Käykö kelle muulle näin?

[argh]

Mä jään jotenkin ylikierroksille viikonlopun ajaksi. Kun raskas ja pitkä työviikko loppuu niin viikonlopulta odotan ehkä liikoja. Mutta sitten sattuukin olemaan sitä, että mies ei halua mennä minnekään vaan olisi vain kotona (ja tekee omia juttujaan) ja lapset ovat minun armoilla ja kiukuttelevat. Minä ärsyynnyn ja tiuskin Mua ärsyttää se, että olis aikaa, mutta mitään ei saada tehdyksi YHDESSÄ perheenä. Olen taas tosi kireänä ja ihan vain siksi, että ukko kyttää telkkaria ja lapset kitisevät selkäni takana.. Ja sehän olen minä, joka heitä kohta taas vie ulkoilemaan. Olen vihainen ja ärsyyntynyt!

 

[sintsu78]

Minulle käy.Tosin nyt olen oppinut olemaan odottamatta liikoja.Ja voihan sitä yhdessä viikollakin touhuta niin, et toinen on vapaa menemään tai lepäämään viikonloppuna.Siis kuitenkin niin et molemmat saa hiukan levähtää.Ei se mies vaan...
Vaikka aika lailla se on niin et minä hoidan lapset ja mies menee.Vaikka ajattelee se myös mun jaksuja...Mut silti kiukuttaa välillä ihan pirusti!

 

[ss]

Mulle ei onneks käy noin ku oon viikonloputki aina töissä. Oon nääs se kaikkien haukkuma maatalon emäntä, joka saa mennä sinne sikalaan viikonloppunakin. ei siis tarvi odottaa mitään erityistä viikonlopuilta. JESS

 

[heh]

Tuttu tunne. Mua ärsyttää viikonloppuisin suunnattomasti myös, jos ei ole mitään muuta ohjelmaa kuin se tuiki tavallinen kotona kökötys. Itse kun olen kotiäitinä niin olis kiva, että edes viikonloppuna tuntuis erilaiselta kuin viikolla :/