Kertokaa lapsistanne

mitä ikinä haluatte.
Kehukaa niin kuin vain ylpeät ja rakastavat äidit osaavat.

 

Kolme murua, jotka ovat kaikkeni ja joille annan kaikkeni! Reipas soittajatyttö 9v, joka on jo se meidän perheen "iso tyttö", paljon kavereita ja omia menoja jo, keskimmäiseni, vaikeahkostosti (ainakin ajoittain) oireileva autistilapsi, joka on täysin valvottava (mun suurin elämänkouluni on hänen kasvattamisensa ja hoitamisensa), suloinen, "ihan täydellinen" pellavapää, vähän niinkuin iso vauva, joka täysin muista riippuvainen, ja kuopukseni, jota sanat ei riitä kuvailemaan...(tämä' siksi, että hänen saamisensa ei ollut ollenkaan varmaa....)

 

Mun muru (poika) on kaunis kuin kuva ultra pitkine ripsineen ja sinisine silmineen, hän on ikäisekseen todella älykäs ja erityisesti verbaalisesti lahjakas (vajaa 3v). Tunteellinen, hellä, rakastava, herkkä ja todella tulinen kuin Etnan tulivuori =)! Ihanampaa ja raivostuttavampaa lasta saa hakea maan päältä . Kaikin puolin mun päivieni ja iltojeni ilo ja ELÄMÄNI SUURIN RAKKAUS! Kukaan, ei kukaan voi koskaan olla rakkaampi!!

 

[QUOTE="Tanjuska";25400050]Mun muru (poika) on kaunis kuin kuva ultra pitkine ripsineen ja sinisine silmineen, hän on ikäisekseen todella älykäs ja erityisesti verbaalisesti lahjakas (vajaa 3v). Tunteellinen, hellä, rakastava, herkkä ja todella tulinen kuin Etnan tulivuori =)! Ihanampaa ja raivostuttavampaa lasta saa hakea maan päältä . Kaikin puolin mun päivieni ja iltojeni ilo ja ELÄMÄNI SUURIN RAKKAUS! Kukaan, ei kukaan voi koskaan olla rakkaampi!![/QUOTE]


Hei, mut nyt on pakko peesailla tätä! Sillä tämä kuvaus sopii mun kuopukseen täysin, hän on myös poika, täytti juuri 3v.

 

Ne on maailman ihanimmat ja rakkaimmat lapset, mutta myös maailman raskaimmat ja ärsyttävimmät, nyt kun tuo murrosiän perkele on muuttanut meille asumaan. Vakaasti toivon, ja uskon, että me selvitään tästä hengissä.

 

Mulla maailman ihanimmat tyttäret, 2v 9 kk ja 6 kk. Molemmat aktiivisia ja nauravaisia hyväntuulisia lapsia, joita on helppo hoitaa. Olen niin kiitollinen. Esikoisen kanssa on ihanaa seurata lapsen näkökulmaa maailmaan, kuunnella niitä ihan mahtavia juttuja joita tyttö pulisee, kuopus taas on meidän viimeinen vauva, joten otan kaiken irti siitä ihanasta äiti on kaikki kaikessa -vaiheesta, joka kestää niin lyhyen aikaa (ja on toki raskastakin, mutta toisen lapsen kohdalla siitä osaa nauttia koska tietää että se on niin ohikiitävä hetki vain). Aamu alkaa hyvin, kun pinnasängystä kujertaa iloinen vauva (pääsääntöisesti hyvin nukutun yön jälkeen) ja nauraa kaksi nököhammasta loistaen.

Nämä on tämmöisen hyvän aamun mietteitä. Sitten on niitä toisenlaisiakin päiviä, kun tuntuu että voisi lähettää molemmat Timbuktuun ilman mitään tunnontuskia.

 

Mun esikoiseni on tähän asti ollut kaikkea, mitä lasten sanotaan voivan olla. Samassa paketissa on maailman kiltein ja rauhallisin lapsi, kamalin uhmaaja, tosikko, huumorimies, pikku enkeli ja itkupotkuraivaroija. Poika on perinyt isänsä ripset, onneksi, eikä näitä mun lyhyitä ja harvoja tököjä. Olen saanut kehuja piltin käyttäytymisestä "sinäkin olet täällä tuon lapsen kanssa, joka istuu aina noin rauhassa, eikä koskaan ole tällainen riehuja kuin minun", ja muksu on myös saanut punan äidin kasvoille rykäisemällä julkisesti ilmoille vähemmän kauniin sanan, kun kauniimpia synonyymejäkin olisi ollut tarjolla.

Kuopus taas on tosi nopea: Tuetta hän oppi istumaan juuri täyttäessään 7kk ja sen jälkeen kehitys olikin nopeaa: Puolitoista viikkoa myöhemmin typykkä oppi noousemaan tukea vasten seisomaan, seuraavalla viikolla hän oppi nousemaan istualleen ja viikkoa myöhemmin konttaamaan.

Kumpaankin palaa välillä hermo, eikä noita uskalla jättää sekunniksikaan vierekkäin, mutta on näistä paljon enemmän iloa!

 

Ne olivat eilen kaikki tässä, ja esikoisen avovaimokin oli. Pienet kieppuivat kotoa muuttaneen veljen sylissä, kainalossa ja ympärillä. Juhlittiin 16-vuotissynttäreitä.

Kuopus yritti 2-vuotiaan varmuudella komentaa neljää isoa veljeään, joista pienin inisi ja vinkui ja muut nauroivat ja olivat tottelevinaan. Oli yhdessä viihtymisen ilmapiiri, naurun, puheensorinan, pienen kiistelyn ja kovaäänisten ilon kiljahdusten ilta.
Suunniteltiin kevään kirjoituksia, Prahan matkaa, yhteishakua, kaksoistutkintoa, TET-jaksoa, harrastusmenoja ja joka välissä pienin muisti kertoa, että hänkin menee, ainakin perhekahvilaan asti näkemään vauvoja, kun sinne päiväkerhoon ei vielä pääse.

Isot olivat isoja, nauravia,kovaäänisiä ja huolehtivaisia lettuja pienille pilkkoessaan ja hilloa lisää lautasen reunalla hakiessaan. Ja pienet olivat juuri sellaisia kuin he ovat ja riemuissaan, kun kaikki olivat taas saman pöydän ääressä.

Kannatti tehdä kaksi litraa maitoa syönyt taikina.

 

Kamalan ihania ja ihanan kamalia :heart::kieh:

 

Isompi, poika joka täyttää pian kolme, teki eilen isänsä kanssa minulle aamupalaa. Kaurapuuroa marjoilla, ei kahvia, koska äiti oli vähän kipeä. Hän halusi itse valita marjat, ja sainkin puurooni viisi mustikkaa, yhden mustaviinimarjan ja yhden pienen lusikallisen mummun mansikkahilloa. Hillosta syntyi pieni polemiikki, mietinkin täällä yläkerrassa mistä tällä kertaa tulee... mummun hillo on lopussa ja se olisi kaikki pitänyt jättää pojalle. Armollisesti sain yhden lusikallisen sitten.

Poika rakastaa autoja ja lentokoneita, kovin poikamaista, vaikka kukaan ei ole hänelle niitä erikseen näyttänyt. Joskus puolitoista vuotta sitten ohitse rymisteli iiiso rekka, ja poika sanoi tähdet silmissä tuikkien "auto". Siitä se lähti.

Tytöllä on ikää 7,5 kuukautta. Hän konttaa ja nousee seisomaan tukea vasten ja (niin suloista!) tanssii! Hän on meidän hymytyttömme, pieni pullukka. Putte-Possu lempinimeltään.

 

Niin niitä kehuja He ovat ihania yhdessä ja erikseen, täydellisiä vikoineen. Poika osaa kaikki automerkit ulkoa, tykkää numeroista ja osaa puolet kirjaimista - aina halutessaan. Hän laulaa kanssani Tuu tuu tupakkarullan ja yhden rakastamansa enkelilaulun täydestä sydämestä. Hän on hyvä valokuvaamaan, ihan oikeasti

 

Mun 4v pojanvesseli on maailman rakkain kokopakettina :heart:
Hellä ja rakastava joka tykkää autella ja olla iso, samalla se äitin pieni joka viihtyy sylissä ja kapsahtaa kaulaan kesken leikkien. Halii ja suukottelee.
Sekin tulinen ja kovakalloinen puoli löytyy ja temperamenttia vaikka toisille jakaa.

 

Esikoinen, koululainen, reipas ja ystävällinen, hyvä kaveri ja äidin pikkuapuri. Keskimmäinen, eskarilainen, vahvatahtoinen, hauska ja suloinen. Ja kuopus, äidin pikkupoika. Sellanen vesseli Mutta myös kova halimaan.

 

Meillä on maailman ihanin tyttö (2v 2kk) Tempperamenttinen, itsepäinen, vilkas, sanavalmis, avoin, puhelias, reipas mutta tarvittaessa myös rauhallinen. Viimeksi eilen ilostutti lääkärissä lääkärisetää taputtamalla Isin masua ja sanoen onpas niin iso massu Mies on siis aivan normaalipainoinen/vartaloinen, mutta tyttö oppinut jostain tuollaisen. Tänä syksynä on tullut ihmeteltyä moneen otteseen kuinka reipas tyttö on lääkärissä, kun 6 korvatulehdusta, muutama silmätulehdus ja korvien putkitus siihen päälle, on olleet riesana.

On ihana seurata, kuinka lapsi kehittyy ja oppii. Meillä vanhemmista, joista kumpikaan ei ole normaalia puheliaampia, syntyi lapsi joka ei ole hereilläolo ajasta hiljaa hetkeäkään Perinyt tämän piirteen kyllä isän puolelta.

 

10v poika ja mahottoman ihana :heart:
osaa olla jääräpäinen mutta niin mahottoman tunteellinen ja huolehtivainen.
Pitää huolta ja huolehtii toisista että kaikilla on hyvä olla, ottaa pienemmät "siipiensä suojaan" ettei ketään kiusata.
Tiedon määrä millä jaksaa hämmästyttää(lukee paljon) ..taiteellisuus ja käsistään taitava ja hyvä silmä

 

Mun lapseni on tietysti rakas ja ihana, ja välillä kamala .
Mutta se mistä olen itse yllättynyt ja mihin ihastunut on se, että eipä anna likka periksi. Menee vaikka tiiliseinästä läpi ,jos niin päättää. Äitiinsä tullut. Siinä onkin miehellä onnelliset oltavat, kun meidän kanssa elää =)
Toki näin uhman aikaan homma meinaa karata käsistä välillä...

Ja se, että puistossa neuvoo ja opastaa pienempiään ja auttaa.

Ja että haaveile nyt omasta lemmikistä, jonka saa kun on koululainen :heart:

 

Kaksi maailman suloisinta ruskeasilmäistä poikaa, toinen 5 vuotias ja toinen 1 v :heart: Kumpikin ollu vauva-aikana helppoja lapsia ja on edelleen (pienempi tosin vauva vieläkin) Isommalla ei oo ikinä uhmia ollu (jos nyt normaalia kiukuttelua ei lasketa) Pienemmän kasvua ootellessa

Isompi tuumas eilen saunassa kateltuaan hetken mun mahaa, että "oot sinä äiti nätti vaikka sulla iso polli onkin"

 

Esikoinen on äiti kahdelle lapselle, joista toinen on kuollut. Hän on vahva ihmisenä ja vahva alansa ammattilainen (muotoilija), esteetikko, taiteellinen ja päättäväinen yrittäjä. Kaikki, mihin hän koskee selkeytyy ja kaunistuu.
Miehensä on insinööri, mutta muuten terve.

Toisikko on yhden lapsen äiti, kouluttautunut kokiksi, mutta opiskelee hoitajaksi, joka onkin hänelle omempi ala. Siinä missä esikoinen on organisatorinen vastuunkantaja on toisikko sitä emotionaalisesti. Hän on se joka "haistaa" muiden tunnetarpeet ja osaa vastata niihin uppoutumatta itse liian syvälle muiden murheisiin.
Hänen miehensä on "vapaaherra" oman omalaatuisen taustansa tuloksena.

Kolmanneksi vanhin on hänkin yhden lapsen äiti. Hän opiskelee viimeistä vuottaan sosionimiksi, mutta jatkaa epäilemättä sen jälkeen yliopiston puolella. Keijon erityisvahvuudet löytyvät selvänäköisyydestä. Hänen on helppo hallita suuria kokonaisuuksia ja nähdä todellisuuden punaiset langat - se, miten mikin missäkin vaikuttaa muihin asioihin.
Hän on sinkku.

Vanhin poika on rakennnusmies, artesaani, yrittäjä ja pian kahden lapsen isä (ja epäisä eräälle entise tyttöystävänsä lapselle). Näistä neljästä hän on vahviten nimenomaan isä ja sitä tavalla, joka sai aikoinaan äidin raastamaan hiuksiaan ja epäilemättä tulee sitä tekemään tulevaisuudessakin. Isänä hän on poikkeusoloissa poikkeuksellisen läsnäoleva, tiukka ja hemmotteleva - yhtä aikaa. Vapaa-aikoinaan hän remontoi taloja , niin itselle kuin myyntiinkin. Tyttiksensä valmistuu vuoden päästä ravintolakokiksi.

Seuraava poika opiskelee hänkin artesaaniksi, mutta jatkanee huonekalumuotoilun puolelle. Jo nyt huomaa, että tekemisen opetteleminen on hänelle enemmän sen opettelua, että mitä oikeastana on mahdollista tehdä toisin kuin vanhemmalla veljellään jolla kädet taikovat puusta sen sielua.
Viides lapseni on hurmaava renttu, joka seurustelee suloisen hevostytön kanssa ja kumpikin tienaa opiskelurahoja tekemällä mallintöitä. Vapaa-aikoinaan poika hengailee kavereiden kanssa, soittaa rumpuja ja tekee videoelokuvia.

Seuraava lapseni olisi nyt kuudentoista. Hän kuitenkin kuoli hyvin pian syntymänsä jälkeen ja tarinansa elää vain minun päässäni ja sydämessäni.

Seitsemäs lapseni on neljäntoista, kasilla. Hän on ratsastanut koko ikänsä eli aina siitä asti kun oppi ylipäätään istumaan. Ratsastuksen ohella hän kirjoittaa juttuja koulun ja kunnan lehtiin sekä suunnittelee ja ompelee vaatteita ja painaa kankaita.

Sietsemän vanhinta lastani ovat ensimmäisestä liitostani , joka päättyi miehen kuolemaan silloisen nuorimmaisen ollessa kolmivuotias. Toisesta liitosta on toistaiseksi vain kaksi lasta.

Kuusivuotias on reipas eskarilainen. Hän pelaa futista, ui, laulaa kuorossa ja ratsastaa. Maalaaminen ja askartelu kuuluvat myös lempipuuhiin. Tyttö on itsepäinen ja vaatii itseltään paljon. Perfektionismia pukkaa.

Ratsastus ja uiminen on kuuluu myös nelivuotiaan lempipuuhiin. Hän on luonteeltaan isosiskoaan rennompi ja selkeästi hedonistisempi hurmuri.

Yhteistä kaikille lapsille vastuullisuuden ohella tietynlainen itsenäisyys ja henkinen vahvuus. Kukaan ei elä elämäänsä sen mukaan mikä on "tavallisinta" tai "sopivinta" vaan nimenomaan sen mukaan mikä itselle parhaiten sopii.
Lapset pitävät myös tiiviisti yhtä. Remontteja, yhteisiä projekteja, matkoja, juhlia jne, on paljon ja lapsenlapset sekä nuorimmaiset lapseni hoidetaan yhdessä vuorottelusysteemillä. Useina päivinä viikossa kokoonnutaan myös porukalla syömään saman pöydän ääreen; nauttimaan, juttelemaan ja väliin kinastelemaankin.
Kaikki myös osallistuvat erilaisiin yhteisvastuuprojekteihin - kukin kiinnostuksensa ja osaamisalansa mukaan.

 

Poikamme, omaa isänsä ulkonäön ja osan äitinsä luonteesta. Veikeä kaveri, nauraa aina kun muutkin. Minun laulaessa taputtaa aina.
Suuttuu kun kirjan sivut eivät aukea vaikka kuinka yrittäisi. Kivointa on hupsutella ja hassutella isän tai äidin kanssa.
Kun saa katseensa suunnattua kohteeseen, se on menoa. "Minua ei pysäytetä!"
Isän kanssa leikitään hurjiakin leikkejä, äiti toimii enemmänkin sylinä ja pusuttelijana.
Väsyneenä nauran, nauran niin paljon että kaikki muutkin nauravat !

 

Tyttö on söpönen seitsemänvuotias. Ihanan iloinen ja räiskyvä luonne. Kova tyttö tanssimaan ja jumppaamaan. Hiukan hötkylä tosin: touhutessaan aina unohtelee juttuja ja sit itkee, kun on kaikki hukassa. Täydellinen "opettajatyyppi". Timantti :heart:

Kolmivuotias poikamme on huumorimiehiä. Iloinen hänkin ja hauska luonne. Vauhdikas rämäpää, isäänsä (ja vähän äitiinsäkin) tullut. Välillä liian raju toisia kohtaan, mut eiköhän se iän myötä tasoitu. Timantti hänkin :heart:

 

rakas pikku pojuni, alias rypsiporsaani, alias kilmisterini näyttää aivan isältään ja kuulostaa valitettavan paljon äidiltään, jolta myös temperamenttinsa on selkeästi perinyt, toisin suunnittelimme, mutta tällainen siitä nyt tuli
on kovin herkkä, mutta samalla fyysisesti erittäin taitava ja aktiivinen, nuoresta iästään huolimatta viihtyy pitkiä aikoja yksin lähietäisyydellä kirjaa selaten...
kovin rakas, mutta herkkäuninen, harras hampaantekijä, josta syystä toisinaan pirun kiukkuinen, selkeästi musikaalinen, kuten isänsä, mielettömän kiinnostunut äänistä, musiikista ja tanssimisesta...
kaikin puolin kovin rakas, pitkä ja hoikka, alle yksivuotias, synttärikutsut lähtivät juuri jakoon :heart:

 

Luovia, musikaalisia ihmisiä. Eikä aikuisista lapsista tämän enempää.

 

Lisää vastauksia tähän ketjuun?

 

Kun mietin lasta ja kuinka rakas se mulle on, tulee kyynel silmään. Eipä muuta sanottavaa, tuo kiteyttää kaiken.

 

Mulla 11v tyttö, ulkonäkö on hänen vahvuutensa. On aina ollut luokkansa kaunein, vaikka koulua vaihdettu.

Luonne tulee vasta toisena. Parasta siinä, että tajuaa asioita, mitä suurin osa sen ikäisistä ei. On erittäin oikeudentajuinen, eikä varsinkaan sorru kiusaamiseen.

Toisaalta on kyllä sitten jotenkin lellityn oloinen välillä. Laiskan puoleinen kotitöissä ja haluaa kaiken ja heti. Muttei saa!

Eläimet kaikki kaikessa, on heppatyttö ja rakastaa koiria erityisesti. Tykkää myös vauvoista. Ja osaa niitä hoivata myös.