kertokaahan sektiosta

[emma]

eli 2 synnytystä takana ja tää kolmas pitää todennäköisesti ottaa ulos sektiolla, kun istukka häjysti kohdunsuun edessä.
Nyt haluaisinkin tietää, että mikä sektioaas on "kauheinta"
-alkuvalmistelut
-itse sektio
-vai kipu jälkeenpäin

Toki muitakin kommenttia saa heittää, sillä kaikillahan tää on yksilöllistä.

Ja vielä semmonen, että jos suunniteltu sektio, niin missä puudutuksessa tehdään ja miltä laitto tuntuu ja onko leikkauksen aikana tai jälkeenpäin oksettava olo?


Kiitos etukäteen, jos jaksatte tätä aihetta taas käsitellä.... =)

 

[Katherine Wheel]

Minulla kaksi kiireellistä sektiota. Ensimmäisen kerran jälkeen kauheinta oli se kipu mitä sai kärsiä pitkään. Toisella kertaa ei mikään ollut kauheeta, ei ollut edes minkäänlaisia kipuja! Epiduraalia laitettaessa anestesialääkärille sattui pieni moka, josta sain kammottavan päänsäryn, mutta sitäkään ei voi laskea siihen sektioon, koska sain sen itse synnytyksessä.

Niin ja vaikkei minulla ollutkaan suunniteltuja nuo sektiot, niin molemmat tehtiin puudutuksessa (1. epiduraalissa ja 2. spinaalissa), laitto ei tunnu pahalta, ei ollut huono olo leikkauksen aikana eikä sen jälkeen.

 

[spip80]

Kauheinta oli, etten nähnyt vauvaani kuin vasta 1,5vrk kuluttua. Ja syliin hänet sain vasta 2,5vrk kuluttua. Tämä siksi, että kohtuni tulehtui pahasti ja olin TOSI huonossa kunnossa sen takia.

 

[Timon harmaana]

\

eli 2 synnytystä takana ja tää kolmas pitää todennäköisesti ottaa ulos sektiolla, kun istukka häjysti kohdunsuun edessä.
Nyt haluaisinkin tietää, että mikä sektioaas on "kauheinta"
-alkuvalmistelut
-itse sektio
-vai kipu jälkeenpäin

Toki muitakin kommenttia saa heittää, sillä kaikillahan tää on yksilöllistä.

Ja vielä semmonen, että jos suunniteltu sektio, niin missä puudutuksessa tehdään ja miltä laitto tuntuu ja onko leikkauksen aikana tai jälkeenpäin oksettava olo?


Kiitos etukäteen, jos jaksatte tätä aihetta taas käsitellä.... =)

Mulla takana kaksi suunniteltua sektiota. Alkuvalmisteluista itselle kauheinta on tipan laitto, kun ekalla kerralla opiskelija laittoi ja sattui aikas paljon (puristin miehen käden verille..). Alkuvalmisteluihin luen myös salissa tehtävän puudutteen laittamisen ja muut leikkausvalmistelut. Mulla molemmat sektiot on tehty spinaalipuudutuksessa ja sen laittamista en ole juuri huomannutkaan (pieni nipistys). Hoitaja oli koko ajan pääpuolella kyselemässä vointeja ja kuuntelemassa huoliani.
Ekalla kerralla meinasin oksentaa pöydällä, mutta älysin sanoa olostani ja sain nopeasti tipan kautta lääkettä ja olo helpottui. Myös happi auttoi oloon. Oma jännitys ekalla kerralla aiheutti paljon sekavaa olotilaa, olin huolissani puudutteen tehosta, ym.
Jankutin, etteivät vaan leikkaa vielä, kun tuolla kyljessä on vielä tuntemuksia (kokeilivat nipistämällä miten ylös puudute vaikuttaa..). Vain hetki tämän jälkeen kuulin vauvan jo parkuvan

Eli itse leikkaus on mennyt molemmilla kerroilla loistavasti, vasta jälkikäteen toipuminen on rankempaa. Kun osastolla pyytää riittävästi lääkkeitä, niin kyllä se siitä. Olen ollut mol.kerroilla n.1-2vkon kuluttua leikkauksesta aika hyvässä kunnossa, haava ei pahemmin arista ja pystyy suht.normaaliin elämään.

 

[Timon harmaana]

Sen verran vielä, että vauvan sain vierihoitoon heti kun tulin heräämöstä osastolle, eli n.2h:n kuluttua leikkauksesta. Mies oli tämän ajan vauvan kanssa. Maito on noussut 3-4 päivänä leikkauksesta ja sitä on riittänyt. Jälkivuoto on kuulemma niukempaa sektion jälkeen, kun kaapivat laikkauksen yhteydessä "puhtaaksi".

 

[taustalla]

\

Sen verran vielä, että vauvan sain vierihoitoon heti kun tulin heräämöstä osastolle, eli n.2h:n kuluttua leikkauksesta. Mies oli tämän ajan vauvan kanssa. Maito on noussut 3-4 päivänä leikkauksesta ja sitä on riittänyt. Jälkivuoto on kuulemma niukempaa sektion jälkeen, kun kaapivat laikkauksen yhteydessä "puhtaaksi".

Minulla ei ollut niukempaa, vaan kesti tasen sen 6 (?) vk ...mutta en valita tätä, sektio meni erinomaisesti niin äidin kuin lapsen kannalta.

 

[emma]

kiitti asiallisista vastauksista... =) Mä kans tuun herkästi huonovointiseksi ja aattelin jo mielessäni että kuinka voin leikkauspöydällä maaten oksentaa, mut onhan siihen onneksi lääke keksitty...

 

[Iiris]

Minulla suunniteltu sektio takana. Olen koko elämäni pelännyt oksentamista mutta koko leikkauksen aikana ei minua oksettanut, ei edes etonut!

 

[linda]

mua ei kyllä oksettanut mutta pelkäsin/palelin niin paljon, että leikkauspöydän käsituki romahti kun mun käsi vatkasi niin holtittomasti kauheinta oli ite alkuvalmistelut, jälkeenpäin en ollu kipeä kun sen leikkauspäivän ja siihenkin sai lääkkeet kun osas oikein vaatia.

 

[elina]

Emma, nostin sulle ton mun alotuksen sektiosta , siinä sulle yks kannustava esimerkki =)

 

[sannari harmaana]

Suunniteltu sectio oli mulle ainakin pelkästään positiivinen kokemus. Kaikki alkuvalmistelut eli tipan, pissakatetrin ja epiduraalipuudutteen laitto oli pelkkiä pikkunippaisuja 20 tunnin alatiesynnytykseen verrattuna (siitäkin on kokemusta) ja toimenpiteinä nopeasti ohitse.
Leikkauksen aikana ei ollut minkäänlaisia fyysisiä tuntemuksia ja isä sai olla paikalla henkisenä tukena. Vauvan synnyttyä isä lähti pesupuuhiin ja oli vauvan kanssa kunnes mäkin olin valmis.
Haavakipuun sai lääkeitä ja se parani kyllä muutamassa viikossa ilman ongelmia.

 

[Aurinkoinenmimmi79]

Mulla ei epiduraali oikein onnistunut ensimmäiseltä anestesialääkäriltä, ronkki varmaan vartin ja tusina kertaa ja mä huusin ku parkalan pukki \|O soittivat sitten toisen kokeneemman tilalle ja meni kerrasta, siitä alkoi mennä hyvin kaikki, leikkauksen aikana jouduin muistaakseni 4 kertaa pyytämään pahoinvointilääkettä, mua alkaa oksettaa aina ihan hirveästi, mutta se helpottaa tosi äkkiä kyllä. heräämössä jouduin tuskastelemaan kipujen kanssa noin puolisen tuntia ennen kuin laittoivat kipupumpun, sen jälkeen kivut tulivat vasta seuraavana päivänä kun pumppu otettiin pois, mutta eipä niitä siinä niin huomannut kun se ihana vauveli oli siinä vieressä, nyt kahden viikon päästä mulla uusi sektio edessä ja muuta en jännitä kun tota epiduraalin laittoa :x :kieh:

 

[äiti]

\

Mulla ei epiduraali oikein onnistunut ensimmäiseltä anestesialääkäriltä, ronkki varmaan vartin ja tusina kertaa ja mä huusin ku parkalan pukki \|O soittivat sitten toisen kokeneemman tilalle ja meni kerrasta, siitä alkoi mennä hyvin kaikki, leikkauksen aikana jouduin muistaakseni 4 kertaa pyytämään pahoinvointilääkettä, mua alkaa oksettaa aina ihan hirveästi, mutta se helpottaa tosi äkkiä kyllä. heräämössä jouduin tuskastelemaan kipujen kanssa noin puolisen tuntia ennen kuin laittoivat kipupumpun, sen jälkeen kivut tulivat vasta seuraavana päivänä kun pumppu otettiin pois, mutta eipä niitä siinä niin huomannut kun se ihana vauveli oli siinä vieressä, nyt kahden viikon päästä mulla uusi sektio edessä ja muuta en jännitä kun tota epiduraalin laittoa :x :kieh:

Herranen aika mitä tohelointia. Juuri tuon vuoksi synnytin suunnitellulla sektiolla: mulle saatiin paikalle etukäteen varattuna ammattilainen kerta laakista laittamaan epiduraali ja sen kautta kipulääkkeet seuraavalle vuorokaudelle. Leikkaussalin henkilökunta oli ammattiatitoista, leikkaus oli rauhoittava ja hieno kokemus. Ei voi lapsi hienommin syntyä,ei varmasti. Tosin olin kieltänyt kaikki harjoittelijat kokonaan. Ammattilaiset on sentään ammattilaisia ja osaavat hommat. Luojan kiitos

 

[Aurinkoinenmimmi79]

\

\

Mulla ei epiduraali oikein onnistunut ensimmäiseltä anestesialääkäriltä, ronkki varmaan vartin ja tusina kertaa ja mä huusin ku parkalan pukki \|O soittivat sitten toisen kokeneemman tilalle ja meni kerrasta, siitä alkoi mennä hyvin kaikki, leikkauksen aikana jouduin muistaakseni 4 kertaa pyytämään pahoinvointilääkettä, mua alkaa oksettaa aina ihan hirveästi, mutta se helpottaa tosi äkkiä kyllä. heräämössä jouduin tuskastelemaan kipujen kanssa noin puolisen tuntia ennen kuin laittoivat kipupumpun, sen jälkeen kivut tulivat vasta seuraavana päivänä kun pumppu otettiin pois, mutta eipä niitä siinä niin huomannut kun se ihana vauveli oli siinä vieressä, nyt kahden viikon päästä mulla uusi sektio edessä ja muuta en jännitä kun tota epiduraalin laittoa :x :kieh:

Herranen aika mitä tohelointia. Juuri tuon vuoksi synnytin suunnitellulla sektiolla: mulle saatiin paikalle etukäteen varattuna ammattilainen kerta laakista laittamaan epiduraali ja sen kautta kipulääkkeet seuraavalle vuorokaudelle. Leikkaussalin henkilökunta oli ammattiatitoista, leikkaus oli rauhoittava ja hieno kokemus. Ei voi lapsi hienommin syntyä,ei varmasti. Tosin olin kieltänyt kaikki harjoittelijat kokonaan. Ammattilaiset on sentään ammattilaisia ja osaavat hommat. Luojan kiitos

joo tohelointia tosiaan... kai se lekuri vielä hermostu ku mä huusin ja kirota pärräsin ku mikäkin... :ashamed: kyllä hävetti sen jälkeen, mutta nyt aion sanoa heti kättelyssä että kokenut lääkäri laittaa sen minulle koska kammo tosiaan jäi... mutta minkä sille voin kun se tosiaan sattu ihan älyttömästi \|O sanoinkin miehelle leikkauksen jälkeen, että onneks hän ei saa olla siellä mukana sillon ku se laitetaan... lupasin itelleni siinä tuskissa että ikinä en enää lapsia tee ja viikon päästä ois sektio varattuna niin nekin tuskat unohtuu, mutta pelot jää... :\|