Taannoin sain syrjäseudun te-toimistosta hylkypäätöksen omaehtoisen opiskelun hakemukseen (en oletakaan useimpien tietävän mikä se on, mutta se ei ole tässä pääasia). Tiesin itse heti, että kyseessä on ns. pärstäkerroinpäätös, mutta naapurikaupungin isompi koulutusasioihin erikoistunut toimisto ei voinut kävellä ensin mainitun toimiston yli ja en sitten sitä oman kassani maksamaa lyhyttä pätkää omaehtoisen opiskelun lain nojalla saanut. Se mikä kuitenkin hämmästytti ja järkytti suuresi, oli syrjäseudun te-toimiston virkailijoiden asenne, joita tapasin prosessin aikana kolme. Kuin olisi heidän rahoistaan ollut kysymys ja ahven poikittain takapuolessa heti ensimmäisestä kohtaamisesta lähtien. Ja kuinka sivistymättömästi he asiat hoitivat: virkailija hihitteli ja naureskeli ihan kummallisissa paikoissa ja en kerta kaikkiaan keksi syytä miksi. Lisäksi oli vielä kieliongelma, kun eivät reppanat osanneet tätä ensimmäistä kotimaista eli suomea. Tivasi minulta työtodistusta työsuhteesta, joka oli jatkumassa vielä kuukauden, mutta päiväys olisi pitänyt etukäteen kirjoittaa sinne kuukauden päähän. Sitten kahdenkymmenen minuutin jankkaamisen jälkeen suostui myöntämään, että tarkoitti työsopimusta eikä työtodistusta. Toinen toimisto teki sitten erinimisen päätöksen mitä alunperin hain, mutta lopulta kuitenkin hoidin opinnot loppuun lyhyellä kassani kustantamalla ansiosidonnaisella pätkällä. Isomman kaupungin te-toimisto oli asiallinen ja neutraali, yksi koulutusvirkailija jopa äärettömän mukavan, ystävällisen ja auttamishaluisen oloinen. Kuitenkin jäi sellainen tunne, etten enää IKINÄ halua asioida moisen puljun kanssa ja kaikki säälini ja empatiani on niiden ihmisten puolella, jotka joutuvat asioimaan huonossa te-toimistossa ja olemaan virkailijoiden armoilla. Heillä on siellä aika paljon valtaa käyttää harkintaa suuntaan jos toiseen eikä läheskään kaikesta voi edes valittaa. Joten ymmärrän ap:tä jos ei ole halunnut huomauttaa purkan kanssa leikkimisestä.
