kenellä tyttölapsi,n 10v,ja sillä ystävinä kaksi muuta..................

Minä olen koko syksyn ihmetellyt mitä lapsille on tapahtunut kesän aikana. nyt kolmannella oleva tyttöni on hyvin järkevä, ehkä lapsellinenkin, sosiaalinen jne. mutta hänen parhaat ystävät ovat muuttuneet; yksi ei osaa puhua enää kuin "jotain ihme slangia",toinen on alkanut pukeutumaan kuin "kovis", yhdestä on tullut kiroileva ja kiusaava....ja lapseni kärsii..kukaan ei kohdista omaan tytäreeni kiusausta tms mutta lapseni ei enää koe oloaan mukavaksi heidän seurassa...joka ilta hän toivoo löytävänsä aivan uuden kaverin,joka olisi samanlainen kuin hän.

 

Meidän tyttö kanssa on silen vielä ihanan lapsellinen,että tykkää kovin leikkiä ja sellasia pikkulikkojen juttuja hommailla.Ja kun vertaa muutamaan tyttöön heiän luokallaan,oon ollut ihan järkyttynyt,kun ovat ihan kuin jotain 13-14 vuotiaita jo.Puheiltaan,tekemisiltään ja pukeutumisiltaan.Muutama muka "seurustelee" ja hilluvat illat tuolla keskustassa..
Että ihan oon tyytyväinen,että tuo likka tykkää kaikest eniten vielä vaikka leikkiä hevosillaan!

 

Meidän tyttö kanssa on silen vielä ihanan lapsellinen,että tykkää kovin leikkiä ja sellasia pikkulikkojen juttuja hommailla.Ja kun vertaa muutamaan tyttöön heiän luokallaan,oon ollut ihan järkyttynyt,kun ovat ihan kuin jotain 13-14 vuotiaita jo.Puheiltaan,tekemisiltään ja pukeutumisiltaan.Muutama muka "seurustelee" ja hilluvat illat tuolla keskustassa..
Että ihan oon tyytyväinen,että tuo likka tykkää kaikest eniten vielä vaikka leikkiä hevosillaan!

odota ja anna ajan kulua. saat vielä takaisin oman tyttösi kun esimurrosikä ja murkkuikä helpottaa. tuossa iässä tytöt elää etsikko aikaa. luulevat olevansa jotain mitä eivät ole. sinun tehtävä on muistuttaa häntä siitä. vaikka saisitkin lokaa niskaan ja kuulisit olevasi maailman typerin niin silti. ole kärsivällinen... -aikanaan munakin kävelee

 

Meidän tyttö kanssa on silen vielä ihanan lapsellinen,että tykkää kovin leikkiä ja sellasia pikkulikkojen juttuja hommailla.Ja kun vertaa muutamaan tyttöön heiän luokallaan,oon ollut ihan järkyttynyt,kun ovat ihan kuin jotain 13-14 vuotiaita jo.Puheiltaan,tekemisiltään ja pukeutumisiltaan.Muutama muka "seurustelee" ja hilluvat illat tuolla keskustassa..
Että ihan oon tyytyväinen,että tuo likka tykkää kaikest eniten vielä vaikka leikkiä hevosillaan!

odota ja anna ajan kulua. saat vielä takaisin oman tyttösi kun esimurrosikä ja murkkuikä helpottaa. tuossa iässä tytöt elää etsikko aikaa. luulevat olevansa jotain mitä eivät ole. sinun tehtävä on muistuttaa häntä siitä. vaikka saisitkin lokaa niskaan ja kuulisit olevasi maailman typerin niin silti. ole kärsivällinen... -aikanaan munakin kävelee

Joo,siis eiku mun tyttö nimenomaan on viel se ihan mun oma PIKKUtyttö.Eli leikkii kovin ja ei todellakaan oo kiinostunut mistään kartsalla notkumisista ja meikkaamisista sun muista.

 

niin kovin tyypillistä toimintaa tyttöjen keskuudessa

 

Ei tytöt ole tuollaisia vaan heistä tehdään tuollaisia. Vanhemmat eivät osaa lapsesta asti korostaa sitä että kaikkien kaveri pitää olla. Pojilla ei ole hyviä kavereita ollenkaan, sekö sitten parempaa?? No ehkä jonkun mielestä. Mulla oli lapsena aina kolmen kimppa eikä ketään jätetty ulkopuolelle, mutta mulle sitä korostettiinkin että kaikkien kaveri pitää olla.
Vanhemmat jättää lapsensa heitteille kun he menevät kouluun, luulevat että kasvatusvastuu loppuu siihen.

 

Meidän tyttö kanssa on silen vielä ihanan lapsellinen,että tykkää kovin leikkiä ja sellasia pikkulikkojen juttuja hommailla.Ja kun vertaa muutamaan tyttöön heiän luokallaan,oon ollut ihan järkyttynyt,kun ovat ihan kuin jotain 13-14 vuotiaita jo.Puheiltaan,tekemisiltään ja pukeutumisiltaan.Muutama muka "seurustelee" ja hilluvat illat tuolla keskustassa..
Että ihan oon tyytyväinen,että tuo likka tykkää kaikest eniten vielä vaikka leikkiä hevosillaan!

odota ja anna ajan kulua. saat vielä takaisin oman tyttösi kun esimurrosikä ja murkkuikä helpottaa. tuossa iässä tytöt elää etsikko aikaa. luulevat olevansa jotain mitä eivät ole. sinun tehtävä on muistuttaa häntä siitä. vaikka saisitkin lokaa niskaan ja kuulisit olevasi maailman typerin niin silti. ole kärsivällinen... -aikanaan munakin kävelee

Joo,siis eiku mun tyttö nimenomaan on viel se ihan mun oma PIKKUtyttö.Eli leikkii kovin ja ei todellakaan oo kiinostunut mistään kartsalla notkumisista ja meikkaamisista sun muista.

Minkä ikäinen?

 

jep iteki voin omasta lapsuudesta sanoa että vaikee se on tytöille olla kolmistaan. tää pätee sekä lapsuuteen että nuoruuteen.. mulla ainaki on aina ollut niin et kerron tietyt jutut jolleki ja muut jutut jolleki toiselle joten ainaku oli se "kolmas" niin ei voinu puhua niin vapautuneesti koska molemmat tiesi eri juttuja!

 

Ei tytöt ole tuollaisia vaan heistä tehdään tuollaisia. Vanhemmat eivät osaa lapsesta asti korostaa sitä että kaikkien kaveri pitää olla. Pojilla ei ole hyviä kavereita ollenkaan, sekö sitten parempaa?? No ehkä jonkun mielestä. Mulla oli lapsena aina kolmen kimppa eikä ketään jätetty ulkopuolelle, mutta mulle sitä korostettiinkin että kaikkien kaveri pitää olla.
Vanhemmat jättää lapsensa heitteille kun he menevät kouluun, luulevat että kasvatusvastuu loppuu siihen.

Peesailen tätä. Ja tuo kiusaaminen on todella yleistä ja alkaa ammattikasvattajien osalta jo päiväkodeissa. Ihan yleistä on, että hoitajat katsovat, kun joku ei pääse mukaan leikkiin.

ajatellaan, että lapset osaavat luonnostaan olla empaatttisia, mutta näin ei ole asia.

Ja tuo, että jätetän joku pois, on niin tätä aikaa. VAnhemmat varaavat jo 1-vuotiaalle oman kaverin hoidosta ja kuljettelevät iltaisin.Ennen oli päivänselvää, että lapset leikkivät kaikkien kanssa porukalla, ja naapurien lapset keskenään.

 

Kun me ollaan muuettu tänne n. 10kk sitten,ja tyttöni on ystävystynyt kahden naapurintytön kanssa.Nämä tytöt ovat olleet keskenään kavereita jo ekalta lähtien.Oma tyttöni on hienosti sopinut heidän joukkoonsa,mutta tänään hän tuli itkien koulussa,kun toinen noista tytöistä oli syyttänyt häntä huijjaamisesta,ja kannellut aiheetta opelle.Ja tämä heidän kolmas kaverinsa oli irvistänyt työlleni,ja ilmottanut tuolle toiselle, että "tänään me ollaankin IHAN kahdestaan"

Nuo kaikki kolme ovat kyllä tavattoman tuittuja kaikki,mutta kumminkin............Kuinka yleistä tällainen on?
Kun mulla ihan kamala olo tuon tytön puolesta,vaikka tyttö ite ei mitenkään nuupea illallakaan ollut.Paras kaverinsa tuolta (eri koulussa kuitenkin)muutaman kilomertin päästä haettiin sitten leikkiinkin,kun ei kuulemma "IKINÄ enää oo tyttöjen kaveri!!!!

Kertokaa,stressaanko minä turhaan.Onko muilla vastaavia kokemuksia?Miten sujui?Ja kyllähän minä tiieän,että juur tuon ikäiset likat riitelee useinkin,mutta kumminkin mulla on tosi raastavan paha olo likan takia.Naarasleijona heräsi,ja haluaisin mennä ja paasata noille likoille hiukan ystävyyden merkityksestä!

Sellasia ne lukioikäiset tytöt ovat

 

No, minulla on tyttö (nyt 11 v), jolla on kaksi parasta ystävää ja he kaikki ovat kulkeneet yhdessä ekaluokalta saakka. Välillä ovat toki riidelleet, mutta aina itse riitansa sopineet ja yhä kaikki onnistuu kolmestaan. Tytöt menevät yleensä koulun jälkeen jonkun kotiin kolmestaan leikkimään (yleensä koti jopa vaihtuu = kaikkialla melskataan yhtälailla), ja illalla kutsuvat vuorotellen toisiaan kylään, yökyläilevät puolin ja toisin.

Välillä olen ihmetellyt voiko tämä kuvio onnistua, mutta nyt kun on yli neljä vuotta kulunut, ja kuvio yhä ok, täytyy todeta että hyvin menee. Taitavat olla poikkeuksellisia tyttöjä. Harrastuksissa on kuitenkin jonkin verran eroja (eivät ole ihan joka puolella kuin paita ja peput ), ja nyt tyttöni meni eri ryhmään kuin nämä kaksi muuta todeten: niillä on ollut jotakin riitaa, että onpa hyvä että menevät samaan ryhmään että saavat sovittua sen pois. Näyttää siis siltä, että tuossa porukassa ollaan yhdessä, riidellään ja sovitaan ja annetaan toisillekin mahdollisuus sopia. Tosi hienoa, eikö?

 

Ei tytöt ole tuollaisia vaan heistä tehdään tuollaisia. Vanhemmat eivät osaa lapsesta asti korostaa sitä että kaikkien kaveri pitää olla. Pojilla ei ole hyviä kavereita ollenkaan, sekö sitten parempaa?? No ehkä jonkun mielestä. Mulla oli lapsena aina kolmen kimppa eikä ketään jätetty ulkopuolelle, mutta mulle sitä korostettiinkin että kaikkien kaveri pitää olla.
Vanhemmat jättää lapsensa heitteille kun he menevät kouluun, luulevat että kasvatusvastuu loppuu siihen.

Kyllä pojillakin on kavereita, hyviä ystäviä myös, mutta pojat ovat sopeutuvaisempia olemaan isossa porukassa. Uskoisn asiaan vaikuttavan ainakin osaltaan sen, että poikien leikit on aika erilaisia kuin tyttöjen leikit. Pojat leikkivät rosvoa ja poliisia, inkkaria, keinupehvistä, käyvät pelaamassa jalkapalloa ja jääkiekkoa jne. Kaiksisteen ja jopa kolmisteen noita on tylsä ellei jopa mahdotonta tehdä. Esim inkkarileikissä tarvitaan päällikköä, poppamiestä, suuria sotureita sekä tietenkin lauma valkonaamoja, joita vastaan taistella. Tyttöjen leikeissä taas on vähemmän erilaisia rooleja jaettavaksi. Esiintyy pojillakin tuota "ei leikitä ton kanssa" -hommelia, mutta vähemmässä määrin.