Kehtaisitteko myöntää ystävillenne että olette köyhiä?

Jotenkin ajattelisi, että ystävät ovat aika yvin perillä toistensa raha-asioista sanomattakin.

 

kyllä puhun ystävilleni, kaikille sukulaisille en niinkään. ja tunnen olevani rikas, kun olen osakkaana ihanassa perheessä.

 

Kyllä mä kertoisin rehellisesti ystävälleni, koska olisi kamala joutua salailemaan köyhyyttään. Kurjahan se olisi sepittää jotain valeita, miksi ei nyt voikaan lähteä ystävien kanssa ravintolakierrokselle, kylpylälomalle jne. Tai sitten olisi pakko jostain repiä' rahat kulissien ylläpitämiseen.

 

Kehtaan ja kehtaan leveillä sillä, miten hyvin osaan saada rahat riittämään, vaikka nyt on viime vuodet tullut ihan hyvää tiliä. Oma äitini inhoaa piheilyä ja elää kuin viimeistä päivää vaikka on toimeentulotuella. Itse olen opetellut nuukailevaksi ja mielelläni häntä järkytän säästövinkeilläni hänen nyrpistellessään nenäänsä

Enemmän tietysti häpeilevät ne, jotka eivät kykene hallitsemaan kulutusta tulojen mukaan. Näyttäähän se oudolta, jos jatkuvasti uusitaan sisustusta ja ajellaan hienoilla autoilla tai taksilla, nautitaan ravintolanantimia jne vaikka tulot on pienet tai tulevat suoraan sossusta.