Kertokaa nyt, että mikä hemmetti mua vaivaa!?

[Pörru]

Ollaan pitkään puhuttu kumppanini kanssa siitä, että minä lopetan pillereiden syömisen ja vauva saa tulla jos on tullakseen. Tällä viikolla nyt sitten jätin ne pillerit pois ja ajatus on minusta hyvä, mutta välillä minulle iskee ihan hirveä paniikin tunne! Hiki nousee otsalle ja tulee semmoinen olo, että mitä *elvettiä tuli tehtyä, vaikka olen halunnut lasta jo pitkään.

Normaaliako?

 

[Cascada]

Ehkä et vaan oo vielä valmis

 

[Nanne]

Joo ja loppuraskaudesta sitä sit miettii, et vieläkö tän koko homman vois perua! Normaalia sanoin kuitenkin!

 

[noo]

mulla oli sama juttu sillo, jätin pillerit pois ja välillä tuli paniikki! mutta mun mielestä joskus se paniikki on ihan okei koska onhan se iso asia! elämä muuttuu, täysin!
mutta mutta...toisaalta taas tuntuu että jos paniikki tulee turhan usein niin kannattaa vielä odottaa!

 

[juuh]

se teettää tuota ku liian tarkkaan suunnittelee...

 

[Joo]

On ihan normaalia äidiksi kasvamista kyseenalaistaa valintaansa ja punnita sen seurauksia raskausaikana. Jokainen tuntee jossain määrin epävarmuutta uuden vastuullisen roolin edessä. Jo äidiksi tultuaankin on oikeus tuntea vihantunteita lastaan kohtaan ja jopa ajatella että lapsenteko oli virhe. Ajatukset eivät ketään vahingoita kunhan ei kohdista niitä lapseen ja ymmärtää että ne ovat ohimeneviä ja käsittelee ne rakentavalla tavalla.

 

[AP]

Suurimman osan ajasta ajattelen, että tämä oli oikein tehty, mutta sitten välillä iskee se paniikin poikanen Ja inhottaa kun asia pyörii kokoajan mielessä.

 

[AP]

se teettää tuota ku liian tarkkaan suunnittelee...

En haluaisikaan suunnitella, mutta kun on monta vuotta noita pillereitä tullut syötyä joka herran ilta, niin pakko se päätös on tehdä, että jättääkö ne pois vai jatkaako syömistä. Sehän tässä inhottaakin

 

[AP]

Kiitos kaikille vastauksista. Kerrankin täällä sai asiallisia komentteja eikä haukkuja.

Laittakaa ihmeessä kokemuksia lisää.