa.

Enää siis toista lasta ei tule, mutta nyt tiedän mikä mahdollisen tytön nimi olisi. Sekin nimi tuntuu nyt ihan itsestään selvältä, ikäänkuin perheessämme jo olisi tai pitäisi olla se tyttö. Se on aika outo tunne. Toiselle pojalle olisi vaikeampaa keksiä kiva nimi.

Että kai minullakin jonkunlainen tyttären kaipuu on. Mitään toisen pojan pelkoa ei kuitenkaan ole, kyllä minä toisen pojan huolisin. Tiivistettynä: vauvakuume on tyttären kaipuuta suurempi

 

["hmmm"]

mutta tuohan on hieno asia miehen tytölle, että kun menetti isänsä toisille lapsille, tai isän läsnäolon, niin saa sentään olla ainoa tyttö.

älä kadehdi häntä.

 

["happy"]

onneksi mun esikoinen on tyttö <3

 

["elli"]

Toivoin mielessäni että lapseni olisivat poikia, sillä oma äitisuhteeni on ollut aina vaikea. Sain kaksi poikaa ja olin onnellinen. Nyt minullekin on tullut vuosien aikana tytön kaipuu ja mietin että olisin saanut mahdollisuuden olla erilainen äiti kun omani on ollut. Onneksi siskollani on ihanat tytöt.

 

["lapseton"]

Minä olisin ikionnellinen jos saisin oman lapsen.

 

[???]

[QUOTE="hmmm";26778816]mutta tuohan on hieno asia miehen tytölle, että kun menetti isänsä toisille lapsille, tai isän läsnäolon, niin saa sentään olla ainoa tyttö.

älä kadehdi häntä.[/QUOTE]


Menetti isänsä toisille lapsille... toivottavasti isä ei sentään kasvata tyttöään niin että tämä pitää itseään jotenkin parempana kuin sisaruksensa ovat.