Kerro perheestäsi!

[Kyselijä1234]

Haluaisin lukea Suomalaisista perheistä.

Kerro vaikka monta lasta teillä/sinulla on ja miten siihen lapsilukuun on päädytty/oletko tyytyväinen? Voi kertoa myös lapsen iän ja sukupuolen mutta jos ei halua niin ei pakko.

Miten asutte? Onko kodissasi tarpeeksi tilaa? Mikä on sen paras puoli ja mistä vielä haaveilet?

Oletko töissä/kotona? Onko mies töissä vai kotona?Oletko tyytyväinen tilanteeseen?

Onko teillä lemmikkejä?

Tuloista riippumatta, koetko että pärjäätte taloudellisesti? Mietitkö rahaa paljon?

Onko kodissasi paljon tavaraa? Haaveiletko karsimisesta, mutta et vain osaa/jaksa/ehdi aloittaa? Pidätkö kodeista joissa on paljon kaikkea vai enempi riisutusta tyylistä?

 

[vierailija]

Haluaisin lukea Suomalaisista perheistä.

Kaksi lasta, 5v poika ja 1v tyttö. Tällä hetkellä lapsiluku tuntuu hyvältä. Mahdollisesti vuoden tai parin päästä yksi lapsi lisää. Minä 32, mies 33.

Asumme Meri-Lapissa, kodissamme on hyvin fiksusti suunnitellut 93 neliötä. Kaksi kerrosta, huoneet neliönmuotoisia ja kaappitilaa reippaasti. Parasta on toimiva pohjaratkaisu ja parin vuoden sisään tehdyt remontit; tapetoinnit, keittiö jne. Haaveissa lähitulevaisuudessa hankkia vaatteiden kuivauskaappi ja rempata vessa.

Mies ja minä molemmat töissä. Yhteistä aikaa pariskuntana vähän, kun kuljetaan töissä ristiin, mutta lapsille tämä on mahtava juttu; hoitopäiviä tulee vähän ja ne ovat max.6h/pv. Tyytyväinen olen työtilanteeseen.

Lemmikkejä ei ole eikä tule, ei ole aikaa niihin.

Taloudelinen tilanne voisi olla parempi (joka johtuu siitä, että olin juuri vanhempainvapailla, joka tekin lovea säästöihin) ja olen sitä tyyppiä, jota raha rauhoittaa ja melko visu. Miehen huono rahankäyttö kismittää toisinaan. Ostelee esim. usein itselleen grilliltä jotain, kun mun mielestä samalla rahalla saisi ruokittua koko perheen pariksi päivää ja ostettua oikeaa ruokaa. Mies myös heräteostelee tavaroita/leluja/vaatteita, jota minä en tee. Miehellä isommat tulot, mutta tuntuu ettei saa säästöön mitään.

Olen viimeisen kahden vuoden aikana systemaattisesti hankkiutunut turhasta tavarasta eroon ja mitä enemmän tulee tilaa ja toimivuutta, sen helpompaa on olla ja elää kotona. Mies on herännyt tähän myös ja osallistuu turhan tavaran aktiiviseen karsimiseen myös. Tavaran karsimista rajoittaa se, että aikaa ei oikein meinaa riittää moiseen ja lapsille ei ole oikein vahtijaa, jotta rauhassa v-loppuisin saisi tavaroita karsia. Nyt olenkin varannut töistä vapaata, jolloin saan ihan rauhassa suorittaa loppurykäisyn tavaroiden läpikäynnissä; mies menee töihin ja lapsen hoitoon.

Myös taloyhtiön kerran vuoteen tarjoama sekajätelava on ollut kovassa käytössä, samoin UFF:n laatikot. En minä nyt mahdoton hamsteri ole, mutta paljon tavaraa ehti kertyä, jota tavan vuoksi säilytti. Kirppispöytä on ollut kahteen otteeseen ja kolmas kerta tulee ennen joulua. Kesällä viikossa tuli 160euroa, ja kuukaudessa 600euroa turhasta tavarasta. Ja paljon hyvää joutorompetta on vielä.