Kenelläkään traumaperäinen stressihäiriö?

Miten olette saaneet hoitoa? Tunnistetaanko sairautta terveydenhuollossa? Tiesittekö itse mistä kyse ennen kun hakeuduitte hoitoon?
Itsellä kasa epämääräisiä oireita. Taustalla läheisen yllättävä kuolema kolme kuukautta sitten.

 

up

 

Mulla diagnosoitiin tuo kun vauva kuoli.Pääsin neuvolan kautta psykiatrille, joka ohjasi mut hoitoon traumapotilaiden hoitaniseen erikoistuneen psykiatrisen sairaanhoitajan luo. Kävin siellä aluksi 2 kertaa viikossa, sit kerran viikossa, kahden viikon välein, kunnes koin olevani valmis olemaan ilman. Käynneillä sain mm. emdr-terapiaa, josta oli huomattava apu toipumiseen takaisin elämään.

 

Pitäisikö varata aikaa lääkärille, vai ottaa suoraan yhteys psykiatrisen puolelle akuuttipäivystykseen?

 

Mulla vauvan kuolema kohtuun laukaisi tuon.
Itse en todellakaan tiennyt, mikä mua vaivasi, mutta mielenterveysohjaaja huomasi (hänen luokseen pääsin neuvolan kautta).
Pääsin psykiatrille, sain mielialalääkkeet ja kävin viikoittain psykiatrin juttusilla. Kun olo koheni, jatkoin vielä mielenterveysohjaajan kanssa juttutuokioita.

 

minulla johtuen lapsuudesta, isä hakkasi ja äitini on alkoholisti, toistuva masennus ja traumaperäinen tressihäiriö koskaan en terveeksi tule itseäni saamaan, kävin kolme vuotta sairaanhoitajan luona kerran viikossa juttelemassa.
Psykoterapiaa mietittiin mutta tultiin siihen tulokseen että mun rankan taustan takia mistä on lauennut amnesia niin ei kannata ruveta repimään muistoja auki, koska saattaa kääntyä mun olotila täysin päälaelleen ja vaivun psykoosiin. Lääkkeitä söin kolme vuotta nyt olen ollut kaksi vuotta ilman mielialat on edelleenkin mitä on mutta tärkeintä on uni ja itsensä kuunteleminen. Minä menin lääkäriin ja hän laittoi lähetteen mielenterveystoimistoon, mihin otin yhteyttä.

 

Miksihän avun pyytäminen on niin vaikeaa Pelkään että minut nauretaan pihalle.

 

Se kuuluu vaivan kuvaan ettei halua apua. 3 kk voi olla vielä myös sopeutumishäiriön nimellä. Tramaperäisen stressihäiriön diagnoosi vaatii tietyn ajan tapahtumista.
Mulla ei ole virallisena dg:na koska vältän sitä kertomista ja en halunnut asiasta puhuttavan mulla yllättäen. Siksi vain psykologi tietää asiasta.

 

Oon saanut tammikuun lopulla vihdoin diagnoosin.

Itsellä johtuu myöskin lapsuuden kokemuksista, oma äiti pahoinpiteli fyysisesti ja henkisesti koko lapsuuden ajan, isä pakeni tilannettani. Hakeuduin ammattiavun piiriin vuoden 13 alussa milloin sain masennus diagnoosin, soin lääkkeitä puoli vuotta, sitten lopetin. Syksyllä 13 masennus paheni uudelleen, hakeuduin uudelleen ja sain lääkkeet+ lähetteen psykologille. Psykologi vihdoin tajusi, mun kärsivän pitkittyneestä post-traumaattisesta stressireaktiosta. Kävin terveyskeskus psykologilla tammikuun loppuun. Pian alkaa käynnit psy klinikalla, missä alkaa psykologin johdolla näiden muistojen vakautus terapian. Mun etu on, vaikka muistot on rajuja muistan yllättävän hyvin, vaikka muistoissa on aukkoja joissakin kohti.