Kaveri inhoaa mun lastani

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Mulla on yksi kaveri, jonka kanssa tavataan leikkipuistoissa pari kertaa kuussa. Mun oma lapseni on 2v2kk ja kaverin lapsi on 1v2kk. Mä olen huomannut, että tämä kaveri selvästi inhoaa mun lastani. Mun lapseni ei saisi tehdä hänen mielestään oikeastaan mitään! Jos mun lapseni kävelee hänen konttaavan lapsensa vieressä, niin tämä kaveri komentaa että "Älä Elias seuraa toista!". Jos mun lapseni leikkii hiekkalaatikolla hänen lapsensa kanssa, niin tää kaveri komentaa mun lastani että "oo hei varovasti, älä vaan heitä hiekkaa! Älä vaan ota toiselta lelua!" jne. Vaikka mun lapseni käyttäytyy ihan nätisti. Kokoajan mun lapseni pitäisi varoa hänen lastaan, ja jos mun lapseni leikkii ihan normaaleja +2v:n leikkejä kuten juoksentelee ympäriinsä, huutelee innoissaan, jne. niin tämä kaveri huokailee että "miten toi sun lapsi voi olla noin villi?! Onneksi mun lapsi on niin kiltti ja rauhallinen". Tekisi mieli sanoa, että niin oli munkin lapseni vielä silloin kun ei osannut kävellä, ja että tällainen leikkiminen on ihan normaalia tämän ikäiselle... Täällä meilläpäin ei oikein ole muita leikkipuistoja kuin tuo yksi, joten siellä on vähän pakko käydä ja tämä äiti sitten aina sinne välillä samaan aikaan sattuu että näkemistä ei oikein voi estääkään..
Mitä mä oikein voin tälle kaverille sanoa? Ärsyttää, kun hän selvästi katsoo halveksuen mun lastani ja pitää sitä jotenkin kummallisena ja epätavallisen villinä... Hänen mielestään kaikkien lasten kuuluisi vaan istua hiljaa paikoillaan ja vähän siirrellä lapiolla hiekkaa kiposta toiseen (huom! ihan vaan vähän, ettei hiekkaa yhtään lennä ja ettei lapio mene puolta metriä lähempäntä toista lasta ettei vaaaaan osu!)...
 
Kyllä hän siitä oppii, kun oma lapsi kasvaa :)

Mitä jos sanoisit hänelle, että sinulle tulee tunne, ettei hän pidä lapsestasi ja se tekee mielesi surulliseksi.
 
En minä ainakaan tuosta tekstistä nähnyt inhoa tai halveksuntaa. Ylisuojelevan äidin kyllä eikä sellaiselle tarvitse olla ilkeä vaikka miten ärsyttää. Voit aivan hyvin kohteliaastikin ilmaista tunteesi ja pyytää tätä toista äitiä lopettamaan.
 
Jos nyt alkaisit huokailla ja ihmetellä, kun kaverin noin iso lapsi ei osaa vielä kävellä. Oisko vaikka jotain kehitysviivästymää tai neurologisia ongelmia?
 
Mua ärsyttää äidit jotka ei osaa komentaa lapsiaan. Mulla on yksi 20v kaveri jolla 3,5v lapsi, joka on ihan älyttömän villi ja tekee kaikkea typerää, no niinhän ne lapset yleensä, mutta kun tää äiti ei komenna koskaan lastaan vaan kertoo nauraen kuinka heidän Jani-Petteri taas pissasi ja kakkasi lattialle ja sotki koko keittiön mustikkakeitolla, heh heh. Olivat juuri meillä kylässä ja tämä Jani-Petteri söi kahvipöydässä tarjoamaani jäätelöä. Poika sotki jäätelöllä naamansa, minun keittiön pöydän ja lattian jäätelöllä, eikä äiti kertaakaan komentanut, nauroi vain, heh heh. Siitähän poika vaan yltyi sotkemaan enemmän kun hoksasi että se on muiden mielestä hauskaa...paitsi minun mielestä...
 
[QUOTE="Mie";28703939]Mua ärsyttää äidit jotka ei osaa komentaa lapsiaan. Mulla on yksi 20v kaveri jolla 3,5v lapsi, joka on ihan älyttömän villi ja tekee kaikkea typerää, no niinhän ne lapset yleensä, mutta kun tää äiti ei komenna koskaan lastaan vaan kertoo nauraen kuinka heidän Jani-Petteri taas pissasi ja kakkasi lattialle ja sotki koko keittiön mustikkakeitolla, heh heh. Olivat juuri meillä kylässä ja tämä Jani-Petteri söi kahvipöydässä tarjoamaani jäätelöä. Poika sotki jäätelöllä naamansa, minun keittiön pöydän ja lattian jäätelöllä, eikä äiti kertaakaan komentanut, nauroi vain, heh heh. Siitähän poika vaan yltyi sotkemaan enemmän kun hoksasi että se on muiden mielestä hauskaa...paitsi minun mielestä...[/QUOTE]

no vähän eri asia on sotkea jäätelöä tahallaan, tai leikkiä normaaleja lasten leikkejä? Jäätelö tosin on noin pienillä lapsilla muutenkin sellainen syötävä, että sitä jos tarjoaa niin voi varautua sotkuun...
 
Minäkään en pidä kaverini lapsesta. Parkuu KOKO ajan. On nyt 2v. Parkuu kun saa jotain, parkuu kun ei saa jotain...ärsyttävä lapsi..tai ärsyttävästi "kasvatettu".

Eipä kaikki lapset mitään sulohapsia ole.
 
Kai mulle alkais aina muistumaan mieleen että "jaa, meillä olikin se yksi meno, heippa!" silloin kun moinen mamma ilmestyisi puistoon muiden päivää pilaamaan.
 
No mitäs jos sanot niin kuin mielesi tekisi eli: Kyllä se meidänkin Elias oli tuollainen rauhallinen tuossa iässä, mutta kohta se teidänkin "Niilo" saa jalat alleen ja vauhtia leikkeihin.
Ihan vaan sillä lailla ystävällisesti hymyillen :)
 
Myös aikuisen ja lapse väliseen suhteeseen vaikuttaa "henkilökemiat", eli kaikki aikuiset ei tykkää kaikista lapsista ja kaikki lapset ei tykkää kaikista aikuisista. Aikuisen paikka on ymmärtää, että hänen tulee aikuisena asettua sen tilanteen yläpuolelle ja kohdella lasta ystävällisesti - koska lapset kuitenkin ovat vain lapsia. Itsekään en pidä välttämättä kaikista tapaamistani lapsista ihan vain koska lapsetkin ovat yksilöitä.

Mutta että kaverisi suorastaan inhoaisi lastasi? Kuulostaa ikävältä. Onhan noitakin, jotka ajattelevat, että lapsen kuuluu näkyä, muttei kuulua ja ihanne on se rauhallinen kiltti tarkkailija lapsonen, eikä ymmärrystä oikein löydy yhtään elävämmille lapsille. Mutta voihan tuo olla, että se mamma vaan on vähän ylisuojeleva.
 

Yhteistyössä