Kehtaisitko sinä liikkua ns. julkisilla paikoilla....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huh huijaa...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huh huijaa...

Vieras
vaaleanpunaisessa toppatakissa (mikä onkin tarkoitettu aikuisille, ei ole ostettu lastenosastolta)?

Tuollainen "ihanuus" minulla nyt on.

Äitini oli kovin huolissaan ohuehkosta talvitakistani, vaikka tarkenenkin sillä oikein hyvin, mutta äitipä ei tuota uskonut.

Niin mentiin kauppaan ja hän iloisena tuli ilmoittamaan, että tulepa katsomaan mitä kivaa löysin, tulepa kokeilemaan. Ja hän näytti tyytyväisenä tuota vaaleanpunaista toppatakkia. Sanoin kyllä aluksi hieman nurinaa takin väriin liittyen, mutta äitinipä sanoi, että höpsis, nyt ovat pastilllerivärit muotia.

Hän on usein sellainen, että mitä uutta hän näkee jonkun toisen aikuisen ihmisen päällä, niin sen saman systeemin on passattava myös minullekin eikä vastaväitteeni auta yhtään, hän suuttuu ja pakko on sitten antaa hänelle periksi.

Niin kuin nyt tälläkin kertaa, pakko minun oli loppujen lopuksi hyväksyä tuo takki ja kehua miten ihana se on. Äitini oli silloin oikein tyytyväinen asiaan ja sanoi, että hän on iloinen nyt, kun tietää, ettei sinua palele.

Mutta asiaan, miten kehtaan mennä minnekään tuon värisellä toppatakilla, olkoompa vain kuinka muotiväri tai ei. Tekisi mieli mennä tuolla takilla vain mummolaan - ei minnekään muualle. Minusta vaaleanpunainen väri on tarkoitettu pikku tytöille, ei aikuiselle ihmiselle.
 
No joo, aika harva varmaan ostaa vaaleanpunaista takkia. Mutta laita sen kanssa vaikka musta pipo ja kaulaliina, niin vaikutelma ei ole imelä. Kyllä kehtaa mennä!
 
Kehtaisin kyllä. Mutta en todellakaan olisi aikuisena ihmisenä ostanut epämiellyttävää takkia vain äitini mieliksi! Ihan hullua. Jos äitisi haluaa sinun kulkevan paksummassa takissa, niin miksi ihmeessä et itse saanut valita mieleistä? Kuulostaa siltä, että äitisi pitää sinua vielä alle kouluikäisenä!
 
No mulle on kyllä ihan sama mitä takkeja muut käyttää, ei siis ole noloa käyttää vaikka pinkkiä toppatakkia, jos käyttäjä siitä itse tykkää ja takki on lämmin.

Itse en kyllä pinkkiä toppatakkia päälleni pukisi, pinkki ei ole mun väri ollenkaan ja toppatakkikin vähän tökkii. Mulla ois kaapissa sellanen polveen asti ylettyvä valkea untuvatakki, lämminhän se ois kuin mikä, mut en sitäkään takkia vaan osaa pitää just tuon värin takia. Sit kun olen jo vuosikaudet käyttänyt villakangastakkeja, se paksu untuvatoppatakki tuntuu vaan jotenkin niin tyylittömältä. Tyhmää- tiedän :)
 
Kehtaisin kulkea, mutta en todellakaan antaisi äitini valita minulle takkia josta en itse pidä! En teininä enkä nyt aikuisena, vaan sanoisin suoraan että jos haluat minulle takin ostaa niin kiitos, valitsen sellaisen jota todella tulee käytettyä ja jonka väristä pidän.
 
Kiitokset kommenteistanne!! Niinhän se on, että pitäisi olla oikeus valita vaatteensa, mutta äitini suhteenpa ei niin vain toimita, hän kun on päättänyt haluta hankkia itsestään mieleisen näköisen vaatteen, niin sen on sitten passattava minulle, halusimpa tai en. Jos kieltäydyn hänen valitsemastaan, hän ottaa nokkiinsa todella pahasti. Pakko on sitten vain myöntyä, että joo - onhan tämä ihan kiva.

Ja toisekseen, ei tuo minun ohuempikaan takki hölmöltä näytä - ainakaan omasta mielestäni. Toisekseen kun laitan sinne väliin fleecetakin, niin pärjään takilla oikein mainiosti. EI palele lainkaan.
 
No ei siinä mitään pahaa ole, vaikka ite en juuri vaaleanpunaista ostaisikaan. Niinkuin joku yllä hyvin sanoikin, niin pariksi vaan vähän matalampaa profiilia kaulahuiviin ja muuhun.

Tosin jos et itse pidä yhtään takista, niin miksi et vaan sanonut ettet halua vaaleanpunaista? Nimetätin onhan se hölmöä ostaa takki, jota ei käytä. Rahat menevät hukkaan. Parempi kerralla ostaa sellainen mistä tykkää.
 
En käyttäisi vaalenpunaista takkia, koska käytän vain muutamaa tiettyä väriä. Mutta en myöskään katsoisi pitkään tai ihmettelisi, jos joku toinen aikuinen käyttäisi vaaleanpunaista takkia.

Tuon lyhyen kuvauksen perusteella äitisuhteesi ei kyllä vaikuta olevan ihan terveellä pohjalla. 1) Normaalisti äiti ei päätä, mitä aikuinen lapsi laittaa päälleen. 2) Normaalisti äiti ei loukkaannu, vaikka aikuinen lapsi olisi tämän kanssa makuasioista eri mieltä.
 
"vierailija", minä siis olen tässä muutama vuosi sitten tehnyt henkisen pesäeron äitiini, mutta silti äitini vain kovasti haluaa päästä päsmäröimään asioissani. Ja minustakin on tuo todella naurettavaa, että jos on eri mieltä kuin hän, niin hän ottaa ja suuttuu siitä. Lisäksi hän usein vähättelee tekemisiään, vaikka hän osaakin yhtä sun toista tehdä. Hän on välillä hieman "omanlaisensa" persoona.
 
"hmm", tässä on myös sekin takana, että äitini ei halua ostaa mitään kallista ja tuo takki oli alennuksessa, siksipä hän sen juuri välttämättä minulle halusi ostaa.
 

Yhteistyössä