Kertokaa hyvät ja viisaat mitä tehdä? :()

Nyt olisi kyse tutista, siitä pitäisi päästä eroon. Vanhempi lapsi on kohta 2v ja nuorempi on vajaan kuukauden päästä 1v. Molemmilta pitäisi tutit heittää pois yhtä aikaa, mutta viimesimmästä muutostamme on aikaa vajaa 3 viikkoa.. Kuinkahan nopeasti muuton jälkeen voisi tuteista luopua ja millaisilla toimilla? Mitkä ovat teillä auttaneet? Olisin vähästäkin kiitollinen. Varsinkin kun en löytänyt mistään mitään tietoa tuosta muuton ja tutin vierotuksen väliajasta.

 

Samaa kyselen minä. 1,5 vuotiaamme on just muuttanut omaan huoneeseen ja tarvii yöksi nykyään yhden tutin suuhun ja molempiin käsiin kans tutit. Ihan hulluks tää homma yhtäkkiä meni, kyllä oli flunssaakin tässä samalla. Miten pääsis eroon mahdollisimman vähällä huudattamisella ja mielipahalla.

 

Höh, tää söi mun vastauksen kun kirjauduin.

Eli kolme kysymystä tuli mieleen:
Miten lapset ovat reagoineet muuttoon?
Miten kiinni lapset ovat tuteissaan?
Miten kestät lasten kiukuttelua?

Jos lapset näyttävät tottuneen uuteen kotiin, tutti on "maistetaan kun muistetaan" -väline ja itse ja isä olette valmiita käsrsivällisesti rauhoittelemaan lapsia erontuskassa, antaa mennä vaan. Mutta jos lapset ovat vielä pikkuisen kärtyisiä muuton jäljiltä, tutti tuntuu elintärkeältä tai tiedät ahdistuvasi suunnattomasti (ja pinkovasi lähimpään R-kioskiin klo 23.48 hakemaan uutta tuttia) kun lapset eivät osaa pariin yöhön nukahtaa ilman tuttia, odottele kypsempää aikaa.

1-vuotiaan vierotuksella ei kai vielä ole kova kiire, miksi innostuit asiasta juuri nyt?

Missähän näin hauskan idean lähettää tutti tiehensä kaasuilmapallolla. Minusta siinä oli ideaa, sillä 1) se on hauskaa, ja 2) lapsi näkee itse miten tutti lähtee pois.

 

hehei.aika hyvä kikka on vaihtaa tutti juuri ennen nukkumaan menoa johonkin uuteen hienoon leluun ja selittää lapselle,että tutia ei saa enää takaisin tai sitten yrittää saada lapsen laittamaan itse tutti roskiin.mutta raaka tosiasia on,että melkein joka perheessä siitä tulee pieni tai iso huuto ja suuttuminen,mutta se on normaalia ja kyllä se tutti unohtuu kun tarpeeksi huudetaan,ei se lapsikaan kauaa jaksa huutaa

 

Meillä ois sama eessä 1v 3kk tytön kanssa. Ollaan niin pitkällä, että tutti on vain sängyssä ja aamulla heittää itse tutit pois ennen kuin nostetaan pois sängyssä. Jos sattuu löytämään tutin leikkiessään niin antaa pois ilman itkuja. Itselle vaan tuntuu raskaalta ajatus useista yöheräämisistä, kun ei ole aiempaa kokemusta kuinka nopeasti tuo alkaa helpottamaan. Yöt tyttö nukkuu tällä hetkellä ilman heräilyjä, omassa huoneessa. Jos herää niin löytää tutin ja jatkaa unia. Tutti on ns. turvalelu öisin/nukkuessa. Koskaan tyttöä ei ole tarvinnut nukuttaakaan...
Mikähän olisi sopiva aika ottaa tutit kokonaan pois?

 

viiraska: Nuorempi muksu otti muuton todella raskaasti, vanhempi oli enemmänkin innoissaan asiasta. Isompi muksu on taas sitten aikas kiintynyt tuttiinsa, mutta sitten taas pienempi lapsi ei ole niin kiinni tutissansa.
Tästä tuttiasiaa on pitkän aikaa pitu, mutta silloin kun yritettiin ensimmäisellä kerralla vieroittaa tutista isompaa niin se meni tähän tuttivarkaus juttuihin kun veljellä olikin tutti. Tuntui se muutenkin vähän liian raalta viedä pois kun uusi vauva tuli taloon ja tästä syystä tutti tulikin sitten takaisin.
Nyt sitten päätin että molemmat vieroitetaan samaan aikaan, vaikka huutoa tulee olemaan tuplaten aika varmasti, ennemmin se että se on nopeemmin ohi eikä takapakkia tule tuteista varastelun takia.
Pitää siis selventää vielä että tuttien käyttö on meillä vain nukkumistapauksissa mukana, mutta vanhempi lapsi muistaa tutin kuitenkin joka päivä ja osaa kysyä sitä. Useesti käykin niin että vanhempi muksu pyytäessään joutuu tyytymään ei sanaan jonka jälkeen menee esim. potalle istumaan ja työntää tahallisesti sormensa potan ja potan istuimen väliin ja tulee sitten itkemään tuttia, olen kuitenkin pitänyt pääni siinäkin ettei tuttia tule silloinkaan. Sen tyttö oli kuitenkin jo ymmärtänyt että jos käy kipeetä äiti antaa tutin ja tämän vuoksi päätinkin sen lopettaa. Tässä vähän esimakua siitä kuinka tärkeä se tutti on isommalle lapselle. :O

 

Meillä oli tutti ihan sikatärkee nukkumisessa, muuten ei syöty.

N.1v2kk alkoi öisin koko ajan heräämään tutin perään. Yöherätyksiä joka yö oli silti vielä paljon muutenkin. Otettiin kerrasta tutti pois, siis päiväunilta ja yöunilta. Nukahti aina tutti suussa ja 5 kädessä. Pari iltaa pyöri sängyssä ja etsi tuttia. Ei kovaa huutoa. Sitten se ol siinä.

Ei kyllä yöt parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Alkuun kesti hieman kauemmin yöllä saada uudestaan nukahtamaan.

Nyt vasta 1v7kk on alkanut ottamaan pehmoleluja unikaveriksi. Siihen asti ei ollut mitään minkä kanssa nukahtaa, kun ei kelpuuttanut mitään.

Tutteja katselee kavereiden vauvalla tai jos on kirjassa kuva. Ei niitä yritä viedä tms. Sanotaan vaan, että se on vauvan juttu ja se riittää.

Oli siis paljon helpompaa meillä kuin kuvittelin. Tsemppiä, kyllä se siitä!

 

Noniin, ensimmäinen yö ilman tuttia on alkanut. Vanhempi otti asian aika raskaasti vaikka itse tutin kantoi roskiin kun meni rikki (avitin tutin rikki menemistä saksilla) ja sanoin että jos tutti menee rikki niin silloin se heitetään roskiin koska se ei ole enää käyttökelpoinen. Nuorempi lapsi ei ole ainakaan vielä tuttiansa halunnut takaisin, sipaisin siihen vähän mauksi sinappia ja tutti lensi saman tien lattialle eikä siihen enää sen jälkeen koskenut. Vanhempi lapsi huusi kuin peijoona vajaat pari tuntia, ymmärsi sitten luovuttaa ja tapsutteli sänkyyn, vajaan 15 minuutin päästä nukahtikin jo. Saapa nähän mitä tää ensimmäinen yö tuo tullessaan!

 

Kyllä se siitä, tsemppiä jatkoon!

 

En osaa sanoa kuin että meillä tasan yksi kolmesta on luopunut tutista helposti, vierottautui itse n.10kk iässä.
kahdella muulla on jouduttu leikkaamaan tuttiosasta pätkä pois.