Kertoisitko tämän kaikille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyttö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyttö

Vieras
Jos sinulla olisi diagnosoitu paniikkihäiriö, estynyt persoonallisuus ja masennus, kertoisitko sen anopille ja miehen suvulle ihan avoimesti? Sen, että et voi olla sairauksien takia vielä vuosiin työelämässä ja että siksi et esiinny juhlissa ym.

Vai olisitko ihan hiljaa?

Mietin että on toisaalta helppoa olla hiljaa vain, mutta sitten... mitähän minusta mahdetaan puhua ja luulla? Voisiko totuus helpottaa oloani, vai ahdistunkohan lisää... onko kukaan samassa tilanteessa?
 
Se riippuu aivan siitä osaatko arvioida miten he suhtautuu. Sitten on parempi olla vain hiljaa omasta tilanteestaan jos he alkavat pitää sua entistä enemmän friikimpänä tietäessään tilanteesi eikä ymmärrystä heru. Mutta jos tiedät että saat tukea ja kannustusta, kerro.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Luultavasti totuus vapauttaisi. Onko estynyt persoonallisuus jokin diagnoosi vai ihan vain luonteenpiirre/temperamenttiin liittyvä juttu?

Se on ihan diagnoosi, joka osittain selittyy luonteella mutta johon sitten negatiivisesti vaikuttaa kokemukset ja masennus, ja paniikkihäiriö. Se on niin kuin seuraus kaikesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Non compos mentis:
Jos ei voi kertoa, tarkoittaako se samaa kuin että noissa olisi jotain väärää/huonoa?

No, kyllä mä tunnen itseni huonommaksi kuin muut. Aina.

Mä voin ihan vapaasti kertoa maailmalle, että mulla on ADD, Aspergerin oireyhtymä sekä OCD. Ja olen kertonutkin. Minua ainakin vain helpottaa se, että itse tiedän ja muut tietävät.
 
Kertoisin niille läheisille, joiden on hyvä tietää. En kuitenkaan kaikille enkä välttämättä esimerkiksi työelämässä turhia kertoilisi ellen olisi 111% varma, että asia oikein ymmärrettäisiin. Jos kertoisin, niin kertoisin vain paniikkioireista ja mielialan laskusta ja jättäisin muut väliin, koska maallikot eivät välttämättä ymmärrä diagnooseja oikein. Et ole tilivelvollinen, mutta halutessasi voit valitsemillesi henkilöille kertoa. Tsemppiä :)!
 
Kertoisin niille joiden kanssa tykkään keskustella. Koska jos jokin vaivaisi välillämme en voisi olla luonnollisesti ja tuntisin itseni oudoksi. Joten helpottaa oloasi kun saat kerrottua mieltä painavia asioita läheisille.
 
Vaikea sanoa, riippuu niin siitä minkälaista miehen suku on. Oman mieheni suvulle voisin ehkä kertoakin. Mutta en ennen kuin olen tutustunut paremmin. Ja mahdollisesti vasta pakon edessä, esim. kun pyydetään esiintymään tms. Ei niiden tarvi kaikkea tietää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaipparalli:
Vaikea sanoa, riippuu niin siitä minkälaista miehen suku on. Oman mieheni suvulle voisin ehkä kertoakin. Mutta en ennen kuin olen tutustunut paremmin. Ja mahdollisesti vasta pakon edessä, esim. kun pyydetään esiintymään tms. Ei niiden tarvi kaikkea tietää.

Mut jos ne päivittelee tyyliin "ollaan sitä nyt niin hienoja, ettei edes Pertti-Elviiran kuuskymppisille tulla! Mahtaa olla huonossa jamassa, ettei ois kaappijuoppo kun ei tuu näytille?" jne... Tällaisilta jutuilta katkaisee siivet, kun totuus tulee julki. Minun mielestäni noissa ap:n mainitsemissa ei ole mitään salailtavaa edes. Turha mystiikka vain lisää sitä stigmaa.
 
Jos on läheiset niin välit ja muutenkin tekemissä niin kertoisin... Kyllä se helpottaisi jos kaikki tietäisivät missä mennään eikä tarvitsisi miettiä puheita selän takana, siksi pyrin olemaan omista asioistani avoin jotta ei tarvitsisi muiden arvailla mistä on kyse kun en tee sitä tai tätä.
 

Yhteistyössä