on kesäkuun ilta, teen lähtöä tansseihin, mietin mitä laittaisin päälleni, laitanko jotain konservatiivistä kuten kotiäidin pitäisi vai jotain hieman seksikästä... päätän laittaa jotain siitä väliltä. olen valehdellut miehelleni lähteväni tansseihin työkavereiden kanssa.. todellisuudessa lähden kanssasi.. olet vanha ystävä vuosien takaa! mutta jotain kummaa vetovoimaa välillämme on! pidämme molemmat tanssimisesta, mieheni ei osaa eikä tahdo! lähdemme ajamaan kohti tanssi paikkaa, sinne on matkaa! saavumme perille, otamme oluet ja pian lempi orekesterimme alkaa soittaa.. alamme heti tanssia.. kietoudut heti tiukasti minuun...kappaleet vaihtuvat laidasta laitaan.. tulet aina vain likemmäksi minua.. kiihotun jo kosketuksestasi, se on niin hellää.. vihdoin suutelet minua..ensin kaulalle, sitten poskelle ja vihdoin hellästi suulle.. jalat lähtivät alta.. lähdimme vilvoittelemaan terassille..hellä hetki jatkui ja muuttui vähitellen kiihottavaksi.. huomasimme ihmisten katsovan joten lopetimme. puhuimme hiljaa kuiskaillen tuhmuuksia toisillemme!
jatkoimme vielä tanssia loppuun asti, mutta tunnelma oli tiivistynyt huomattavasti, molemmat suorastaan kärsimme kosketuksistamme. vihdoin orkesteri lopetti, lähdimme ajamaan kohti kotia... ajatus edes siitä että minun pitäisi mennä takaisin kotiin, puistatti! halusin päättää illan toisella tavalla.. tavalla joka silloin joskus jäi kokematta!
lauloit minulle erittäin herkän kappaleen tullessa.. sinun kotisi oli matkan varrella ja toivoin niin kovin että pysähtyisit siellä.. uskaltauduit taas autossa koskettaa hellästi paljasta reittäni.. olin aivan pyörryksissä, olisin ollut valmis tulemaan jo tuosta kosketuksesta.. ilmeesi oli tuskainen.. kotisi lähestyi.. ja vilkku meni päälle.. käännyit koti pihaasi. ajoit ranta-saunalle joka oli vielä lämmin.. menimme sisään..sulimme toistemme syliin, suutelimme, riisuuduimme hitaasti, hyväilimme toisiamme..kätemme hyväilivät toisiamme jokaisen pienenkin sopukan tarkastaen.. kaadoit minut lauteille, suutelit ja näykit kovettuneita nännejäni, suutelit joka paikasta.. tein saman käsittelyn sinulle.. tulit syvälle sisääni.. tunsin sinut jokaisella solullani.. hyväilit minua sisältä.. annoit kaikkesi ja niin annoin minäkin! en ollut kokenut tuollaista vielä eläessäni.. niin hellää ja hyvää...
pukeuduimme, hyväilimme vielä hetken...kuiskasit vielä hiljaa korvaani.. rakastan sinua vieläkin..aina ja ikuisesti, suutelimme! olit minun ja minä sinun, vielä kerran ja viimeisen! oli aika lähteä kotiin! herätä aamulla arkeen,omassa sängyssä unesta ihanasta! huokasin ja kuiskasin sinulle: minäkin rakastan sinua! olithan vain unta! mutta mistä jäljet kaulassani joita mieheni ei voi sietää...?!
OLIKO SE SITTENKÄÄN UNTA...?!
jatkoimme vielä tanssia loppuun asti, mutta tunnelma oli tiivistynyt huomattavasti, molemmat suorastaan kärsimme kosketuksistamme. vihdoin orkesteri lopetti, lähdimme ajamaan kohti kotia... ajatus edes siitä että minun pitäisi mennä takaisin kotiin, puistatti! halusin päättää illan toisella tavalla.. tavalla joka silloin joskus jäi kokematta!
lauloit minulle erittäin herkän kappaleen tullessa.. sinun kotisi oli matkan varrella ja toivoin niin kovin että pysähtyisit siellä.. uskaltauduit taas autossa koskettaa hellästi paljasta reittäni.. olin aivan pyörryksissä, olisin ollut valmis tulemaan jo tuosta kosketuksesta.. ilmeesi oli tuskainen.. kotisi lähestyi.. ja vilkku meni päälle.. käännyit koti pihaasi. ajoit ranta-saunalle joka oli vielä lämmin.. menimme sisään..sulimme toistemme syliin, suutelimme, riisuuduimme hitaasti, hyväilimme toisiamme..kätemme hyväilivät toisiamme jokaisen pienenkin sopukan tarkastaen.. kaadoit minut lauteille, suutelit ja näykit kovettuneita nännejäni, suutelit joka paikasta.. tein saman käsittelyn sinulle.. tulit syvälle sisääni.. tunsin sinut jokaisella solullani.. hyväilit minua sisältä.. annoit kaikkesi ja niin annoin minäkin! en ollut kokenut tuollaista vielä eläessäni.. niin hellää ja hyvää...
pukeuduimme, hyväilimme vielä hetken...kuiskasit vielä hiljaa korvaani.. rakastan sinua vieläkin..aina ja ikuisesti, suutelimme! olit minun ja minä sinun, vielä kerran ja viimeisen! oli aika lähteä kotiin! herätä aamulla arkeen,omassa sängyssä unesta ihanasta! huokasin ja kuiskasin sinulle: minäkin rakastan sinua! olithan vain unta! mutta mistä jäljet kaulassani joita mieheni ei voi sietää...?!
OLIKO SE SITTENKÄÄN UNTA...?!