?
:((
Vieras
olen raskaana rv 20. makaan päivät sisällä sängyssä tai roikun netissä. itkeskelen ja olen ahdistunut. miesparka yrittää tukea ja keksiä kivaa tekemistä, mutta en halua tai pysty lähteä minnekään. mies petti mua puoli vuotta sitten mutta en voi häntä loputtomiin siitä ruoskia. en saa aikaiseksi oikeastaan mitään, vaikka paljon olisi hoidettavia asioita (virastossa käynti, puheluita, työnhakua ym..). en halua ottaa ystäviin yhteyttä kun eivät hekään ota minuun, ajattelen ettei ne halua kuulla minusta.
jos mies pyytää jonnekin, ajattelen ettei hän oikeasti halua mun kanssa mihinkään. välillä on hyviä hetkiä, mutta ne on vaan pieniä hetkiä ja sitten mennään taas alas. muistikuvat miehen pettämisestä saa mut aivan ahdistuneeksi. vertailen itseäni muihin ja kaikilla on muka enemmän ihmisarvoa. käyn jo terapiassa, kun mulla on ollut traumaattinen lapsuus ja nuoruus (perheväkivaltaa ym..) ja itsetunto jo alkujaankin huono.
en tajua mistä voisin saada elämäniloni takaisin. en osaa vain nauttia elämästä, mun pää estää sen
!!
jos mies pyytää jonnekin, ajattelen ettei hän oikeasti halua mun kanssa mihinkään. välillä on hyviä hetkiä, mutta ne on vaan pieniä hetkiä ja sitten mennään taas alas. muistikuvat miehen pettämisestä saa mut aivan ahdistuneeksi. vertailen itseäni muihin ja kaikilla on muka enemmän ihmisarvoa. käyn jo terapiassa, kun mulla on ollut traumaattinen lapsuus ja nuoruus (perheväkivaltaa ym..) ja itsetunto jo alkujaankin huono.
en tajua mistä voisin saada elämäniloni takaisin. en osaa vain nauttia elämästä, mun pää estää sen