käykö lapsenne kaverit teillä kotona leikkimässä?miten usein?

[vieras]

tuli mieleen toissapäiväisestä jutusta kun kaveri kertoi että hänen kaverinsa ei anna lapsen mennä ulos viikonloppuisin,eikä iltaisin koulun jälkeen,heille ei saa viedä kavereita eikä lapsi saa mennä kenenkään kaverin luo kylään ikinä.onko tällainen käytös ihan tervettä?lapsi liilluu aina vaan äidin tai isän kanssa asioilla.

 

[Pölö]

Aina saavat mennä kun siihen mahdollisuus....

 

[vierras]

No kuulostaa kyllä oudolta, meillä on alle kouluikäisiä lapsia, mutta kevereita käy kyllä melkein joka viikko kylässä, tai omat lapset menevät kylään.

 

[pia]

meillä käy noin kerran viikossa, joskus enemmän ja joskus ei koko viikkoon. ja omat lapset on samalla systeemillä kavereilla =)

eilen meillä oli yhteensä 7 lasta 4 omaa ja kolme vierasta

 

[Karuski]

kyllä me ollaan jtakuvasti tekemisissä kavereiden kanssa..toki johtuu siitä,että me äidit ollaan kavereita keskenämme..

 

[vieras]

tuli mieleen toissapäiväisestä jutusta kun kaveri kertoi että hänen kaverinsa ei anna lapsen mennä ulos viikonloppuisin,eikä iltaisin koulun jälkeen,heille ei saa viedä kavereita eikä lapsi saa mennä kenenkään kaverin luo kylään ikinä.onko tällainen käytös ihan tervettä?lapsi liilluu aina vaan äidin tai isän kanssa asioilla.

siis liikkuu,ei liilluu : )

 

[Sectiomumx3]

Olen ihmetellyt kun uutimme uudelle asuinalueelle ja ovikello ei koskaan soi. Vissiin on mennyt naapurustossa elämä niin kiireiseksi ettei lapset käy kylässä leikkimässä, mitä nyt pihalla joskus leikkivät. Onko nykylasten elämä niin ohjelmoitua etteivät enää kotona leikkimiset puolin ja toisin kuulu ohjelmaan? Monena iltana olisi mukava jos leikkisivät keskenään ja naapurin täti tulisi vaikka teelle. Olen usein kutsunut mutta kukaan ei tule. Tietääkseni ollaan oikein normaaleja. Ennen kasvatti koko kylä, siinä voisi sitten myös tarpeen tullen autella puolin ja toisin kun tietäisi tarpeen. Itse olen joskus lähettänyt korttikutsuja lapsen päiväkotikavereille. Ongelmaksi tulee tässä muutoksen maailmassa etteivät lapset kiinnity edes omalle asuinalueelleen.

 

[punatukkainen]

Jokapäivä meillä on lasten kavereita leikkimässä ja meidän lapset omilla kavereillaan. Ei ole normaalia tollanen, ettei lapsi pääse mihinkään, ei edes ulos leikkimään.

 

[huuhhaa]

Kyllä meillä joka päivä joku jonkun lapsen kaveri on. Tai sitten lapset käy kavereillaan.

Tuli tuosta aloituksesta vaan mieleen että meillä asustaa kanssa tässä naapuristossa perhe missä 5 lasta neljä jo koulussa. Äiti tai isä vie aamulla kouluun hakee koulusta pienimmät. Isommat saa tulla itse kotiin mutta tietyssä ajassa ja isä vahtii parvekkeelta jotta tulevat soraan kotiin.
Koskaan ei lapset keneknään muun kanssa pihalla leiki kuin äidin ja sisarrusten. Jotenkin kummallista käytöstä mielestäni.

 

[äippä]

Meillä kävi ennen, mutta nyt kun muutettiin niin ei lapsia tunnu lähistöllä näkyvän, toivoisin kyllä että olisi.

 

[kolmen isä]

Jonkun lapsen kavereita käy melkein joka päivä. Ja samaten omat lapset käyvät kavereiden luona aika usein.

 

[äitykkä]

Saisi käydä vieraita useamminkin ja poikakin saisi käydä (ekaluokkalainen), mutta harvemmin tapahtuu. Koulussa on montakin hyvää kaveria, mutta eivät vielä ole "syttyneet" kotikyläilyyn.
Tolle 4-vuotiaalle tulee tänään 5-vuotias kaveri pariksi tunniksi. Se on niin sosiaalinen tapaus että kouluun kunhan menee, on varmasti joka päivä joku täällä/poitsu jossain.

 

[hmm]

Olen ihmetellyt kun uutimme uudelle asuinalueelle ja ovikello ei koskaan soi. Vissiin on mennyt naapurustossa elämä niin kiireiseksi ettei lapset käy kylässä leikkimässä, mitä nyt pihalla joskus leikkivät. Onko nykylasten elämä niin ohjelmoitua etteivät enää kotona leikkimiset puolin ja toisin kuulu ohjelmaan? Monena iltana olisi mukava jos leikkisivät keskenään ja naapurin täti tulisi vaikka teelle. Olen usein kutsunut mutta kukaan ei tule. Tietääkseni ollaan oikein normaaleja. Ennen kasvatti koko kylä, siinä voisi sitten myös tarpeen tullen autella puolin ja toisin kun tietäisi tarpeen. Itse olen joskus lähettänyt korttikutsuja lapsen päiväkotikavereille. Ongelmaksi tulee tässä muutoksen maailmassa etteivät lapset kiinnity edes omalle asuinalueelleen.

Sama meillä. Lopulta sitten ympäristön lapsia tajusi että meille saa tulla ja niitä onkin sitten päivittäin. Muualle ei tietenkään saa mennä. Laiskoja vanhempia. Onhan se toisinaan aika melskettä mutta lapsella on kavereita ja se on pääasia. Tuntuu että toimin myös jonkinlaisena tapakasvattajana, kiitos, hei jne.

 

[mamma neljälle]

meillä tässä pihassa on 2 perhettä jossa on pieniä lapsia meidän lisäksi.ollaan asuttu tässä vuosia mutta kertaakaan ei ole sen perheen ovi auennut ,paitsi yöllä kun isä käy hakemassa postin.niillä on 2 lasta ja ikinä en ole nähnyt heidän edes verhoja aukaisseen.pitäisköhän ilmoittaa jollekin...

 

[mamma neljälle]

puhun siis siitä toisesta lapsiperheestä,unohdin laittaa äskeiseen sen.