Kelan tuet nousevat - tiedossa muutamia lisäeuroja (huimia nousuja luvassa)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
14.10.2010 - 15:12

Tammikuun 2011 alusta kansaneläke, perhe-eläke, rintamalisät, vammaistuet sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat indeksikorotuksen verran. Maaliskuussa 2011 myös lapsilisä, lastenhoidon tuet ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat sidotaan kansaneläkeindeksiin.

Indeksin nousun perusteella yksin asuvan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee 2,33 euroa eli 584,13 eurosta 586,46 euroon kuukaudessa. Avio- tai avoliitossa olevan, pelkästään kansaneläkettä saavan henkilön eläke nousee puolestaan 2,07 euroa eli 518,12 eurosta 520,19 euroon kuukaudessa.

Työttömyysturvan täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat korotuksen jälkeen 25,74 euroa päivää kohti. Korotus on noin 2,37 euroa kuukaudessa.

Hallituksen esityksen mukaan lapsilisiin, lastenhoidon tukiin sekä vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin tehdään ensimmäistä kertaa indeksikorotukset 1.3.2011. Vuodesta 2012 alkaen indeksitarkistukset tehdään myös näihin etuuksiin normaalisti vuodenvaihteessa.

Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha korotetaan 22,13 euroon päivää kohti. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta korotetaan 100,00 eurosta 100,40 euroon kuukaudessa. Lasten kotihoidon tuen hoitoraha korotetaan 314,28 eurosta 315,54 euroon kuukaudessa. Maaliskuun indeksikorotusten vaikutus Kelan etuusmenoihin on noin 6,6 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Kansaneläkeindeksin korotus vaikuttaa myös takuueläkkeeseen, jota aletaan maksaa ensi vuoden maaliskuussa. Täyden takuueläkkeen määrä on 687,74 euroa kuukaudessa 1.3.2011 alkaen.

Aamulehti

:whistle:
 
[QUOTE="äiti";22240135]Vittuileeko joku meille?[/QUOTE]

Hallitus kusettaa kansaa 6-0. Ja sitten tulee huomata, että toimeentulotukiasiakkaalla työmarkkinatuki nousee 2,37 euroa/kk., mutta vastaavasti toimeentulotuki laskee 2,37 euroa/kk.
 
[QUOTE="vieras";22240133]Ohhoh! Samaan aikaan espoo-lisä laskee 90 euroa, mutta onneksi valtio pelastaa taas kerran! Joopa joo..[/QUOTE]

Espoo-lisänhän piti laskea jo viime vuonna, mutta menikin suunnitelma pipariksi, kun äidit alkoivat laumoittain ilmoittaa lapsia päiväkoteihin. Tulee nääs varmaan sata kertaa kalliimmiksi kaupungille ne pk-lapset, ja mistä edes ne paikat olisi kaikille revitty?
 
Hyvinvointivaltio on valtio, jossa valtiolla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja huolenpidon varmistamisessa. Suomessa sosiaaliset oikeudet on kirjattu perustuslain 19 pykälään

Gösta Esping-Andersen jakaa hyvinvointivaltion kolmeen eri malliin, sen mukaan kenelle kuuluu ensisijainen vastuu sosiaalisten riskien hallinnoinnissa ja hyvinvoinnin tuottamisessa:lähde?

Pohjoismainen malli, jossa päävastuu on valtiolla
Pohjoismainen malli tunnetaan myös sosiaalidemokraattisena hyvinvointivaltiona, joka Esping-Andersenin mukaan on muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa. Hyvinvointivaltion etujen piiriin kuuluvat kaikki kansalaiset tasapuolisesti, ja järjestelmän painopiste on tulonsiirroissa.

Keskieurooppalainen malli, jossa päävastuu on perheillä
Keskieurooppalainen tai konservatiivinen hyvinvointimalli on esimerkiksi Ranskan, Saksan tai Itävallan kaltainen yhteiskunta, jossa hyvinvointirakenteet on luotu ydinperheen ympärille.

Anglosaksinen malli, jossa päävastuu on yksilöillä
Anglosaksinen malli tunnetaan myös liberaalina hyvinvointivaltiona. Sellainen on esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. Yhteiskunta jakaa vähävaraiset avustuksia ansaitseviin ja ansaitsemattomiin. Verokanta ja tulonsiirrot ovat alhaiset ja valtion sosiaalimenojen osuus BKT:sta vähäinen. Työn merkitys ja arvostus on suuri. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hyväntekeväisyys on huomattava osa hyvinvointipalvelujen rakennetta. Yksityinen sektori osallistuu hyvinvointipalvelujen kustannuksiin työpaikkaetujen ja yksityisten sosiaalivakuutusten kautta.
 

Yhteistyössä