Käytännön neuvoja ajankäytöstä opiskelevalle perheenäidille, kiitos

[Opiskelija-äiti]

Olen vähän kauhuissani mitä tuli tehtyä, kun olen lähtenyt opiskelemaan aikuisiällä. Edellisistä opinnoista 20 vuotta ja kotona pienin lapsi 2-vuotias.

Mietin onko tämä mulle mahdoton yhtälö. Opiskella pitäisi varmaan öisin. Mutta kun olen jo puoli kymmeneltä illalla ihan väsynyt.

Kuinka te olette järjestäneet itsellenne mahdollisuuden opiskeluun?

 

[RitiRalla]

Samoissa mietteissä. Mullekin vielä mysteeri, et millon ne tehtävät oikein saa tehdyksi.

 

[vieras]

mulla oli 4 lasta kun lähdin opiskelemaan ja viidettä rupesin odottamaan viimesen kouluvuoden aikana.. Kyllä välillä oli tosi rankkaa kun opiskelu aika kotona tapahtui aina vasta kun lapset kävivät nukkumaan.. Joskus pyysin hoitajan kotiin ja lähdin muualle lukemaan varsinkin tentti aikana

 

[näin]

Tehtävät saa tehdyksi sillon kun on itsenäisen opiskelun päiviä, hyppytunteja tai lyhyitä koulupäiviä. Pidän itse lapseni hoidossa sen kahdeksan tuntia päivässä riippumatta siitä onko minulla itselläni koulua tunti vai kahdeksan. Toinen mahdollisuus sitten on illalla, kun lapset nukkuu.

 

[Non compos mentis]

Koskaan en ole öisin tehtäviä pakertanut. Oikeastiko olette kiinni lastenne kyljissä kotona ollessanne 24/7? Otattehan te tähän palstailuunkin aikaa. Oikeastaan se vaatii vain itsekuria, että tekee niitä opiskelujuttuja esim. lasten ollessa päiväunilla, ulkona tms. Aikaa on kaikilla opiskeluun, sen takaan. Time management on avainsana.

Itse olen sanonut lapsilleni, että nyt äiti tekee koulujuttuja. Se tarkoittaa sitä, ettei mua saa häiritä kuin hätätapauksessa. Sen ajan leikkivät omiaan. Rupesin korottamaan pitkän matikan arvosanoja esikoiseni ollessa vajaat 2 kk vanha. Ammattitutkintoa ryhdyin suorittamaan esikoisen ollessa 3v ja kuopuksen 1v. AMK-opiskelut alkoivat kuopuksen ollessa 3v ja esikoisen 5v. Hyvin on mennyt, olen tehnyt sivutoimisesti töitäkin ja opiskellut muita juttuja ja valmistun etuajassa.

Eli siis: priorisoi. Tee tehtävät aina mahdollisimman paljon etuajassa, älä jätä viimeiseen iltaan. Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Eläessäni en ole lapsiani käyttänyt tekosyynä opiskelu- tai työelämässä siihen, että miksi jokin ei ole tehty ajoissa.