Meillä synnytys käynnistettiin rv 42+2. Lapsivesi oli jo vähentynyt ja istukka alkanut kalkkeutumaan.
Itselleni annettiin sytotec-tabletteja? (muistaakseni), klo 9,12,15,18. Tämän jälkeen lopetettiin yritys ja ilmoitettiin, että seuraavana päivänä jatketaan. Ensimmäiset vaivaiset supistukset sain vasta klo 16 jälkeen, eivätkä tuntuneet pahoilta. Olin tuon päivän jälkeen auki vaivaisen 1 cm, joka oli tilanne jo ennen käynnistystäkin.
Samana iltana klo 23.30 alkoivat supistukset, jotka tulivat heti parin minuutin välein ja kovenivat koko ajan.
Klo 2 aikaan olin samaisen 1 cm auki eikä edistystä tapahtunut. Onneksi tuolloin onnistuin saamaan epiduraalin, joka todellakin helpotti paljon. Ilman sitä en tiedä miten olisin kestänyt. Täytyy kyllä sanoa, että tuohon epiduraaliin asti kaikki oli yhtä #&%?$!*ä.
Sain myös nopeuttavan tipan, joka sitten vasta käynnistikin synnytyksen kunnolla. Paikat aukesivat lopulta 5 cm:stä täysin auki alle tunnissa. Kalvot puhkaistiin joskus 4:n jälkeen.
Ponnistusvaihe kesti 28 min ja poika syntyi klo 06.12.
Omalta osaltani käynnistys ei ollut pahimmasta päästä, koko synnytyksen kestokin oli vaivaiset 6 tuntia. Mutta täytyy sanoa, ettei supistuksien alkaminen noin nopeasti ja lähekkäin ollut mukavaa. Mutta kuulemma on normaalia, että supistukset ovat kovempia ja tulevat lähekkäimmin, kun synnytys käynnistetään. Kuitenkin olisi ollut mukavaa, jos ensisynnyttäjänä olisi ehtinyt edes hengähtää supistusten välissä, nyt kun ei edes tiennyt mitä tuleman piti.
Kaikki sujui kuitenkin loppujen lopuksi hyvin eikä siitä synnytyksestä jäänyt mitään kammoa.
Tässä siis oma kokemukseni reilun 2 viikon takaa.