Kertokaas nyt mitä tässä pitäisi tehdä...(kummiudesta)

[eijymmärräjei]

Turhaa tai ei, sitä varten tämä palsta on että saa kysellä mielipiteitä muilta, vähäpätöisistäkin asioista jotka itseä askarruttaa. Lopullisen päätöksenhän sitä jokainen lopulta itse tekee.

Niinpä, mutta ensin aloitat vain lahjajutuilla ja sitten kerrot kokoajan lisää. Lopputulemani syntyy kyllä vaikutelma, että sinun ei edes haluta pitävän yhteyttä. Ehkä jotain jäi vieläkin kertomatta...? Minä ainakin olisin tuosta jo vetänyt johtopäätökseni ja ymmärtäisin, että olen ei-toivottu persoona. Ja suorapuheisena ihmisenä kysyisin asiasta itse ja lopettaisin roikkumiseni. Mutta sinä kyselet mieluummin täältä, se on ihan ok. Kokonaiskuvaa kukaan ei kuitenkaan saa ja siksi vastaukset eivät vaikuta mielyttävän sinua.

 

[alkuperäinen]

Mulle tuli mieleen, että jos kummilapsi ei ole vastannut viesteihisi, että onko hänen puhelinnumeronsa muuttunut tai ehkä hänellä ei ole saldoa vastata viestiisi.

Todennäköisesti sinun tilanteessa laittaisin kortin ja sinne 5-10e väliin.

Itse käyn tapaamassa kummilapsiani kerran vuoteen (pitkät välimatkat), silloin vien tuliaisen ja muuten muistan synttärit ja jouluna.

Ei ole vaihtunut, tarkistin numeropalvelusta. Sitä en tietysti tiedä onko saldoa, mutta luulisi sitä joskus olevan ja jos haluis niin vois äidin puhelimesta vastata. Ja jännä, kun ei äitikään synttäriasiaan vastannut vaikka muuten viestiin vastasi :/
Kiitos vaan kaikille vastauksista. Selventänyt paljon tilannetta. Jatkan luultavimmin korttilinjalla ja sinne laitan EHKÄ pienen rahasumman. Aikoihin en ole varsinaista lahjaa ostanut, on aina lahjakorttina/rahana pytänyt. Se on ollut yleensä 20-30e, mutta nyt tuntuu että tuo on vähän liikaa.

 

[..]

Ja minä mietin kutsuisinko lapseni kummeja ollenkaan synttäreille, kun eivät pidä itse mitään yhteyttä meihin. Nähtäisiin kyllä yms jos minä ehdottaisin sitä, en vain enää jaksa sitä yksipuolista ystävyyttä.

 

[alkuperäinen]

Ja minä mietin kutsuisinko lapseni kummeja ollenkaan synttäreille, kun eivät pidä itse mitään yhteyttä meihin. Nähtäisiin kyllä yms jos minä ehdottaisin sitä, en vain enää jaksa sitä yksipuolista ystävyyttä.

Ymmärrän :/ Juuri se yksipuolisuus on inhottavinta.

 

["vieras"]

Joo, tajusin mitä hait vastavuoroisuudella, ja tosiaan me halutaan omille lapsille tätä opettaa kummien suhteen, vaikkei kummeja enää kouluikäisen synttäreille kutsutakaan.

Mun pointti olikin enemmän et meidän kummilapset ei tee mitään noista meillepäin, ei kuvia, ei kirjeitä, ei mitään. Ja silti me muistetaan, koska ajattelen et se voi lapselle elämänmitassa kuitenkin jotain merkitä vaikkei häntä olis opetettu kummia muistamaan mitenkään.

Kuullostaa siltä et lapsen vanhemmilla on jotenkin menny sukset ristiin sun kanssa(ei siis sun vika ollenkaan välttämättä vaan niiden joku oma juttu), muista lasta ainakin korteilla jatkossa vaikket muuten olis tekemisissä tai lahjoja enää haluisi ostaa, lapselle voi olla aikuisena tärkeä muistaa ettei kummi unohtanut kokonaan!

 

[alkuperäinen]

Niinpä, mutta ensin aloitat vain lahjajutuilla ja sitten kerrot kokoajan lisää. Lopputulemani syntyy kyllä vaikutelma, että sinun ei edes haluta pitävän yhteyttä. Ehkä jotain jäi vieläkin kertomatta...? Minä ainakin olisin tuosta jo vetänyt johtopäätökseni ja ymmärtäisin, että olen ei-toivottu persoona. Ja suorapuheisena ihmisenä kysyisin asiasta itse ja lopettaisin roikkumiseni. Mutta sinä kyselet mieluummin täältä, se on ihan ok. Kokonaiskuvaa kukaan ei kuitenkaan saa ja siksi vastaukset eivät vaikuta mielyttävän sinua.

Aina pitää jokaisessa ketjussa olla joku kenkkuilija näköjään, ei siinä mitä, jos se hyvää oloa sinulle tuo
Aloitin lahjajutulla, koska siitä tässä nyt oli kysymys (että lähettääkö lahjaa jos he ei halua olla tekemisissä) ja lisää olen kertonut jos on jotain kysytty. Riittävän kuvan on toiset saaneet, kun vastauksia on sadellut. Enkä ole vastauksia moittinut, päinvastoin, kiittelin äsken kaikkia vastanneita ja sanoin niistä olleen apua Kiitos sinullekkin

 

[alkuperäinen]

[QUOTE="vieras";24473242]Joo, tajusin mitä hait vastavuoroisuudella, ja tosiaan me halutaan omille lapsille tätä opettaa kummien suhteen, vaikkei kummeja enää kouluikäisen synttäreille kutsutakaan.

Mun pointti olikin enemmän et meidän kummilapset ei tee mitään noista meillepäin, ei kuvia, ei kirjeitä, ei mitään. Ja silti me muistetaan, koska ajattelen et se voi lapselle elämänmitassa kuitenkin jotain merkitä vaikkei häntä olis opetettu kummia muistamaan mitenkään.

Kuullostaa siltä et lapsen vanhemmilla on jotenkin menny sukset ristiin sun kanssa(ei siis sun vika ollenkaan välttämättä vaan niiden joku oma juttu), muista lasta ainakin korteilla jatkossa vaikket muuten olis tekemisissä tai lahjoja enää haluisi ostaa, lapselle voi olla aikuisena tärkeä muistaa ettei kummi unohtanut kokonaan![/QUOTE]

Ok Tuossa kerroinkin jo että päätin laittaa kortin ja ehkä pienemmän rahasumman. Tuohon : "Kuullostaa siltä et lapsen vanhemmilla on jotenkin menny sukset ristiin sun kanssa" sen verran kommentoin että kun ei täysin siltäkään vaikuta, kun tämä äiti kuitenkin vastailee minun viesteihin/soittoihin jos otan yhteyttä ja keväällä nähtiin ohimennen paikallisessa tanssiravintolassa ja oli niinkuin aina ennenkin. Ehkä hän vain on ajattelematon asian suhteen, hänellä itsellään ei kummilapsia ole ja jos omassakaan lapsuudessa ei ole kummiensa kanssa ollut vaikka tekemisissä,niin jos ei vaan ajattele tätä kummiutta niin syvällisesti, toisin kuin minä No enivei, vaikea sanoa.

 

["vieras"]

Jos ne vaan on unohtanut, että sie olet lapsen kummi Ihmettelee vaan et "miksi toi eukko on aina meidän tytön synttäreile tulossa" Jos kerran lahjatoivetta ei kuulu, juhliin ei kutsuta, niin eikai se auta kuin luovuttaa, laittaa vain kortin.

 

[alkuperäinen]

[QUOTE="vieras";24473342]Jos ne vaan on unohtanut, että sie olet lapsen kummi Ihmettelee vaan et "miksi toi eukko on aina meidän tytön synttäreile tulossa" Jos kerran lahjatoivetta ei kuulu, juhliin ei kutsuta, niin eikai se auta kuin luovuttaa, laittaa vain kortin.[/QUOTE]

Voi olla, tuo selittäiskin paljon