Kaverini ostaa meille kalliita lahjoja

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nolo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nolo

Vieras
Olen kahden lapsen yh ja lapseton ystäväni, jonka olen tuntenut yli 20 vuotta, ostelee meille kalliita lahjoja. Nyt lapsen synttäreille (on sentään lapsen kummi)300 euron ja jouluksi 200 euron lahjat. Nolottaa. En kuitenkaan koe, että voin kieltää toista kokemasta antamisen iloa, mutta kun itse annan omille kummilapsilleni kierrätyslahjoja kirppikseltä (lapsien vanhemmat arvostavat kierrätystä), niin en voi tätä materiaalista hyvää antaa pienistä tuloista johtuen eteenpäinkään.

Monesti olen painottanut, että lahjoja emme tarvitse (vaikka onhan niitä mukava saada) ja ehdotellut ihan pieniä lahjoja, kun on kysytty mitä toivotaan.

Nolostelenko turhaan, vai mitä pitäisi tehdä?
 
Meidän muksun (nykyisin kahden muksun kummitäti) osti ensimmäisenä jouluna semmoisen vuoren lahjoja, että olin ihan puulla päähän lyöty, kasseja olikolme tai neljä. Sanoinkin sitten, että ei nyt ihan noin paljoa olisi tarvinnut ostaa.
Seuraavana vuonna oli määrä puolittunut, koska äiti oli sanonut, että ei kummi noin paljon "saa" ostaa. Totesin sitten, että osta vaikka koko kauppa, en sillä sanonut, mutta tarkoitin vaan, että vähempikin riittää.
 
Juu, ajattelisin itsekin että ei tuossa ole mitää nolosteltavaa. Ikävähän se on, ettette voi ostaa yhtä hienoja lahjoja takaisin, mutta en usko että ystäväsi mitään sellaista odottaa. Meilläkään ei kummoisempia lahjoja ostella, mutta isovanhemmat laittavatkin sitten haisemaan ja ihana se on kun tyttö saa jotain "hienompaakin".

Pieni mahdollisuus tietysti on, että kaverisi olisi idiootti ja siellä jossain mammapalstalla kiroilee kun hän ostaa niin hienoja lahjoja ja saa paskoja takaisin ;) mutta ei taida olla mitään syytä olettaa tällaista? Jos olisikin, niin sekin olisi hänen häpeänsä. Ole tosiaan vaan onnellinen kun lapsesi saa hienoja lahjoja :)
 
Jos on kertonut toiselle, ettei ole mikään pakko ostaa niin kalliita lahjoja vaan vähempikin riittäisi, niin sitten täytyy vaan luottaa siihen, että toinen antaa antamisen ilosta. Itse odotan vasta ensimmäistäni ja olen joskus ostellut sukulaisten lapsille melko kalliitakin lahjoja, kun on ollut vaan kiva ostaa jos on saanut omasta mielestään hyvän idean ja haluaa antaa juuri sen lahjan. Krääsää en tykkää ostaa ja hyvä tavara tulee vähän kalliimmaksi. Lapsettomana minusta oli ihan mukava luvan kanssa kierrellä lastenvaate-, lelu- ja kirjakaupoissa ja katsoa mitä kaikkea kivaa siellä on:)
 

Yhteistyössä