Kaveri ottaa päähän: pitäis olla mielenkiintoa kuulla hänen odotusjuttuja..

[ap.]

[QUOTE="vieras";23084644]ja sinä olet sallinut takertumisen ja nytkään et uskalla katkaista suhdetta kokonaan? miksi? koetko jotain vallan tunnetta kun roikutat jo aikaa sitten katkennutta ystävyyttä?[/QUOTE]

Se takertuminen tapahtui vähän kuin varkain. En edes tajunnut asiaa ennen kuin oli "liian myöhäistä". Eikä se minua niin kauan edes häirinnyt kunnes tuli tämä hyväksikäytetyksi tulemisen fiilis, että toinen oksentaa omat juttunsa mulle mutta mä en koskaan saa mitään takaisin.

 

[Blue]

Luultavasti haluaa, ainakin vähän, koska noin kovin pohtii asiaa eikä vain katkaise väliä sen enempiä ihmettelemättä tai miettimättä.

Ok, No mä en mollaisi ja puhuisi noin rumasti ihmisestä selän takana jos haluaisin edelleen olla ystävä. Mutta meitä on erilaisia. Olet varmasti oikeassa.

 

["vieras"]

Se takertuminen tapahtui vähän kuin varkain. En edes tajunnut asiaa ennen kuin oli "liian myöhäistä". Eikä se minua niin kauan edes häirinnyt kunnes tuli tämä hyväksikäytetyksi tulemisen fiilis, että toinen oksentaa omat juttunsa mulle mutta mä en koskaan saa mitään takaisin.

tee hyvä ihminen itsellesi nyt palvelus ja lopeta tuollainen ihmissuhde. vai pelottaako sinua joku?

 

[..]

onks tää ystävä nyt äitiyslomalla ja sen takia tylsistynyt? miks musta tuntuu että tää ongelma katoaa ku se laps syntyy.
ei kai se nyt täysin erakko voi olla jos on kerta raskaaksikin onnistunu tulemaan? vai onko sein tapahtunu netin välityksellä?

 

[ap.]

Mä en ymmärrä näitä "katkaise välit, sano ettei sua kiinnosta olla hänen kaverinsa" -juttuja... Miksei voi vaan avata suutansa ja sanoa tota asiaa kuten se aloituksessakin oli? Että sua loukkaa tuo käytös sen ja sen takia, piste. Näin ne välit voivat ehkä jopa korjaantua joskus. Mutta se nyt tuntuu olevan aika monelle suurikin ongelma avata se leipäläpensä ja keskustella jos joku vituttaa.

Itse asiassa olen hienovaraisesti sanonut (en ole kovin suorapuheinen tyyppi muutenkaan), että tunsin itseni tosi yksinäiseksi yhteen aikaan... ja muistuttanut, että yritin silloin pyytää häntä kävelylle, elokuviin ym. Tämä silloin kun hän on itse valittanut yksinäisyyttä - olen "muistuttanut" omasta taannoisesta tilanteesta.

 

["hah"]

Ok, No mä en mollaisi ja puhuisi noin rumasti ihmisestä selän takana jos haluaisin edelleen olla ystävä. Mutta meitä on erilaisia. .

Ts. meitä on erilaisia ja sä olet parempi? Huh huh..

 

[ap.]

onks tää ystävä nyt äitiyslomalla ja sen takia tylsistynyt? miks musta tuntuu että tää ongelma katoaa ku se laps syntyy.
ei kai se nyt täysin erakko voi olla jos on kerta raskaaksikin onnistunu tulemaan? vai onko sein tapahtunu netin välityksellä?

Noh. Hän on raskaana on/off poikaystävälleen jota tapaa aina silloin tällöin.

 

[Blue]

[QUOTE="hah";23085322]Ts. meitä on erilaisia ja sä olet parempi? Huh huh..[/QUOTE]

No se on ihan sinun tulkintasi. Minä en niin sanonut.

 

[Blue]

Itse asiassa olen hienovaraisesti sanonut (en ole kovin suorapuheinen tyyppi muutenkaan), että tunsin itseni tosi yksinäiseksi yhteen aikaan... ja muistuttanut, että yritin silloin pyytää häntä kävelylle, elokuviin ym. Tämä silloin kun hän on itse valittanut yksinäisyyttä - olen "muistuttanut" omasta taannoisesta tilanteesta.

No mitä hän on siihen sanonut kun olet vihjaillut?

 

[ap.]

[QUOTE="vieras";23084881]tee hyvä ihminen itsellesi nyt palvelus ja lopeta tuollainen ihmissuhde. vai pelottaako sinua joku?[/QUOTE]

Ei pelota. Olen vaan aika kiltti - liian kiltti ihminen ja mun on vaikea sanoa toiselle tai jättää kuin nalli kalliolle..

 

[ap.]

No mitä hän on siihen sanonut kun olet vihjaillut?

Vedonnut silloisiin kiireisiinsä "Niin niin, ymmärrän kyllä, mun elämä oli silloin sellaista.. niin hektistä.. jne. jne." tätä rataa. "olisin kyllä muuten ollut sun tukena, mutta kun oli juuri se työjuttu kun tuli muutoksia ja vaihdoin alaa jne.."

Tämän tyyppistä.

 

[Blue]

Vedonnut silloisiin kiireisiinsä "Niin niin, ymmärrän kyllä, mun elämä oli silloin sellaista.. niin hektistä.. jne. jne." tätä rataa. "olisin kyllä muuten ollut sun tukena, mutta kun oli juuri se työjuttu kun tuli muutoksia ja vaihdoin alaa jne.."

Tämän tyyppistä.

Sano nyt suoraan mitä sä haluat tältä kaveriltasi. Haluatko säilyttää kaveruuden vai pistää poikki?

 

[Keittiönoita]

Itse asiassa olen hienovaraisesti sanonut (en ole kovin suorapuheinen tyyppi muutenkaan), että tunsin itseni tosi yksinäiseksi yhteen aikaan... ja muistuttanut, että yritin silloin pyytää häntä kävelylle, elokuviin ym. Tämä silloin kun hän on itse valittanut yksinäisyyttä - olen "muistuttanut" omasta taannoisesta tilanteesta.

Ja sä olet varma, että tällä ystävälläsi ei silloin mitään työkiireitä ollut, kunhan vaan sanoi niin? Työkiireet voi oikeasti aiheuttaa sen, että työajan jälkeen ei jaksaisi eväänsä liikauttaa. Ei jaksa lähteä tapaamaan ketään, ei kävelylle eikä muutakaan. Pakolliset kotityöt vaan ja sen jälkeen sohvalle katsomaan telkkaria.

Ymmärrän kyllä harmisi, mutta aina ei elämäntilanteet osu yksiin. Joskus se ajan ja energian viejä on työ, joskus raskaus, joskus pienet lapset, joskus parisuhdeongelmat, joskus rahahuolet jne. Raskaana olevat naiset ovat kieltämättä välillä vähän rasittavia, jos eivät puhu muusta kuin raskaudestaan. Mutta niin ne on alituiseen työstään, koiristaan ja puolisostaan puhuvatkin

Jos et enää viihdy tämän ystäväsi seurassa etkä halua ystävyyttä enää jatkaa, niin älä jatka. Eikä sun ehkä tarvitse edes tehdä mitään erityistä ystävyyssuhteen lopettamiseksi. Ystäväsi on saamassa vauvan ja luultavaa on, että ei hänkään enää ehdi samalla tavalla pitää yhteyttä sinuun kuin nyt ja ystävyyssuhde vaan kuihtuu pois tai muuttuu pelkäksi kaverisuhteeksi. Miksi suotta poltella siltoja sanomalla "mä en enää halua olla sun ystävä", kun vuosien päästä taas saatat ehkä halutakin.

 

["mitäh"]

Vedonnut silloisiin kiireisiinsä "Niin niin, ymmärrän kyllä, mun elämä oli silloin sellaista.. niin hektistä.. jne. jne." tätä rataa. "olisin kyllä muuten ollut sun tukena, mutta kun oli juuri se työjuttu kun tuli muutoksia ja vaihdoin alaa jne.."

Tämän tyyppistä.

Mistä sä sitten päättelet, että noi ei ollu todellisia syitä, että jos hänellä oikesti oli työasioita pohdittavana ja muutoksia elämässä? Ei ois saanu olla vai kun sulla oli ongelma?