kerrotko alkuraskaudesta/ keskenmenosta muille?

["vieras"]

kerrotko raskaudesta jo ennen 12 vkoa? tai jos saat keskenmenon ennen ns. 12 vkoa kerrotko siitä kavereille?

tulin raskaaksi, en kertonut siitä kun ajattelin että kerron vasta 12vkon jälkeen. no sattui sit tulemaan keskenmeno 12 viikolla. joten kertomatta jäi. tuntui tosi vaikealta olla kertomatta kellekkään. mutta se sitten jäi..keskityin töihin ja muihin asioihin.

nyt taas raskaana. tekisi mieli kertoa alkuraskaudesta mutta sitten mietin että entä jos taas tulee keskenmeno. ja leviääkö tiedot heti vaikka sanoisi tutuille että ei nyt kaikille levitä. mutta jos tuleekin keskenmeno en tiedä miten osaan olla siitä kertomatta ja taas olla niin kuin ei mitään.

 

["Annika"]

Oonkertonu vasta niskapoimu-ultran jälkeen muille ko miehelle tietysti. Keskenmenosta oon kertonu jälkikäteen, siis sitten kun olin uudestaan raskaana ja turvallisilla viikoilla tai lapsen syntymän jälkeem, sillonkun asia on tullut puheeksi syystä tai toisesta. En oo siis kertomalla kertonu kenellekään.

 

["vieras"]

Takana 4 km, en kertonut raskaudestani enkä km:sta.
Syntymään asti päättyneissä raskauksissanikin olen uskaltanut kertoa vasta rakenneultran jälkeen.

 

[minä näin]

Kerroin heti kun plussasin. Myös mahdollisesta keskenmenosta varmastikin kertoisin. Kumpikaan ei ole tabuja mulle.

 

[chef]

Kerroin heti koko maailmalle, kun pliussasin.

Mä haluan jakaa lähipiirini kanssa ilon raskaudesta...ja toisaalta, jos raskaus ei sujukaan loppuun saakka, on hyvä että on joku joka tukee.

Ymmärrän että oli vaikeaa sitten enää lähteä kertomaan...ja onhan se niinkin, ettei kuulija voi yhtyä suruusi jos samassa lauseessa kerrot " btw, olin muuten 12 viikkoa raksaana, mutten ole enää, kun meni kesken".

 

[Littledeath]

Kerroin heti raskaudesta. Keskenmenostahan mulla ei ole kokemusta, mutta en näe syytä miksen siitäkin sanoisi kaikille. Toki ihmiset on erilaisia

 

[Naspula]

Itse olen kertonut kaikille jo, että yritämme raskautta. Kyllästyin salailemaan, ja päätin mieluummin kohdata uteliaiden (yleensä hyväntahtoiset) kyselyt kuin asian salaamisen ja sen myötä sen, että toiset ei ymmärrä minua eri tilanteissa..

Itse aion siis kertoa, kun plussaamme, toki ystäväpiirini on melko suppea ja sisältää vain "laadukkaita yksilöitä". Ja jos keskenmeno sattuisi tulemaan, olisi minulla tukea ystävistä ja ainakin ihmiset ympärillä ymmärtäisivät mitä minä olen kokenut..

 

["vieras"]

Meillä on toinen lapsi tulossa, rv 10 tulee ihan just täyteen, ja olen kertonut muutamalle parhaalle kaverille ja omille vanhemmilleni heti kun plussasin. Miehen vanhemmille ei olla kerrottu vielä, koska siitä tulee varmaan taas seuraamaan sellaista hössötystä ja asioihin puuttumista (asuvat naapurissa), etten jaksa sitä vielä En halua kertoa alussa koko maailmalle, mutta haluan että joku tietää että voi lohduttaa jos tulee jotain, ja ei tarvii lähimmille kavereille esittää muuta kun on väsynyt ja pahoinvoiva

 

[waninka]

Kerroin ekan ultran jälkeen joka mulla oli viikolla 7+1. Ajattelin sen niin että keskenmeno olis mulle semmonen kokemus että haluaisin jakaa sen jonkun muunkin kuin miehen kanssa. Kerroin omille vanhemmille ja parhaalle ystävälle ja pomolle, koska varmasti olisin jonkin verran sairaslomaa tarvinnut jos kesken olisi mennyt. Olin valmiiksi jo henkisesti niin loppu lapsettomuushoitojen jälkeen. NP-ultran jälkeen oon sitten muille kertonut, ja sanonut kaverille ja vanhemmille ettei tarvii sillai enää salailla.

 

[jassåå]

siskolleni olen kertonut kaikista 4 raskaudesta, joista 2 päättyi keskenmenoon, mutta hän on jakanut kanssani ilot sekä surut

 

["äitix3"]

Kolme raskautta takana ja omille ja puolison vahemmille ollaan kerrottu ekan neuvolan jälkeen,ennen ekaa ultraa.Muutenkin kerron omalla äidille aikalailla kaikista murheista yms..,niin jos olis tullut keskenmeno,niin olisi ollut helpottaavaa jakaa se jonkun muunkin läheisen kanssa,kun oman miehen.

 

[tiiru]

Kerroin kaikille kun plussasin. Olen kertonut myös keskenmenoista. Tulen myös kertomaan jos tulen uudestaan raskaaksi. Ilot ja surut kuuluu elämään, joten en ole nähnyt syytä salailuun omalla kohdallani.