U
uusavuton
Vieras
Tosta kävelykerjusta tuli mieleen... Meidän 1v3kk poitsu kävelee, mutta luonnollisesti kaatuilee myös. Astuu lelujen, kirjojen päälle ja horjahtelee kuin humalainen.
Kuinka paljon tuollaisen kiitäjän voi sit antaa "mennä ihan itsekseen" kotona? Kun kuitenkin kauhea pelko huonekalujen kulmista jne, kun toinen vaan tykittää... Itsellä menee selkä (toisinaan pakko myöntää hermotkin) jos jatkuvasti seuraa perässä ja ottaa kiinni, ja toisaalta pitäähän toisen oppia varomaan ihan itse. Etenkin kun poju riehaantuu niin ampaisee kauheaa vauhtia SILMÄT KIINNI sattumavaraiseen suuntaan ja vain hihkuu innoissaan. Siinä vaiheessa oma adrenaliinituotanto pääsee yläkäyrille. Miten te muut teette? :ashamed: