Kehittyykö kotona hoidetut lapset hitaammin kun päivähoidossa olevat?

  • Viestiketjun aloittaja "nih"
  • Ensimmäinen viesti
En tiedä onko tääkin provo, mutta joskus tätä mietin omien lasten kohdalla, jotka olivat melko pitkään kotihoidossa, varsinkin isompi. Mutta sehän on ihan perheestä kiinni; siitä kuinka tarjotaan lasta kiinnostavaa ja aktivoivaa toimintaa, miten on ikätasoista seuraa tietyissä ikäkausilla, käydäänkö puistoissa, kerhoissa, touhutaan yhdessä ihan siellä kotona. Meillä on luettu paljon, askarreltu ja liikuttu. Varmasti sellainen isoissa ryhmissä olemisen taito on vähän kehnompi ja se jännittää, mutta nykyiset päiväkodin ja koulujen luokkakoot on niin isoja, etten edes pidä sitä niiin isossa ryhmässä olemisen taitoa itseisarvona. Vaikka sekin hetki koittaa meillekin, kun siirtyvät pph:sta päiväkotiin.

Mutta summa summarum, en usko että näin on kokonaisuudessaan. ja jos oppivat hitaammin kotona, yleensä nappaavat muutamassa kuukaudessa verrokit päiväkodissa kiinni, joka lienee loppuelämän kannalta yhdentekevää. Arvoista jne. tässäkin on kyse :)
 
  • Tykkää
Reactions: hallittu kaaos
"mamma mia"
Meillä kakkonen oli kotona koko ajan , ja aloittikin sitten eskarin 5.5 vuotiaana ,vuotta säädettyä aiemmin .

Tämä johtui siitä että oli kehitystasoltaan jo 7 vuotiaan tasolla. Kotona oli palon virikkeitä , joten lapsi kasvoi ja kehittyi .
 
..-..
Päiväkodissa työskennelleenä tuntuu, että asia on enemmänkin toisin päin, ainakin isommissa (3-6 v) lapsissa. Toki poikkeuksia on paljon ja etenkin eskareilla näyttää johtuvan siitä, että vähemmän päiväkodissa olleilla on enemmän motivaatiota osallistua yhteisiin toimintoihin, mikä saa heidät näyttämään osaavammilta.

Riippuu varmasti paljon kodista. Kotihoidetulla on paremmat mahdollisuudet oppia enemmän, mikäli vanhemmat haluavat ja jaksavat panostaa asiaan. Päivähoidossa on päiväkodeissa suuret ryhmät, eikä lapsia voi huomioida yhtä yksilöllisesti tai antaa yhtä paljon aikaa, mutta toisaalta asioita, joita harjoitellaan kaikkien lasten kanssa. Perhepäivähoidossa taas riippuu todella paljon hoitajasta ja muista lapsista.
 
"sanni"
ei todellakaan. meillä kotihoidettu muksu meni päiväkotiin 3veenä vaipattomana, osaa pukea itse ja syö hyvin jne. kaikki nää perustoiminot osaa kuten leikkaa saksilla .

Kuitenkin kun päiväkoti alkoi on ns. taantunut, on tullut sellaista että en halua pukea kun tädit haluaa tarhassa auttaa ja tosi moni lapsen ryhmässä olevista 3v. on tarhassa vaipoissa. muksu on ainut jolla ruokalappua ei ole tarhassa ikäistensä ryhmässä. meille pkodista on sanottu että onpa omatoiminen lapsi vaikka mielestäni nää taidot pitäisi ikäisellään jo olla. Kehitystä päiväkodissa oloaikana 6kk ei ole tapahtunut. lapsi vielä pienten ryhmässä mikä itseäni harmittaa mutta kun tilaa ei ole.
 
"Vieras."
Riippuu kodista. Kotona on paremmat mahdollisuudet keskittyä lapseen, joku käyttää sen ajan tarjotakseen lapselle uusia kokemuksia ja opettaen taitoja, antaen vastuuta ym. Toinen sitten tekee kaiken valmiiksi ja kohtelee leikki-ikäistä kuin vauvaa.

Isommassa ryhmässä toimiminen voi olla vieraampaa kotihoidetulle, mutta en pidä sitä ongelmana. Tuota kerkeää oppia vielä lähempänä eskari-ikää tai eskarissa, ei ole syytä laittaa taaperoa päiväkotiin noiden taitojen vuoksi.
 
"Mie"
Riippuu lapsesta, riippuu tilanteesta. Varmaan tuo meidän kohta 3 v pukisi itsenäisemmin, jos olisi päiväkodissa. Mutta en tiedä, tekisikö se häntä yhtään sen kehittyneemmäksi. Koen, että lapsen kannalta on suorastaan reilua olla välilä äidin sylissä puettavana, kun pikkuveli saa olla koko ajan.

Lapsi on kyllä osannut pitkään kaikki kirjaimet ja numerot, minkä lasken kotihoidon ansioksi.
 
ymmi
No en usko että voidaan yleistää suuntaan tai toiseen. Kaikki kun riippuu geeneistä ja ympäristöstä. Typerää edes kuvitella, että voidaan laittaa päivähoito ja kotihoito vastakkain tällee, onhan lapsen kehityksessä muitakin tekijöitä.

Omani on kotihoidossa ja on 2,5v, käy pöntöllä, pukee itse, puhuu taukoamatta.. Mutta en silti ole olettanut että johtuu kotihoidosta vaan lapsen omista resursseista.
 
juu ei
[QUOTE="nih";29619580]Tuntuu että heillä pidetään pitkään vaippaa, syötetään, puetaan yms kun päivähoidossa olevat ovat paljon kehityksestä edellä. Onko näin?[/QUOTE]

No meillä esikoinen meni hoitoon 10 kk iässä ja kuopusta hoidin kotona pitkään. Molemmat olivat päiväkuivia 2-vuotiaana. Noin 3-vuotiaana myös yövaippa pois. Vähän ennen 3-vuotispäivää.

Molemmat ovat syöneet itse heti vauvaiän jälkeen ja pukeneet 3-vuotiaana. Minulle yksi pph sanoi että 3-vuotiaiden kuuluu pukea iitse ja kun itselläni ei kokemusta ollut, niin uskoin häntä.

Eli meillä ei ole ollut eroa lapsissa näiden asioiden suhteen vaikka esikoinen meni hoitoon alle 1v ja nuorempi oli kotona 5-vuotiaaksi.
 
juu ei
niin ja ainakin meidän kotihoidetulla kaverit puetuttivat itseään, kun eivät osanneet itse pukea kuulemma. Hanskoja laittoi toisille käteen ym eli tarhassa voi oppia myös teetättämään muilla omia hommia. Tosin voihan noin käydä kotonakin. Eiköhän ole kiinni vanhemmista miten vastuuttaa lapsiaan.

On tarhalaisia jotka eivät osaa yhtään olla itsekseen, tarhassa pitäää viihdyttää ja tarhasta viedään mummolle ja mitään arkisia askareita ei osata, esim. kaupassa ei käydä eikä osata olla ihmisiksi, kun arki on vierasta. Usein kotona jos isovanhemmat eivät asu lähellä, joutuu pakosta tehdä arkea lasten kanssa eli lapsi joutuu viihdyttää kun äiti laittaa ruokaa ja siivoaa.

Nykyään kyllä myös tarhassa päästetään lapsia keittiöön ja muihn töihin.
 
lastenhoitaja ja äiti
Päiväkodissa lapset oppivat tiettyjä asioita monesti nopeammin, koska heidän on "pakko" ja he mallioppivat nopeasti muilta lapsilta.

Kotona taas on enempi aikaa passailla lasta, mikä ei mielestäni ole pelkästään negatiivinen asia, todellakaan. Sillä kun ei loppupeleissä ole mitään merkitystä, syökö lapsi täysin itse 1-vuotiaana vai 2-vuotiaana. Ja etenkin esikoisen kohdalla ei monesti ole siinä ympärillä koko ajan niitä muita lapsia. Toki lapsi oppii paljon myös vanhempia matkimalla, mutta erityisen kiinnostuneita lapset on toisista lapsista ja vertaisryhmän merkitys voi olla yllättävän suurikin kun opetellaan uusia taitoja.

Nykyään näyttää vanhempia olemaan kahteen leiriin; ne jotka vaipattaa ja tutittaa vielä 5-vuotiasta. Ja sitten ne toiset jotka ei taas osaa oikein ollenkaan vauvatella enää edes taaperoa, vaan taaperolta vaaditaan ihan hirveesti jo pienestä pitäen. Kultainen keskitie on tässäkin se paras tie mielestäni; opetellaan uusia taitoja lapsentahtisesti, mutta annetaan sen isommankin välillä olla "vauva" ja hoidetaan häntä kuin pikkuista.
 

Yhteistyössä