Kerro joku positiivinen lapsuusmuisto ajalta ennen kouluikää.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HippuTAR
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ensimmäisenä tuli mieleen aamut mummolassa. Heräsin aina lapsista ensimmäisenä ja kipitin mummon ja papan huoneen ovelle ja avasin varovasti. Ne oli yleensä jo hereillä siellä, mutta niillä oli tapana jäädä höpöttelemään sänkyyn. Sitten kun ne huomas, että seisoin siellä ovella ni ne pyys mut aina sinne niiden väliin. Oli ihan parasta olla pikkuisena tyttönä mummon ja papan halittavana siellä niiden sängyssä. :')
 
Istuin auringossa ulkona kissan kanssa ja syötin sille samaa leipää mitä itse söin. Jäi tosin hyvin mieleen myös sen takia että kissa puraisi vahingossa sormesta :D
 
Olin myös aivan varma, että unissa näkemäni möröt olivat todellisia, koska joskus näin tosi todentuntuisia unia. Väitin muille, että he eivät varmaan usko, mutta olen ihan oikeasti nähnyt mörköjä, ei ole ollut unta. Vanhempana tajusin tyhmyyteni.
 
Nukuttiin pikkuveljen kans mummolan pihalla teltassa, se oli hullun jännää. Meillä oli fikkarit, ja mehua lasipullossa ja keksejä eväänä. Molempien piti aina lähteä yhtäaikaa huussiin, kun yksin ei uskaltanu :D
 
Siis en minäkään muista juuri mitään kouluvuosista saati sitten ajasta ennen sitä. Kuudennen luokan luokkaretkeltä jotain muistikuvia ja lapsuudesta jotain välähdyksiä ehkä.. en erota mitkä asiat muistan itse ja mitkä asiat minulle on kerrottu joskus ja siksi muistan... Eikä tietääkseni mitään kovin traumaattista ole tapahtunut lapsuudessa.
 
Muistan hyvin meidän perheen lomamatkat, äidin kanssa piirtelyt, leipomiset ja marjastusretket, isän kanssa pelaamisen, puusavotat ja metsästysreissut. Muistan rakkaimman pehmoleluni saamisen jouluaattona, mökin rakennuksen ja sen kun asuimme asuntovaunussa mökkitontilla. Isä ja äiti rakensivat vesisateessa ja minä siskon kanssa askartelin sillä aikaa. Muistan myös uimareissut ja veneilyt.
Noita samoja asioita sitä koettaa omille lapsilleenkin tarjota.
Huonoja muistoja minulla ei ole yhtään, yhden kerran muistan että ämpyilin äidille kun meillä oli vieraita ja jouduin häpeämään vaatehuoneeseen. :D Tiesin jo silloin että ihan oikein oli.
 
Semmoinen juttu tuli mieleen, kun taloyhtiön talkkari oli jäädyttänyt kokonaisen rinteen jäämäeksi, ja isän kanssa laskettiin se sellaisella isolla 2 osaisella eristeputkella alas. En muista mistä ihmeestä se pätkä oli peräisin, kai siinä oli jotain rakennustöitä tehty lähistöllä. Hurjaa oli kummiskin.

Sitten semmoinen, kun mun parhaan lapsuuden kaverin kanssa uitiin isossa vesilätäkössä pihalla rähmällämme. Kaikki pihan muut lapset istui nurmipenkalla yleisönä. Sitten joku vieraampi täti retuutti meidät koteihimme sieltä.

Sitten meillä oli roskiksen takana tuomipuskassa etsivätoimisto jonne oli roskiksesta dyykattu kaikkea tavaraa, jopa nojatuoli. Siinä oli vieressä myös omenapuu jonka omenat oli pieniä ja happamia.

Pihassa asui yksi poikakin jolle me tehtiin rakkauskirjeitä. :D Mun piti piirtää kaikki sydämet kaverinkin breiviin, kun olin siinä parempi.

Onhan noita kun vähän kaivelee aivosolujaan...

"ÄITI TUU IKKUNAAN! TÄLLÄ HUUTAA *****!!"
 
Viimeksi muokattu:
Muistan sen hetken, kun opin pyöräilemään itse, ilman että kukaan antoi minulle alkuvauhtia. Olin 4 v. Voi sitä oppimisen riemua ja ylpeyden tunnetta. Toinen muisto on myös kun olin 4-5 vuotias, jolloin oltiin juuri muutettu uuteen kotiin ja huonekaluja siirrettiin paikoilleen. Pompin vinossa olevan sohvan päällä ja olin innoissani. Paljon on mukavia muistoja myös mummilasta.
 
Oltiin joskus viettämässä joulua mökillä, ja äiti teki lumilapiolla pihahankeen ison labyrintin jossa leikittiin hippaa.
Sitten muistan kun talviaamuisin heräsin kun lumiaura kävi pihalla, siihen oli mukava herätä ja valmistautua uloslähtöön, kun lumet aurattiin selaiseen metsään viettävään mäkeen johon pääsi sitten laskemaan ja kaivamaan tunneleita.

Ja mummolassa oli aina ihanaa. Iso piha, tuoreita marjoja pensaissa, papan kanssa käytiin metsäretkillä ja kalliokiipeilyllä isoissa kivikoissa. Pappa antoi meidän aina rakennella jotain, naulata lautoja ja puupaloikoita yhteen. Äitillä taitaa olla vieläkin jemmassa joku puinen majakka minkä askartelin :D
 
Minä muistan, kun opin tekemään rusetin. :) opin sen ihan itse, ettei ketään opettanut. Hitsi se tunne oli mahtava! :)
Muistan myös mummuni mökin, ja sen kuinka hyvältä lähdevesi sieltä maistui, ja kuinka krompattiin siellä serkkujen kanssa mummun mansikkamaata. :D
Ihania oli lapsuudessani aina lauantait! :D käytiin pappalla naapurissa saunomassa,kun meillä ei ollut omaa, ja saunan jälkeen käperryttiin isän kainaloon katsomaan Avara luontoa ja syömään lauantai pusseja :) muistan myös kun kokeilin yhden saunareissun jälkeen äitini deudoranttia :D se tuntui kauhealta kainalossa.
 

Yhteistyössä