Kerta kiellon päälle; v*ttu s**tana tota ukkoa!!!!!!

:hug: Ei millään pahalla,mutta miehes ei vaikuta kovinkaan välkyltä..
Tietääkö se varmasti mitä unikoulu tarkottaa ja mitä sillä ajetaan takaa?
Vauvanne (jos nyt on sen 6kk) on aika pieni vielä,saako niin pientä vielä "unikouluttaa"?

Mutta joo,koita saada se mieskin tekemään jotain. Sanoit että molemmat halusitte että lapselle tehdään soseet ite? Kai sillä miehelläkin pysyy kuorimaveitsi (perunaa,porkkanaa) kädessä,vai eikö??

 

Okei. Toivotonta keskustella asiasta, josta aloittaja ei halua edes mitään kertoa. Muuta kuin sen, että turha kommentoida kun emme tiedä. Jepjep.

No ihan turha tulla pätemään, ettei sais unikouluttaa, jos ei taustaa tiedä ollenkaan.

Keskustella voi, mut tiedän mitä teen. Vaikka oonki vaan yhden lapsen äiti.

Mitä nyt haluaisit tietää, mitä en oo kertonu?

 

Onneksi miulla on puolisona harvinaisen älykäs yksilö, joka ottaa lapsesta hoitovastuuta ehkä jopa enemmän kuin mie Koskaan ei ole tarvinnu tapella mistää kasvatukseen liittyvistä asioista.

Voimia ukkos kanssa :hug: Jos "kasvattaisit" vähän sitäkin. Sanot, että tänä yönä nukun mie ja jos erehdyt tulla herättämään niin lähtee pää :kieh:

 

sori ap, mutta musta sun vauva kuulostaa tässä ja muissa ketjuissa ihan tavalliselta vauvalta. sä taas vaikutat ylihysteeriseltä äidiltä, joka ei tajua että kaikki vauvat itkee ja valvottaa.

 

sori ap, mutta musta sun vauva kuulostaa tässä ja muissa ketjuissa ihan tavalliselta vauvalta. sä taas vaikutat ylihysteeriseltä äidiltä, joka ei tajua että kaikki vauvat itkee ja valvottaa.

Mäkään en tajua tuota, ja mulla on kaksi lasta (jotka ei ole koskaan valvottaneet, tai itkeneet ap:n joskus kertomilla tavoilla).

 

No ihan turha tulla pätemään, ettei sais unikouluttaa, jos ei taustaa tiedä ollenkaan.

Mitä nyt haluaisit tietää, mitä en oo kertonu?

No tuota taustaa

 

No ihan turha tulla pätemään, ettei sais unikouluttaa, jos ei taustaa tiedä ollenkaan.

Mitä nyt haluaisit tietää, mitä en oo kertonu?

No tuota taustaa

 

sori ap, mutta musta sun vauva kuulostaa tässä ja muissa ketjuissa ihan tavalliselta vauvalta. sä taas vaikutat ylihysteeriseltä äidiltä, joka ei tajua että kaikki vauvat itkee ja valvottaa.

Minä luin ap:n yhtä ketjua vauvan (suur)syömisestä, ja ei se nyt ihan tavalliselta vaikuttanut.

Ap, kirjoitit että vauva on terve kuin pukki... Kuinka lääkärit voivat olla satavarmoja ettei hänellä kuitenkin ole vaikka jotain allergiaa? Eikö vauvalla ollut kasvunkin kanssa jotain ongelmaa?

 

Siis mitä sille vauvalle nyt opetetaan? Se on 6 kk ikäinen eikö niin? Omassa sängyssä nukkumistako? Miksei saisi nukkua vieressä?

Tätä minäkin mietin...
Itsellä väsytti juniorin kanssa niin, etten jaksanut edes ajatella mitään unikouluja ja tassutteluja. Vaavi viereen perhepetiin vaan. Ei tarvinnut yöllä nousta ylös imettämään, riitti kun laittoi tissin suuhun ja jatkoi itse nukkumista.
Sitä imetystä tosin jatkuikin sitten melkein 2 vuotta...

samoilla linjoilla täälläkin

 

sori ap, mutta musta sun vauva kuulostaa tässä ja muissa ketjuissa ihan tavalliselta vauvalta. sä taas vaikutat ylihysteeriseltä äidiltä, joka ei tajua että kaikki vauvat itkee ja valvottaa.

Minä luin ap:n yhtä ketjua vauvan (suur)syömisestä, ja ei se nyt ihan tavalliselta vaikuttanut.

Ap, kirjoitit että vauva on terve kuin pukki... Kuinka lääkärit voivat olla satavarmoja ettei hänellä kuitenkin ole vaikka jotain allergiaa? Eikö vauvalla ollut kasvunkin kanssa jotain ongelmaa?

Painonnousun kanssa on ollu synnäriltä asti vaikeuksia. Tähän mennessä mitään muuta ei oo keksitty, ku että poika syö ku hevonen ja että ruokaa pitää antaa joka välissä. Ja tutkittu on kaikki mahollinen. Mitään allergiaan viittaavaa ei oo. Poika on vaan nälkänen ja huonouninen.

 

Painonnousun kanssa on ollu synnäriltä asti vaikeuksia. Tähän mennessä mitään muuta ei oo keksitty, ku että poika syö ku hevonen ja että ruokaa pitää antaa joka välissä. Ja tutkittu on kaikki mahollinen. Mitään allergiaan viittaavaa ei oo. Poika on vaan nälkänen ja huonouninen.

Pakko kai se on uskoa että jos kaikki mahdollinen on tutkittu, se on vain hyväksyttävä. Mutta johonkinhan ne ruoasta tulleet kalorit katoavat, mihin sitten ellei kasvuun? Näin maallikkona tulee mieleen vain että ravinto ei imeydy ja lapsi huutaa jo sitä että maha on kipeä ylenpalttisen syömisen vuoksi. Mutta aika voimatonhan sitä on jos lääkärit ovat päätöksensä tehneet.

 

No ihan turha tulla pätemään, ettei sais unikouluttaa, jos ei taustaa tiedä ollenkaan.

Mitä nyt haluaisit tietää, mitä en oo kertonu?

No tuota taustaa

No taustaa...

Poika synty 30.6 kiireellisellä sektiolla. Synnärillä sai kutsumanimen PaskaRaivari hoitajilta.

Puolentoista viikon iässä todettiin refluksi.

2kk neuvolassa paino ei enää noussu paljoo ollenkaan ja kasvu oli hidastunu ja todettiin paha "koliikki". 3kk neuvolassa todettiin koliikin pahentuneen, mentiin yksityiselle.

3,5kk iässä pojalta ultrattiin pää, vatsanseutu ja munuaiset. Tutkittiin virtsa ja veri, kaikki raajat, lihakset, kaikki mitä keksivät. Mitään vikaa ei löydetty. Saatiin ohje alottaa kiinteet, koska ainoo jäljellejäävä looginen selitys oli nälkä.

Koko päivän huutavasta pojasta tuli vallan rauhallinen sillä sekunilla ku oli saanu mahansa ekan kerran kunnolla täyteen.

Päiväunet on ollu aina ongelma, progressiiviseti ne on aina vaan huonontunu. Nyt viimesen kuukauden aikana on yötki menny päin honkia ja viime su-ma yönä ainoo kunnon unipätkä mitä poika nukku oli 00-03. Siinä sitte saatiin neuvolasta kaks vaihtoehtoa; yrittää kotona tai sairaala. Kontrolli o viikolla 3.

Ja varmasti on epäselvän kuulosta ja sekavaa. Oon aika väsyny.

 

mitä sitä lasta kiusaamaan enempää. Olet kertonut että sekä miehesi että sinä olette äkkipikaisia ja teillä pieni kämppä ehkä lapsi vaan kaipaa RAUHAA?

 

Painonnousun kanssa on ollu synnäriltä asti vaikeuksia. Tähän mennessä mitään muuta ei oo keksitty, ku että poika syö ku hevonen ja että ruokaa pitää antaa joka välissä. Ja tutkittu on kaikki mahollinen. Mitään allergiaan viittaavaa ei oo. Poika on vaan nälkänen ja huonouninen.

Pakko kai se on uskoa että jos kaikki mahdollinen on tutkittu, se on vain hyväksyttävä. Mutta johonkinhan ne ruoasta tulleet kalorit katoavat, mihin sitten ellei kasvuun? Näin maallikkona tulee mieleen vain että ravinto ei imeydy ja lapsi huutaa jo sitä että maha on kipeä ylenpalttisen syömisen vuoksi. Mutta aika voimatonhan sitä on jos lääkärit ovat päätöksensä tehneet.

No tossa se tuli. Se sana mitä oon etsiny. Voimaton.

Jännä että täällä aina on näitä provon huutajia. Ei uskota, että kaikilla ei mee putkeen tai että jollaki voi ihan oikeesti olla vaativa vauva. Aina se on mukamas äidin syy.

Mä en oo ekaa kertaa tekemisissä lasten kanssa, vaikka eka oma onki. Kyllä mäki jotain tiedän, vaikka voiki joillekki olla aikeeta uskoa.

Ja tietysti tolla pojalla on paljon hyviä hetkiä. Se on ihana. :heart: Se on vaan vähän temperamentikäs.

 

Sinä olet väsynyt :hug:
Olisiko se sairaala niin kamala vaihtoehto, jos se antaisi myös sinulle mahdollisuuden levätä. Lapselleen haluaa antaa vain parasta ja monesti se on pirteä ja levännyt äiti. Vaikka joskus sen saavuttaminen voi vaatia omista periaatteista luopumista (halua hoitaa kaikki ilman ulkopuolista apua).
En tunne sinua tai tiedä tarkkaan taustaa ja kaikkia yksityiskohtia. Mutta varmasti sinua rassaa myös tuo, ettei mitään selkeää syytä pojan kasvun hidastumaan tai uniongelmaan ole löytynyt.
Voimia :flower:

 

mitä sitä lasta kiusaamaan enempää. Olet kertonut että sekä miehesi että sinä olette äkkipikaisia ja teillä pieni kämppä ehkä lapsi vaan kaipaa RAUHAA?

Helpommin sanottu ku tehty. Ja mä en halua altistaa vauvaa kaikille niille pöpöille, mitä sairaalassa on, ellei oo pakko. Ja hyvinhän tää jo oli onnistumassa.

 

Painonnousun kanssa on ollu synnäriltä asti vaikeuksia. Tähän mennessä mitään muuta ei oo keksitty, ku että poika syö ku hevonen ja että ruokaa pitää antaa joka välissä. Ja tutkittu on kaikki mahollinen. Mitään allergiaan viittaavaa ei oo. Poika on vaan nälkänen ja huonouninen.

Pakko kai se on uskoa että jos kaikki mahdollinen on tutkittu, se on vain hyväksyttävä. Mutta johonkinhan ne ruoasta tulleet kalorit katoavat, mihin sitten ellei kasvuun? Näin maallikkona tulee mieleen vain että ravinto ei imeydy ja lapsi huutaa jo sitä että maha on kipeä ylenpalttisen syömisen vuoksi. Mutta aika voimatonhan sitä on jos lääkärit ovat päätöksensä tehneet.

Älä nyt suutu, mutta luin taannoin jostain että esim.entiset anorektikot ovat helposti sitä mieltä, että lapsensa syö kauheasti tai jopa liikaa
(viittaan juuri vanhemman omaan painohäiriöön),vaikka tosiasiassa lapsi söisi niinkuin pitääkin, mutta vanhempi rajoittaa syömistä ehkä tajuamatta itsekään niin tekevänsä??
En väitä että tekisit niin, mutta luin profiilistasi, että olet entinen balleriina ja ajatus johti toiseen...
Mutta tämä oli vain kaukainen ajatus...
Mutta jos lapsella ei ole todettu mitään allergioita niin siirtyisin sinuna antamaan lapselle kunnon iltapuurot ja ottaisin yöksi viereen nukkumaan. Kyllä sitä unikoulua ehtii myöhemminkin harjoitella.
Mutta tämä oli vain minun mielipide.. (Nyt saa hutkia jos suututtaa :xmas: )

 

mitä sitä lasta kiusaamaan enempää. Olet kertonut että sekä miehesi että sinä olette äkkipikaisia ja teillä pieni kämppä ehkä lapsi vaan kaipaa RAUHAA?

Huh huh, missä EMPATIA, missä???

Ap:lle voimia ja paljon!!

 

Eikös tassu-unikoulua voi pitää jo 6 kk ikäiselle. Ja huom! On myös lapsen kehitykselle tärkeää NUKKUA.

 

Painonnousun kanssa on ollu synnäriltä asti vaikeuksia. Tähän mennessä mitään muuta ei oo keksitty, ku että poika syö ku hevonen ja että ruokaa pitää antaa joka välissä. Ja tutkittu on kaikki mahollinen. Mitään allergiaan viittaavaa ei oo. Poika on vaan nälkänen ja huonouninen.

Pakko kai se on uskoa että jos kaikki mahdollinen on tutkittu, se on vain hyväksyttävä. Mutta johonkinhan ne ruoasta tulleet kalorit katoavat, mihin sitten ellei kasvuun? Näin maallikkona tulee mieleen vain että ravinto ei imeydy ja lapsi huutaa jo sitä että maha on kipeä ylenpalttisen syömisen vuoksi. Mutta aika voimatonhan sitä on jos lääkärit ovat päätöksensä tehneet.

Älä nyt suutu, mutta luin taannoin jostain että esim.entiset anorektikot ovat helposti sitä mieltä, että lapsensa syö kauheasti tai jopa liikaa
(viittaan juuri vanhemman omaan painohäiriöön),vaikka tosiasiassa lapsi söisi niinkuin pitääkin, mutta vanhempi rajoittaa syömistä ehkä tajuamatta itsekään niin tekevänsä??
En väitä että tekisit niin, mutta luin profiilistasi, että olet entinen balleriina ja ajatus johti toiseen...
Mutta tämä oli vain kaukainen ajatus...
Mutta jos lapsella ei ole todettu mitään allergioita niin siirtyisin sinuna antamaan lapselle kunnon iltapuurot ja ottaisin yöksi viereen nukkumaan. Kyllä sitä unikoulua ehtii myöhemminkin harjoitella.
Mutta tämä oli vain minun mielipide.. (Nyt saa hutkia jos suututtaa :xmas: )

Ihan järkevä logiikka, mutta se on Arvon Palstan arvio, että poika syö paljon. :saint: Ja syöhän se. Mä oon antanu sen verran, ku oon kuvitellu, että tollanen syö, mutta maanantaina saatiin uus ohjeistus neuvolasta. Ruokaa on annettava kunnes suu ei aukee enää. Ja ne määrät on tajuttomia! |O

 

mitä sitä lasta kiusaamaan enempää. Olet kertonut että sekä miehesi että sinä olette äkkipikaisia ja teillä pieni kämppä ehkä lapsi vaan kaipaa RAUHAA?

Huh huh, missä EMPATIA, missä???

Ap:lle voimia ja paljon!!

Jos on pieni asunto ja ap:n mies sekä ap on kovaäänisiä ja levottomia ja lisäksi esim. kavereita usein kylässä pelaamassa pleikkaa (näin olen ymmärtänyt) niin kyllä lapsi saatta olla aika levoton.
Ja itsekin kallistun tuolle linjalle, että ehkäpä lapsi ei sitten niin paljon syökään, vähäruokainen ap vaan kokee sen älyttömänä määränä.

HUOM. olet kertonut että pärjäät muroilla ja maidolla (kun ihana miehesi ei anna sinulle enempää rahaa ruokaan) vai miten se nyt oli.

 

Minä olen muuten ehdottomasti EDELLEEN sitä mieltä että sie kaipaat nyt sitä irtiottoa ja maisemanvaihdosta, oikeasti! Oli se sitten sairaala tai muu, mutta arjen paineet tuntuu huomattavasti pienemmiltä muualla kuin kotona, ja saa vähän perspektiiviä asioihin. Sinä olet väsynyt, ja univelkaa löytyy varmasti vielä pitkäksi aikaa, joten etköhän ole sinäkin leposi ansainnut. Teillä on ollut rankempi alku kuin monilla muilla, ja saat siitä varmasti "palkintosi" vielä jonain päivänä, mutta se ei tarkoita sitä ettäkö siun tarvitsisi olla mikään superihminen.

 

No ihan turha tulla pätemään, ettei sais unikouluttaa, jos ei taustaa tiedä ollenkaan.

Mitä nyt haluaisit tietää, mitä en oo kertonu?

No tuota taustaa

No taustaa...

Poika synty 30.6 kiireellisellä sektiolla. Synnärillä sai kutsumanimen PaskaRaivari hoitajilta.

Puolentoista viikon iässä todettiin refluksi.

2kk neuvolassa paino ei enää noussu paljoo ollenkaan ja kasvu oli hidastunu ja todettiin paha "koliikki". 3kk neuvolassa todettiin koliikin pahentuneen, mentiin yksityiselle.

3,5kk iässä pojalta ultrattiin pää, vatsanseutu ja munuaiset. Tutkittiin virtsa ja veri, kaikki raajat, lihakset, kaikki mitä keksivät. Mitään vikaa ei löydetty. Saatiin ohje alottaa kiinteet, koska ainoo jäljellejäävä looginen selitys oli nälkä.

Koko päivän huutavasta pojasta tuli vallan rauhallinen sillä sekunilla ku oli saanu mahansa ekan kerran kunnolla täyteen.

Päiväunet on ollu aina ongelma, progressiiviseti ne on aina vaan huonontunu. Nyt viimesen kuukauden aikana on yötki menny päin honkia ja viime su-ma yönä ainoo kunnon unipätkä mitä poika nukku oli 00-03. Siinä sitte saatiin neuvolasta kaks vaihtoehtoa; yrittää kotona tai sairaala. Kontrolli o viikolla 3.

Ja varmasti on epäselvän kuulosta ja sekavaa. Oon aika väsyny.

Kirjoitinpa niin hitaasti, että taustaa kerkesikin tulla, onkin kovasti vaikeampi tapaus kuin luulin!
:hug: Kovasti jaksamisia!!

 

Eikös tassu-unikoulua voi pitää jo 6 kk ikäiselle. Ja huom! On myös lapsen kehitykselle tärkeää NUKKUA.

Kiitos! Jos mulla olis enää muuta ku unihiekkaa päässä, olisin ymärtäny sanoa ton itekki.

Eli siis neuvolassa on oltu huolissaan meijän pojan huonosta nukkumisesta, enemmän mitä me ite. Me oltiin miehen kanssa sitä mieltä, että päikkäritki oli ihan ok, mutta ei kuulemma ton ikäselle ole.

 

Minä olen muuten ehdottomasti EDELLEEN sitä mieltä että sie kaipaat nyt sitä irtiottoa ja maisemanvaihdosta, oikeasti! Oli se sitten sairaala tai muu, mutta arjen paineet tuntuu huomattavasti pienemmiltä muualla kuin kotona, ja saa vähän perspektiiviä asioihin. Sinä olet väsynyt, ja univelkaa löytyy varmasti vielä pitkäksi aikaa, joten etköhän ole sinäkin leposi ansainnut. Teillä on ollut rankempi alku kuin monilla muilla, ja saat siitä varmasti "palkintosi" vielä jonain päivänä, mutta se ei tarkoita sitä ettäkö siun tarvitsisi olla mikään superihminen.

"Vaikeista vauvoista tulee ihania aikuisia" sanottiin taannoin radiossa.