Kertokaas hienovarainen ja kohtelias tapa saada yllätysvieraat poistumaan

Miksei vain voi sanoa, että "En haluaisi olla epäkohtelias, mutta nyt on kertakaikkiaan pakko heittää sinut pihalle, että ehdin tehdä nuo työhommat alta pois?"

Näin minä ainakin teen. En harrasta muutenkaan mitään outoja vihjailuja tyyliin "ohhoh kun väsyttää, onpa kello jo paljon", koska eihän se välttämättä tarkoita, että haluan vieraan poistuvan. Joskus on ihan kiva sosialisoida vaikka ramaisisikin.

Mun mielestä ei ole "epämääräistä vihjailua" sanoa, että pitäisi vielä ennen aamua tehdä monta työjuttua.

 

Nukahtaa itse sohvalle.

 

Mun mielestä ei ole "epämääräistä vihjailua" sanoa, että pitäisi vielä ennen aamua tehdä monta työjuttua.

Öö, niin? Vaan mikäli vastapuoli ei sitä tajua, järeämmät keinot käyttöön, ei siinä muu auta.

 

Raapia päätä ja epäillä oliskos meillä täitä :kieh:

 

Palstalle sulla taisikin olla kiirus Vastaisitkos sh:na oman mielipiteesi tuohon mun palstalääkärit-aloitukseeni?

 

Sanoisin varmaan että "voisin näyttää teille vielä ton mun projektini tuolla autotallin vieressä samalla ku meette" ja pukisin takin päälleni. Sit mentäis kattoo... Aina jotain keskeneräistä omakotitalon pihasta löytyy Sit juttelisin niitten kanssa pihalla ja toteaisin että "kiva kun kävitte mut nyt mun tarvii mennä sisään, tulkaa uudestaan paremmalla ajalla"

 

No kävipä näin: oltiin saatu kutsu kaverin luo kylään. Mentiin sovitusti ja emäntä leipoi keittiössä. Isäntä otti oluen ja sen jälkeen häipyi jonnekin olohuoneesta. Alkoi hämärtää, kämppä hiljeni ja istuttiin vaan kaverin kanssa pimenevässä olohuoneessa ihmettelemässä.... Kun oli jo melkein pimeää niin lähdettiin etsimään että minne ne muut meni. Isäntä nukkumassa (klo 20), emäntä nukuttamassa vauvaa pimeässä makuuhuoneessa. Sanottiin hiljaa ettei isäntä herää että kiitos ja näkemiin, soitellaan.... Josta emäntä vetäisee palkokasvin nenään ja alkaa itkemään. Ei oltais saatu lähteä... Oltiin tosiaan keskenämme istuttu kaksi tuntia olohuoneessa.

 

Keittiksellä nyt ei ole pieniä lapsia, joten hän tuskin pesee junnun hampaita ja menee lukemaan iltasatua,

minusta toi olis loistava, "noniin junnu, mennääs peseen hampaat ja lukeen satu, söitkö jo kaikki" "tuleeko äiti pyyhkiin"

Varmasti lähtis

 

Tuli viiden jälkeen yllätysvieraita ja lähtivät juuri äsken. Vaikka ainakin 20 kertaa sanoin, että pitäisi tässä vielä tehdä työjuttujakin ennen aamua. Mikä siis on hienovarainen ja kohtelias tapa ilmaista: HÄIVY JO!!!!

täh. Aika hassua jos ei tajua tuosta.

 

Juokset vessassa 5-10 min välein ripuloimassa. Pilailupuodista kannattaa hankkia pierusäkki tehostamaan vihjailua. Eiköhän kaikkoa pikaseen :saint: .

 

Jaahas koskahan ne vieraat olis kotona jos nyt lähtis.................

 

Miehen yks kaveri oli ennen semmonen ettei ymmärtänyt häipyä sitten millään. Kunnes sitten mä aloin laittamaan yöpuvun päälleni ja mennä sänkyyn tyynen rauhallisesti. Kaveri sit ymmärsi yskän.

Ehkä ymmärtämistä helpotti se että me asuttiin silloin yksiössä ja sänky oli metrin päässä sohvasta jolla tää kaveri istui

 

Alat valitella vatsan kipristelyä ja sivulauseessa toteat, että töissä on ollut liikkeellä sitkeää pyrstöyskää....

 

Miehen yks kaveri oli ennen semmonen ettei ymmärtänyt häipyä sitten millään. Kunnes sitten mä aloin laittamaan yöpuvun päälleni ja mennä sänkyyn tyynen rauhallisesti. Kaveri sit ymmärsi yskän.

Ehkä ymmärtämistä helpotti se että me asuttiin silloin yksiössä ja sänky oli metrin päässä sohvasta jolla tää kaveri istui

 

Valitettavasti lapsuudenkaverini tuppautui usein useaksi tunniksi kylään. Muuten mukava ja hyvä ystävä pitkään, mutta jossain elämänvaiheessa alkoi kyllästyttää hänen seura täysin kun hvuosi vuodelta jaksoi istua kylässä ihan myöhäisiltaan asti. Vaikkei olisi ollut asiaakaan, hän katseli hiljaa telkkaria vaikka kunhan istui vaan eikä poistunut ennenkuin hänen oli pakko Minkäänlainen vihjailu ei auttanut, edes se jos sanoin meneväni suihkuun. Hän odotti silläaikaa vielä olohuoneessa, että tulen suihkusta. Ihan aloin pelkäämään hänen kyläilyä kun jo alkuminuuteilla se ahdistus iski, että tuosta ei pääse taas eroon koko iltana.

Varsinkin kun sain lapsia oli jo tosi raskasta että joku istuu kuin tatti kylässä. Ei pääse päiväunille, ei paskalle ei minnekään ja se uupumus pienten lasten äitinä. Koko ystävyys sitten meni siihen että välttelin häntä, en uskaltanut vastata puhelimeen, avata ovea, ei hän ymmärtänyt hyvällä eikä pahalla. Nykyään nähdään 5 kertaa vuodessa, joskus sekin näkeminen tuntuu työläältä.

 

No kävipä näin: oltiin saatu kutsu kaverin luo kylään. Mentiin sovitusti ja emäntä leipoi keittiössä. Isäntä otti oluen ja sen jälkeen häipyi jonnekin olohuoneesta. Alkoi hämärtää, kämppä hiljeni ja istuttiin vaan kaverin kanssa pimenevässä olohuoneessa ihmettelemässä.... Kun oli jo melkein pimeää niin lähdettiin etsimään että minne ne muut meni. Isäntä nukkumassa (klo 20), emäntä nukuttamassa vauvaa pimeässä makuuhuoneessa. Sanottiin hiljaa ettei isäntä herää että kiitos ja näkemiin, soitellaan.... Josta emäntä vetäisee palkokasvin nenään ja alkaa itkemään. Ei oltais saatu lähteä... Oltiin tosiaan keskenämme istuttu kaksi tuntia olohuoneessa.

Hän olisi varmaan halunnut tulla teidän seuraksi juttelemaan kun nukuttanut vauvan,isäntä ei häiritse ja työt on tehty..
Mie ainakin käsitin sen nuin.. mutta kyllä mullakin tuollaisessa tilanteessa kyllä tuntuis siltä että olen tuppaantunut kylään ja aika lähteä..

 

Juokset vessassa 5-10 min välein ripuloimassa. Pilailupuodista kannattaa hankkia pierusäkki tehostamaan vihjailua. Eiköhän kaikkoa pikaseen :saint: .

 

tulosta tämä ketju ulko-oveen mahdollisten yllärivieraiden varalle