W
With her I Die
Vieras
Olen tutustellut erään miehen kanssa viime syksystä lähtien, lähinnä satunnaisia tekstareita, en ole tiennyt hänen tilanteestaan oikein mitään talvella. Nyt toukokuun alussa saatiin ns. puheyhteys, soiteltiin useita kertoja, hän kertoi ns. lapioivansa paskaa vielä kaikesta entisestä, vaikka eronnut pari vuotta sitten jo.... suhteemme "eteni" intiimille tasolle, vaikka koko ajan jotenkin tuntui että kaiken pitää edetä niin älyttömän hitaasti. Pitää olla sitä yksityisyyttä. Nyt tuntuu että olen pilannut kaiken liialla kiireellä ja parilla kännipuhelulla. Itse olen kauhean malttamaton tyyppi enkä voi käsittää jos toisesta tykkää etteikö haluaisi enemmänkin olla yhdessä jne. Siis olin valmis enempään kuin hän, joka taas on sitä mieltä että "parempi katsella kuin hätiköidä". Nyt tilanne on kait se että tyyppi suuttui lopullisesti parista kännipuhelusta, siis minä soitin typeryyttäni, olisin suurinpiirtein halunnut keskellä yötä viereen jne..... Ootteko saaneet enää yhteyttä toimimaan tuommoisten mokien jälkeen? Annanko vaan tyypin olla ja jatkan eteenpäin? Sekavaa, mutta raastavaa mulle.
Aina käytin kaiken vapaa-aikani häneen ja ostelin "muka sattumalta löyty"-pikkulahjoja, tein ruokaa, leivoin ja pyysin sillä verukkeella kahville yms muuta "epätoivoista" .. Mutta jälkikäteen ei kaduta, tääkin mies on todella sellanen että kaipaa omaa rauhaa, haluaa elää "itsenäisesti" ja ei anna kenenkään komenella, ei riehu eikä riitele, ennemmin poistuu paikalta. Et... vaikeaa oli ja työlästä etenkin kun joka pvä yritti olla vaikkapa tekstaamatta ja ootti et toinen tekee alotteen, kerran sanoinkin sille että kun se ei koskaan tekstaa eka, johon hän totesi "en mä kerkee kun sulta tulee eka viesti jo kukonlaulun aikaa" 
