Kellään lemmikkinä bischon friseetä? Kokemuksia kaipaan :)

[karvaturri]

Millainen on lapsiperheen koirana? Onko luonteeltaan haastava? Onko sen turkkia vaikea hoitaa (jos nyt ei ihan näyttelyissä ole tarkoitus käydä)? ja jotain muutakin voi toki kertoa
Kirjoista on toki tutkittu, mutta olisi kiva kuulla ihan "ensikäden tietoa"...

 

["eliza"]

Meillä oli bichoni eli 14 vuotiaaksi, oli ihana koira mutta luonteltaan erittäin arka. UUsille ihmisille saattoi olla arvaamatonkin. Haukkunut ei pahemmin, mutta oli eroahdistunut ja teki tarpeitaan sisälle. Lapsia ei silloin ollut mutta luulisin että olisi kuitenkin hyvä perhekoira. Yksilöerojahan koirissakin aina on meillä oli rescuekoira niin nuo tietyt piirteet juonsivat sieltä. Turkki on vaativa, menee herkästi takkuun sekä likaiseksi, kaipaa usein harjaamista vaikka ei olisikaan näyttelykoira. Muuten alkaa näyttää mopilta. ja ne takut on muuten kivuliata koiralle. tässäpä nyt mitä mieleen tulee näin äkkiseltään

 

["asd"]

Älykäs ja oppivainen koira, toki vaatii koulutuksen samalla tavalla mitä muutkin. Sosiaalistamista heti pienestä pitäen kunnolla ja tietämäni bichonit ovat haukkuherkkiä. Turkkia täytyy harjata päivittäin vaikka ei leijonaharjassa sitä pitäisikään ja jos haluaa turkin pysyvän hyvänä, niin trimmausta kuukauden välein ja pesua parin viikon välein, talvella ehkä kuukauden välein.

Oiva perhekoira, äidilläni on bichoni ja olimme pieniä kun koira tuli taloon. Kävin turrikan kanssa myös koirakoulussa aikanaan muutaman kerran. Vanhus on vielä elossa ja täyttää 14v kuukauden kuluttua.

 

["vieras"]

Tuttavaperheessä oli eikä oppinut ikinä sisäsiistiksi. Eli 13-vuotiaaksi ja lähes joka päivä kusi sisälle ihan hulluna. Sanoin sitä Kusi-Kalleksi vaikka sen oikea nimi oli Casimir.

 

[Irski]

miehen perheellä oli, kuoli viime kesänä, eli 10v. ihan mukava koira, kovasti vaan räksytti aina kun ovi kävi, ja muutenkin. aika vaativainen, esim mankui niin kauan ovella, että päästettiin ulos (usein vaan sitte käväsi ulkona, eikä edes pissannut tms, kun justiin vaikka tultu lenkiltä). sitte tuli jotain ihmesairauksia, en tiiä johtuuko jalostuksesta vai oliko vaan huono tuuri... ja luonteeltaan sellanen, ettei kovasti tykänny tulla luokse, katto vaan nenänvartta pitkin, jos kutsu ihan perheenjäsenillekki, eikä vaan mulle "uudelle tulokkaalle".. eli en tiiä johtuko "huono käytös" kasvatuksesta ja lellimisestä.. eli ei varmaa mitään apua ollu tästäkään :S

 

["vieras"]

Tuttavalla oli 2, kun olimme lapsia. Mukavia koiria ja tulivat kivasti ihmisten kanssa toimeen ja olivat muutenkin seurallisia (varsinkin nuorempi). Pihalla juostessaan aina ryntäsivät aidan taakse räkyttämään kulkijoita, joten ehkä naapurisovun säilyttämiseksi ei kannata pitää paljoa pihalla, jos ei asu maalla kuten nämä yksilöt. Turkin hoidosta en osaa sanoa, mutta silmätulehduksia molemmilla koirilla oli usein.

 

["vieras"]

Meillä on. 7 vuotias tällä hetkellä, meillä on kaksi lasta. Kiltti ja erittäin rauhallinen. Haukkuu vain kun ovikello soi. Oppi pienenä todella nopeasti sisäsiistiksi. Tällä hetkellä karstaan hänet viikon välein. Kurakelillä useammin. Trimmataan turkki n. 3 kk.n välein. Joka toinen kerta itse ja joka toinen kerta kasvattaja. Ihana koira, kun hänestä joskus aika jättää niin pysymme varmaan samassa rodussa. Ei turhia hössötä, tällä hetkelläkin nukkuu sohvan nurkassa. Tulee lasten kanssa hyvin toimeen, eikä niille ärise vaikka leikki äityisi rajuksikin. SUOSITTELEN!