Kerro jokin surkuhupaisa muistosi!

[vieras]

Omaan mieleen tulee huvittavimpana yksi teini-iässä koettu ajelu. Minä ja kaverini olimme naapurikaupungissa iltaa viettämässä ja liftasimme kotiin. Meidät otti kyytiin hieman oudon oloinen vanhempi mies. Jossakin vaiheessa matkaa vastaan tuli poliisiauto, ja tämä kuskimme sammutti autostaan valot ja hidasti vauhtia. Poliisit tietenkin pysäyttivät meidät ja vasta silloin selvisi, että kuski oli aivan kännissä. Luuli siis, että jos ajaa hiljaa ja ilman valoja, vastaan tulevat poliisit eivät huomaa

Olisi voinut käydä huonostikin tuossa kyydissä. Onneksi ei käynyt.

 

[harmaana]

Minä olin eräässä yhteisriennossa mukana. Sinne oli 50 km matkaa. Minua kiusattiin siellä, olin koulukiusattu ja kiusaajat tietenkin olivat siellä myös. Jouduin sitten häipymään sieltä kesken kaiken pois, itkevänä.
Menin johonkin maalaistaloon ja sain sieltä soittaa kotiin. Isä vastasi puhelimeen ja minä pyysin häntä hakemaan. Isä kieltäytyi hakemasta, koska minun olisi pitänyt olla siellä vaan loppuun asti.

Tästä kettuuntuneena lähdin kävellä laahustamaan kotia kohti, miettien, pääsenköhän edes elossa takaisin.

13 km:n päässä joku auto tuli takaa ja joku äijä kyseli sieltä ajo-ohjeita kotikylääni. No minä reippaana tyttönä siitä hyppään kyytiin ja anelen että tämä veisi minut sinne myös.

No arvaatte mitkä huutoraivarit sain äidiltäni, kun tämä kuuli että olen vieraan miehen kyytiin 'liftannut'.

Mikäkö hupaisaa, no minusta on aika surkuhupaisaa se, ettei isäni suostunut hakemaan minua ja siksi jouduin pakosta ottamaan vieraalta sedältä kyydin. :headwall:
Tämä asia vituttaa minua varmasti haudassakin vielä.

 

[hih]

me muksuna oltais haluttu sisarusten kanssa tehdä itse daimia. Oltiin jotain 5, 7 ja 9 vuotiaita. No äiti ei antanut kun ei ollut karkkipäivä. No äiskä lähti käymään naapurissa tai jossain pikasesti niin mehän sitten päätettiin kuitenkin tehdä Daimia. Eihän me tiedetty ettei muovikulhossa voi sulattaa sokeria ja voita Lopputuloksena äitin tupperwaren kiposta oli pohja sulanut irti ja juuttunut kiinni mikron lasilautaseen Ja meidän Daimissa meni valkosia muovijuovia...ja jäätiin tietty kiinni...

 

[Työmyyrä]

me muksuna oltais haluttu sisarusten kanssa tehdä itse daimia. Oltiin jotain 5, 7 ja 9 vuotiaita. No äiti ei antanut kun ei ollut karkkipäivä. No äiskä lähti käymään naapurissa tai jossain pikasesti niin mehän sitten päätettiin kuitenkin tehdä Daimia. Eihän me tiedetty ettei muovikulhossa voi sulattaa sokeria ja voita Lopputuloksena äitin tupperwaren kiposta oli pohja sulanut irti ja juuttunut kiinni mikron lasilautaseen Ja meidän Daimissa meni valkosia muovijuovia...ja jäätiin tietty kiinni...

Hah hah!!!

Me sulatettiin pikkusiskon kans äidin oranssi tupperwaren nuolija Daimiin. Luvattomasti tehtyyn sellaiseen.
Eräätkin kerrat äiti etsi sitä, että mihin ihmeeseen se on menny...

Mietittiin täs joulun aikaan, että jokohan uskaltais tunnustaa äidille...

 

[Ihmemaan Liisa]

Mä olin joku parikymppinen ja en enää asununut vanhempieni luona. Olin heillä käymässä viikonloppuna ja ajattelin keittää itselleni teetä. Äidillä oli vedenkeitin, jota minulla ei itselläni ollut, vaan teevesi piti keittää kattilassa. Laittaessani vedenkeittimen päälle laitoin sen tottumuksesta hellanlevylle ja levyn tietenkin päälle. Oli pikkuisen ehtinyt keittimen pohja sulaa siinä vaiheessa, kun teevesi oli kiehunut... Arvatkaa sainko jälkeenpäin kuulla siitä teenkeitosta Onneksi oli nopea keitin ja hidas levy, ettei kärähtänyt pahemmin.