Keitä voi kutsua rippijuhliin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väläys
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

väläys

Vieras
Ei vielä ajankohtainen mutta on mietityttänyt kun lukee täältä isoista juhlista, että ketäs me kutsutaan? Olemme vieraalla paikkakunnalla, sukua on vain kourallinen toisella puolella suomea, hyviä ystäviä pari, loput työkavereita! :(
Naapureilla ei ole ollut täälläpäin tapana kutsua rippijuhliinsa.

Lapsi ei ole juurikaan tekemisissä työkavereiden ja "tuttavien" kanssa, tuntuu hassulta kutsua hänelle lähes tuntemattomia.

Toivoisin että lapsi saa parin vuoden kuluttua juhlansa kuten muutkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja väläys;26566676:
Lapsi ei ole juurikaan tekemisissä työkavereiden ja "tuttavien" kanssa, tuntuu hassulta kutsua hänelle lähes tuntemattomia.

Työkavereita en itse kutsuisi mutta sellaisia omia ystäviä/kavereita jotka muutenkin käyvät kylässä voisin ihan hyvin kutsua. He ovat kuitenkin tavanneet lapsen ja tuntevat hänet vaikkeivat varsinaisesti hänen tuttaviaan olekaan. Omissa rippijuhlissa aikoinaan oli tyyliin puoli kylää koska kaikki tunsivat äitini, itse en tuntenut varmaan puoliakaan. Meilläpäin ei kyllä silloin ketään kutsuttukaan vaan kaikki jotka juhlista tiesi oli automaattisesti tervetulleita. Ja kyllä mä naapuritkin kutsuisin, sellaiset joiden kanssa muutenkin ollaan tekemisissä.
 
[QUOTE="vieras";26566690]Kummit, isovanhemmat, tädit, sedät, enot, lapsen serkut ja lapsen omia kavereita. Nuo ne perinteisimmät.[/QUOTE]

1 kummi, 1 isovanhempi, 1 setä ja vaimo=kummi, 2 serkkua, yhteensä 6. Veikkaan että noista puolet ei pääse kuitenkaan.

Ne kaverit pääsee samaan aikaan ripille.


Tällastä tää on kun on pieni suku!

Mistä nyt saan niitä kuuluisia ottotätejä ja ottosetiä ja ottolapsia. Mummeliisa vois vinkata.
 
Työkavereita en itse kutsuisi mutta sellaisia omia ystäviä/kavereita jotka muutenkin käyvät kylässä voisin ihan hyvin kutsua. He ovat kuitenkin tavanneet lapsen ja tuntevat hänet vaikkeivat varsinaisesti hänen tuttaviaan olekaan. Omissa rippijuhlissa aikoinaan oli tyyliin puoli kylää koska kaikki tunsivat äitini, itse en tuntenut varmaan puoliakaan. Meilläpäin ei kyllä silloin ketään kutsuttukaan vaan kaikki jotka juhlista tiesi oli automaattisesti tervetulleita. Ja kyllä mä naapuritkin kutsuisin, sellaiset joiden kanssa muutenkin ollaan tekemisissä.

Mulla itselläni oli samoin. :) Tällä paikkakunnalla on hieman eri tapa. Ehkä mä teen poikkeuksen ja kutsun naapuritkin ja kaikki vaan jotka on vähänkin tuttuja.

Mä niin haluaisin kunnon juhlat lapselle.
 
Mistä nyt saan niitä kuuluisia ottotätejä ja ottosetiä ja ottolapsia. Mummeliisa vois vinkata.

Se on aika pitkä prosessi, johon ei kannata ihan vain rippijuhlien vuoksi ryhtyä.
Toisaalta toki, jos muuten haluaa avoimessa perheessä elää, niin susoittelen kyllä elämäntapaa. Se antaa paljon... jos väliin ottaakin.

(Tuumii mummeli, joka tekee pikkuhiljaa lähtöä käyttämään adoptiotätiä sairaalassa.)

Mites olisi juhlat kavereille myöhemmin illalla, kun kunkin omat sukujuhlat jo takana?

:)
 
[QUOTE="vieras";26566690]Kummit, isovanhemmat, tädit, sedät, enot, lapsen serkut ja lapsen omia kavereita. Nuo ne perinteisimmät.[/QUOTE]

vaan kun kaikilla ei ole näitä, ja nekin joita "on" ovat kuolleet.
 
Määritelläänkö "kunnon juhlat" siis sen perusteella montako vierasta on??
Meillä ei muuten puoliakaan serkuista kutsuttu, johtuen siitä että en tunne niitä laisinkaan ja väkimäärä olisi kasvanut aivan järkyttävän suureksi. Suku kun on molemmin puolin aika helposti sikiävää, ongelma sekin!
 
Se on aika pitkä prosessi, johon ei kannata ihan vain rippijuhlien vuoksi ryhtyä.
Toisaalta toki, jos muuten haluaa avoimessa perheessä elää, niin susoittelen kyllä elämäntapaa. Se antaa paljon... jos väliin ottaakin.

(Tuumii mummeli, joka tekee pikkuhiljaa lähtöä käyttämään adoptiotätiä sairaalassa.)

Mites olisi juhlat kavereille myöhemmin illalla, kun kunkin omat sukujuhlat jo takana?

:)

Tuo erilliset kaverijuhlat on loistava idea!
Mä haluaisin kyllä avoimen perheen mutta se nyt vaan ei ole onnistunut.
Kun lapsi oli pieni kestitsin aina kylän lapset ja kaikki kerääntyivät meille leikkimään. Vanhempiin ei kuitenkaan ole koskaan saanut kontaktia, yrittänyt olen ja siitä luopunut. Ehkä heille oli kätevää että sai lähettää lapset naapuriin hoitoon. Saattaa kuulostaa kitkerältä mutta kuulostakoot.
Onneksi lapsi on säilyttänyt kaverisuhteensa vaikka asikuisilla ei puhumista olekaan.
 
Määritelläänkö "kunnon juhlat" siis sen perusteella montako vierasta on??
Meillä ei muuten puoliakaan serkuista kutsuttu, johtuen siitä että en tunne niitä laisinkaan ja väkimäärä olisi kasvanut aivan järkyttävän suureksi. Suku kun on molemmin puolin aika helposti sikiävää, ongelma sekin!

Tavallaan joo, siis jos niitä olis edes enemmän kuin kotiväki. :D
Mulla on serkkuja jossain maailmalla, lapsena ollaan nähty. Yhden olen tavannut aikuisena sattumalta, hänellä on lapsia, ja kovasti yritin houkutella kylään. Ei ole kuulunut, enkä tosin vastakutsuakaan saanut.
 
[QUOTE="tollo";26566807]vaan kun kaikilla ei ole näitä, ja nekin joita "on" ovat kuolleet.[/QUOTE]

Kuolleita on paljon. Sellaisia, jotka olisivat mielihyvin osallistuneet ja jotka ovat olleet omissa juhlissani.
Oma lapsuudenympäristöni oli täysin toisenlainen ja ihmisiä oli ympärillä paljon.
 
Musta kyllä tuntui aikanaan hassulta, kun äiti oli kutsunut omia kavereitaan, joita tuskin tunsin, mun ylioppilasjuhliin. Vieläkin muistan sen fiiliksen, että juhlitaankohan tässä nyt ylioppilasta vai ylioppilaan äitiä.
 
aloittajalle semmosen vinkin etukäteen annan jolla valmistelee asta juhlaan että,
kun lapsen samaan aikaan konfirmoidut kaverit kehuvat kuinka paljon saivat lahjoja tai rahaa
(tätä ne keskenään vertailee vaikka kuinka olisi kasvatettu hyvin)
että ei pettyisi kun ei ole oikeasti niitä sukulaisia.
 
Meillä myös pieni suku,mutta kutsuin sitten perhetuttuja ja lähimmät naapurit,kenen kanssa ollaan jonkun verran tekemisissä ja tuli ihan kunnon juhlat.Hmm,meistä vois tulla teille ystäväperhe,kuulosti niin tutulta tuo,missä päin asutte?:)
 
[QUOTE="tollo";26566897]aloittajalle semmosen vinkin etukäteen annan jolla valmistelee asta juhlaan että,
kun lapsen samaan aikaan konfirmoidut kaverit kehuvat kuinka paljon saivat lahjoja tai rahaa
(tätä ne keskenään vertailee vaikka kuinka olisi kasvatettu hyvin)
että ei pettyisi kun ei ole oikeasti niitä sukulaisia.[/QUOTE]

Näin pitää tehdä. Onhan tuo jo tavallaan tajunnutkin asian kun esim. synttärijuhlissa käy vain max. kaksi aikuista.
 
[QUOTE="Mie";26566896]Musta kyllä tuntui aikanaan hassulta, kun äiti oli kutsunut omia kavereitaan, joita tuskin tunsin, mun ylioppilasjuhliin. Vieläkin muistan sen fiiliksen, että juhlitaankohan tässä nyt ylioppilasta vai ylioppilaan äitiä.[/QUOTE]

Minullakin oli paljon vanhempien tuttavia mutta ajattelin sen kuuluvan juhlan luonteeseen ja otin onnittelut tuntemattomilta mielihyvin vastaan. :)
 

Yhteistyössä