Keräykset Afrikkaan? Esim. unisef, ulkomaan apu...Miks tuntuu ettei niistä oo apua?

Rikkaille ne rahat menee niinkuin aina keräyksissä. Sen takia minä en enää osallistu mihinkään keräykseen, syyllistäkööt vaikka kuinka.

 

http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+se+on+tutkittu+maailman+koyhyyden+voisi+lopettaa+100+rikkaimman+ihmisen+tuloilla+4+kertaa/a2164630

 

http://muropaketti.com/bill-gates-minulla-ei-ole-kayttoa-rahalle

Tuskin tämä köyhyys ym. poistuu koskaan vaikka periaatteessa se voitaisiin lopettaa muutaman ihmisen palkalla.. Mutta ku ei se ole pelkästä rahasta kiinni..

 

Echolla tosi hyviä pointteja!

Lisäksi kamalaa sanoa näin, mutta itse uskon että yhtenä syynä voi olla kansanluonne. Ihonvärirasisti en ole, mutta kulttuuri-ja kansanluonnerasistia minussa on, kaiken kuulemani perusteella. Heiltä puuttuu samanlainen rehellisyys, työorientoituneisuus ja työkuri mitä länsimaisilla ihmisillä on.

Ja helle: kuka oikeasti jaksaa tehdä +35 asteen helteessä mitään? Kuivuus myös on vaivannut esim. Etiopiaa.

Ja vielä: jos ne miehet tekisivät töitä kuten naiset, niin asiat voisivat olla paremmin. Ei asiat etene korttia pelaamalla ja ryyppäämällä keskellä kirkasta päivää.

Kulttuuri on tosiaan niin erilainen, naiset paiskii töitä ja miehet kokoontuu porukoihin jauhamaan. Sitä on vaikea käsittää. Onko työkuri tai sen puute niin kulttuurisidonnainen juttu? Tietysti kuuma ilmastokin vaikuttaa työtehoon, ei sitä vaan jaksa. Siirtomaahistoriallakin on varmaan yhä lamaannuttava vaikutuksensa. Ja ehkä pahimpana se köyhyyden ja kateuden kierre, josta on vaikea päästä pois.

Vaikka maailman rikkaimmat ihmiset heittäisivät rahansa sinne, ongelmaa ei ole ratkaistu; vaikka hirveitä määriä ruokaa pudotettaisiin lentokoneesta, ongelmaa ei ole ratkaistu...

 

Echolla tosi hyviä pointteja!



Kulttuuri on tosiaan niin erilainen, naiset paiskii töitä ja miehet kokoontuu porukoihin jauhamaan. Sitä on vaikea käsittää. Onko työkuri tai sen puute niin kulttuurisidonnainen juttu? Tietysti kuuma ilmastokin vaikuttaa työtehoon, ei sitä vaan jaksa. Siirtomaahistoriallakin on varmaan yhä lamaannuttava vaikutuksensa. Ja ehkä pahimpana se köyhyyden ja kateuden kierre, josta on vaikea päästä pois.

Vaikka maailman rikkaimmat ihmiset heittäisivät rahansa sinne, ongelmaa ei ole ratkaistu; vaikka hirveitä määriä ruokaa pudotettaisiin lentokoneesta, ongelmaa ei ole ratkaistu...

Mutta voisiko siinä olla edes osaratkaisu, että maat saisivat käyttää omat luonnonvaransa (öljyn, timantit, kullan ja muut) itse? Esim suurmpien öljyntuottajamaiden listalla voi olla monelle aika yllättäviäkin nimiä.

 

[QUOTE="vieras";28970311]Mutta voisiko siinä olla edes osaratkaisu, että maat saisivat käyttää omat luonnonvaransa (öljyn, timantit, kullan ja muut) itse? Esim suurmpien öljyntuottajamaiden listalla voi olla monelle aika yllättäviäkin nimiä.[/QUOTE]

Ei heillä ole tarvittavaa tietotaitoa hyödyntää niitä itse.

 

[QUOTE="vieras";28970322]Ei heillä ole tarvittavaa tietotaitoa hyödyntää niitä itse.[/QUOTE]

Ja kestävää kehitystä ei olisi viedä sitä tietotaitoa paikallisille vaan jatketaan edelleen luonnonrikkauksien rahtaamista länsimaisten suuryritysten voimin tuotot omaan taskuun laittaen?

 

[QUOTE="vieras";28970359]Ja kestävää kehitystä ei olisi viedä sitä tietotaitoa paikallisille vaan jatketaan edelleen luonnonrikkauksien rahtaamista länsimaisten suuryritysten voimin tuotot omaan taskuun laittaen?[/QUOTE]

On sitä yritetty, mutta kun paikallisten osaaminen on tasoa 1+1= ööööh 4, niin aika turhaa ja turhauttavaa se on.

 

Kaikkie ongelmien alkutaustalla on tietysti se, että 1800-luvuilla Afrikka jaettiin valtioihin täysin mielivaltaisesti ilman, että katsottiin etnisiä rajoja ja vanhojen valtakuntien rajoja. Lisäksi vielä rahdattiin parhaimpia yksilöitä kuolemaan orjuuteen muualla, jolloin väestörakenne pakostakin alkoi suosia tietynlaisia luonteita ja tietynlaista käyttäytymistä, jotta olisi vältetty konflikti ja oltu mahdollisimman näkymättömiä.

Yo. tilanteessa vahvin voitti ja syntyi diktatuureja, joiden hallitsijat oppivat nopeasti käyttämään hyväkseen länsimaiden herännyttä omaatuntoa. Kun tähän lisätään luonnonolot ja aivan erilaiset yhteiskuntarakenteet, joiden puitteissa pitäisi toimia eri tavalla kuin lännessä, ovat monet projektit menneet pieleen ja on tullut karhunpalveluksia auttamisen nimissä. Hyvä esimerkki on ruoan kaataminen kriisialueille: 80-luvulla Etiopiassa oli 30 miljoonaa ihmistä ja kova nälänhätä; ruoka-avulla nälänhätä selätettiin. Nyt Etiopiassa on 80 miljoonaa ihmistä ja taas nälänhätä! Koko maapallon vuoksi Afrikan väestönkasvu pitäisi saada loppumaan, mutta koska se edellyttäisi oikeasti vaikeisiin asioihin, kuten naisten surkeisiin ihmisoikeuksiin puuttumista ja esim. ehkäisyn asettamista kehitysavun ehdoksi, niin mitään ei tapahdu ja hyväätarkoittavat "auttajat" vain jatkavat tilanteen pahentamista.

Lisäksi rasitteena on se, kuten ketjussa onkin jo todettu, että kehitysapu on valtava teollisuuden laji, josta saavat tulonsa ja jopa rikkautensa monet tahot. He elävät toisten kurjuudesta ja paistattelevat heitellessään muruja köyhille, eikä heillä ole aikomustakaan lopettaa tuottavaa systeemiä, joka vielä saa heidät näyttämään hyviltä ihmisiltä.

 

En annan juurikaan mihinkään keräyksiin rahaa.

Sen sijaan koen luotettavammaksi järjestön jonka kautta olen hommannut kummilapsen eräästä Afrikan maasta. Kuukausittainen avustussumma ei suinkaan mene yksistään tuolle kummilapselle vaan koko yhteisön kehittämiseen ja auttamiseen. Siellä on selkeät tavoitteet tietylle ajanjaksolle ja paikallisia koulutetaan, hoidetaan terveyttä jne. jotta he sitten avustuskauden loputtua pärjäävät ITSE. Sellaisen auttamisen koen mielekkääksi.

Joten kyllä ne ensimmäiset ja tärkeimmät kehityksen edellytykset kohdistuvat parempaan terveydenhoitoon ja koulutukseen!