Kehtaako tämän vuoksi mennä lääkäriin?

Luin BED-syömishäiriöstä, eli ahmimissyömishäiriö. Mutta en tiedä kehtaanko mennä asian vuoksi lääkäriin ja jos kehtaan, niin mihin lääkäriin, ihan omalääkärille terveyskeskukseen? Tietääkö joku tuosta, onko tohon jotain lääkettä tai miten tota yleensäkin hoidetaan?

 

No miksipä ei kehtaa? Ja apua saa varmasti

 

No miksipä ei kehtaa? Ja apua saa varmasti

no mietin että nauraako ne vaan tyyliin "syö vaan vähemmän, läski" Eli ottavatko tälläistä edes tosissaan..

 

Tottakai kehtaat!!! Hienoa, että osaat hakea apua. Mene ensin tk:n omallelääkärille, hän ohjaa sinut tarvittaessa eteenpäin.

 

kyllä syömishäiriöt otetaan tosissaan. eli rohkeasti vaan lääkäriin.

 

Kyllä kehtaa. Tosin ei varmaan kannata mennä sinnä tyyliin "luin tällaisesta ja nyt minulla on se" vaan kerrot oireista ja ettet saa lopetettua syömistä yms. mitä siihen nyt kuuluukaan ja annat lääkärin itse tehdä diagnoosi. Olen tullut siihen tulokseen, että paremmin otetaan tosissaan kun annat sen lääkärin "itse hoksata" mikä sulla on vikana kun se että kävelet sinne valmiin diagnoosin kanssa.

 

tuntuu että tämä on jotenkin vähäpätöinen asia niistä ja sen takia menen sinne jononjatkeeksi taidan katsoa jonkun yksityisen vastaanoton jos sinne kehtaisin soitella ja varata ajan..

 

tuntuu että tämä on jotenkin vähäpätöinen asia niistä ja sen takia menen sinne jononjatkeeksi taidan katsoa jonkun yksityisen vastaanoton jos sinne kehtaisin soitella ja varata ajan..

mene vaan tk:n kautta, ei syömishäiriö ole leikin asia.

 

mieli tekisi soittaa ja varata se aika mutta kun mietin mitä sieltä saatetaan sanoa niin jänistän. Voikohan ne mitään sanoa neuvoksi jos kysyn neuvolalääkäriltä tai terveydenhoitajalta asiasta ens kerralla kun menen että keneen mun pitäisi ottaa yhteyttä. ehkä jotenkin helpompi kysyä sitä kautta kun soittaa ja selittää asia monelle eri ihmiselle. Äh kun tää on vaikeeta!!!

 

Soita ja varaa itsellesi aika, jos et saa mielestäsi asiallista palvelua, hakeudu sen jälkeen yksityiselle.

 

sorry kun nostan tätä, mutta piti tulla surkuttelemaan sitä että miten ne lääkärit mua uskoo kun ei edes oma mies usko äsken sille yritin kertoa ja pääsin lauseessa näin pitkälle "kulta, minulla taitaa olla syömishäiriö, kun.." ja sitten mies alkoikin nauramaan Että kuulemma keksin vaan tekosyitä aina kaikelle ja vika on kaikessa muussa paitsi minussa itsessä..

 

Hirveä mies!Anteeksi mutta ei omalta mieheltä pitäis saada tuommoista palautetta.Itse menin lääkäriin ja pyysin aikaa ravitsemisterapeutille ja lääkäri kirjotti sen ja ei menny kuin viikko niin sain ajan.eli rohkeasti vaan.Sun elämä parantuu huomattavasti kun pääset eroon syömishäiriöstä.

 

Hirveä mies!Anteeksi mutta ei omalta mieheltä pitäis saada tuommoista palautetta.Itse menin lääkäriin ja pyysin aikaa ravitsemisterapeutille ja lääkäri kirjotti sen ja ei menny kuin viikko niin sain ajan.eli rohkeasti vaan.Sun elämä parantuu huomattavasti kun pääset eroon syömishäiriöstä.

mies ei ehkä ymmärrä sitä määrää mitä mä syön, koska syön häneltä salaa ja juuri sillon nää ahmimiskohtaukset onkin ja jotenkin kun teilattiin heti alkuunsa niin ei hotsita edes kertoa enempää. Ravitsemisterapeutitko hoitaa näitä syömishäiriöjuttuja? ehkä yritän hoitaa sen sitten omin päin kun en mä kehtaa kertoa tästä kellekkään enää.

 

no minkä verran sä sitten syöt ahmimiskohtauksen iskiessä? jo pelkästään toi, että syöt salaa on huono merkki. oletko vakavasti ylipainoinen?

 

no minkä verran sä sitten syöt ahmimiskohtauksen iskiessä? jo pelkästään toi, että syöt salaa on huono merkki. oletko vakavasti ylipainoinen?

kehtaanko edes kertoa määriä.. leipää järjettömät määrät, makaroonia ketsupin kanssa menee kattilallinen kerralla, karkkipussi ei kauaa kestä.. riippuu vähän mitä kaapista löytyy ja siitä mitä on päivän aikana muuten syönyt, eli syön siihen asti kunnes on oikeasti tuskanen olo ja ähky. ja hetken päästä kun olo helpottaa saatan hyvinkin syödä vähän lisää.. BMI on 34. Ja tuo on oikeasti ahmimista, suun pitää olla kokoajan täysi sitä ruokaa Välillä sitten on hyviäkin päiviä välissä jollon en syö, ja silloin yleensä on niin paljon menoja tai mies on kotona, mutta sillon kun en voi syödä niin on aika tuskainen olo myös kun ei pääse syömään. Tämä alkoi n. 2 vuotta sitten, silloin olin 25-30kg hoikempi..

 

no minkä verran sä sitten syöt ahmimiskohtauksen iskiessä? jo pelkästään toi, että syöt salaa on huono merkki. oletko vakavasti ylipainoinen?

kehtaanko edes kertoa määriä.. leipää järjettömät määrät, makaroonia ketsupin kanssa menee kattilallinen kerralla, karkkipussi ei kauaa kestä.. riippuu vähän mitä kaapista löytyy ja siitä mitä on päivän aikana muuten syönyt, eli syön siihen asti kunnes on oikeasti tuskanen olo ja ähky. ja hetken päästä kun olo helpottaa saatan hyvinkin syödä vähän lisää.. BMI on 34. Ja tuo on oikeasti ahmimista, suun pitää olla kokoajan täysi sitä ruokaa Välillä sitten on hyviäkin päiviä välissä jollon en syö, ja silloin yleensä on niin paljon menoja tai mies on kotona, mutta sillon kun en voi syödä niin on aika tuskainen olo myös kun ei pääse syömään. Tämä alkoi n. 2 vuotta sitten, silloin olin 25-30kg hoikempi..

eli ruoka niinsanotusti määrää sun elämääsi. huolestuttavalta tuo kuulostaa, mutta on jo puoli voittoa että tunnistat asian ja huolestut siitä itse. miehesi ei tosiaan nyt käsitä missä mennään. koita sillekin tehdä selväksi tuo, millaisia määriä syöt ja että syöminen on pakonomaista. tarvitset nimittäin toipumiseen kaiken mahdollisen tuen ja avun läheisiltäsi.

ja tosiaan lääkärille joko yksityisen tai terkkarin kautta ja mitä nopeemmin sen parempi. rohkaisupotku täältä pyllylle ja hida itseäsi, tämä on sun ainoa elämä ja olet sen itsellesi velkaa.

 

no minkä verran sä sitten syöt ahmimiskohtauksen iskiessä? jo pelkästään toi, että syöt salaa on huono merkki. oletko vakavasti ylipainoinen?

kehtaanko edes kertoa määriä.. leipää järjettömät määrät, makaroonia ketsupin kanssa menee kattilallinen kerralla, karkkipussi ei kauaa kestä.. riippuu vähän mitä kaapista löytyy ja siitä mitä on päivän aikana muuten syönyt, eli syön siihen asti kunnes on oikeasti tuskanen olo ja ähky. ja hetken päästä kun olo helpottaa saatan hyvinkin syödä vähän lisää.. BMI on 34. Ja tuo on oikeasti ahmimista, suun pitää olla kokoajan täysi sitä ruokaa Välillä sitten on hyviäkin päiviä välissä jollon en syö, ja silloin yleensä on niin paljon menoja tai mies on kotona, mutta sillon kun en voi syödä niin on aika tuskainen olo myös kun ei pääse syömään. Tämä alkoi n. 2 vuotta sitten, silloin olin 25-30kg hoikempi..

eli ruoka niinsanotusti määrää sun elämääsi. huolestuttavalta tuo kuulostaa, mutta on jo puoli voittoa että tunnistat asian ja huolestut siitä itse. miehesi ei tosiaan nyt käsitä missä mennään. koita sillekin tehdä selväksi tuo, millaisia määriä syöt ja että syöminen on pakonomaista. tarvitset nimittäin toipumiseen kaiken mahdollisen tuen ja avun läheisiltäsi.

ja tosiaan lääkärille joko yksityisen tai terkkarin kautta ja mitä nopeemmin sen parempi. rohkaisupotku täältä pyllylle ja hida itseäsi, tämä on sun ainoa elämä ja olet sen itsellesi velkaa.

Kiitos Tosiaan tajusin asian tässä kun olen yrittänyt laihduttaa ja se kaatuu aina tuohon että mun on siis oikeasti PAKKO ahmia sillon kun mies lähtee töihin. Rupesin miettimään että mistä ihmeestä se oikein johtuu että sitä vaan ei ole muuta vaihtoehtoa kun ähkyyn asti syödä.

En tiedä voisiko tämä johtua jo lapsuudesta, sillä isän nähden ei saatu syödä pienenä mitään hyvää. Äiti osti kaupasta karkkia ja kaikki oli syötävä automatkan aikana ennenkuin oltiin kotona ja syömisiä peiteltiin isältä, muuten tuli huutoa ja haukkuja sekä lapsille että äidille. Sipsipussikin piti olla tyhjä sen 10 minuutin matkan aikana tai ainakin piti yrittää syödä niin paljon kun ehtii. Ongelma on tainnut olla mulla aina mutta viime vuosina se on oikein räjähtänyt..